Ensin metiat valehteli valtaosan jutuistaan.
Sitten Valeisradio kutsui Sontakunnan valeneekerin valehtelemaan, että hyvin olemme valehdelleet. Juoppo-Harri tunnetaan poliisin perseennuolennasta, patologisesta Auer-vihasta ja Kuolemannaakan kateudesta.
Rikosasianajaja Eero Kyhä on pätevän Joutsenlahden verivihollisen vapaamuurari syyttäjäpomo Kalle Kyhän poika - syytön poikuuteensa.
- On tuotu näkökohtia puolesta ja vastaan. Se on johtanut siihen, että tämä jakaa kansan mielipiteet. Silloin mielestäni rikosmedia on onnistunut tehtävässään, Kyhä sanoo.
Mutta kun isänsä käskemän syytteen puolesta EI ole yhtäkään kohtaa. Kaikki todisteet ovat syyttömän Auerin puolesta eikä häntä vastaan ole koskaan ollut yhtäkään aihetodistetta. Propagandansa kyllä hokenut päinvastaista.
Paska-Harri sortui paljastamaan 1 totuuden: Syyttäjän oikeudessa esittämät "todisteet" olivat täysin merkityksettömiä.
Pätevän puheenjohtajan olisi pitänyt kieltää suoltamasta viikkokausia murhaan liittymätöntä lainvastaista ajanhaaskausta. Mutta kuten oikeusmurhat todistaa, puolet juomareista ovat ammattitaidottomia idiootteja.
Tasapuolisuusharhaa, että mainitsemalla vähän totta puolustukselta ja julkaisemalla kaikki syyttäjän valhepaskat, lopputulos olisi objektiivista journalismia!
Minkä todistavat edelleenkin kiimalynkkareidemme harhat ja sivistymättömät 80%.
https://yle.fi/uutiset/3-6811706
"Media on onnistunut Ulvilan murhaoikeudenkäynnin uutisoinnissa"
Kasvanut mediajulkisuus Ulvilan murhaoikeuden ympärillä ei ole lähtenyt lapasesta, vaan tiedotusvälineet ovat onnistuneet uutisoinnissa hyvin, arvioivat Yle Satakunnan koolle kutsumat asiantuntijat.
JARI PELKONEN
4.9.2013
Yle Satakunta kutsui kaksi asiantuntijaa keskustelemaan Ulvilan murhaoikeudenkäynnin kasvaneesta mediahuomiosta. Molemmat pitävät median toimintaa perusteltuna.
Rikosoikeudenkäyntejä työkseen paljon hoitava asianajaja Eero Kyhä näkee rikosuutisoinnin tapauksen ympärillä onnistuneen pääosin hyvin.
- Varsinainen rikostiedotus on ollut mielestäni suhteellisen objektiivista ja tasapuolista. On tuotu näkökohtia puolesta ja vastaan. Se on johtanut siihen, että tämä jakaa kansan mielipiteet. Silloin mielestäni rikosmedia on onnistunut tehtävässään, Kyhä sanoo.
- Ei ole sattunut silmään sellaista, jossa
media olisi ottanut selvästi jonkun puolen. Objektiivisuus on punainen lanka, jota pitää noudattaa, sanoo puolestaan Satakunnan Kansan rikos- ja oikeustoimittaja Harri Aalto. Hän on seurannut Ulvilan surman eri käänteitä alusta asti. Hän on pannut merkille tapauksen mediahuomion kasvun nyt käsillä olevassa toisen kierroksen oikeuskäsittelyssä.
- Olen hämmästellyt, miten erityisesti pääkaupunkiseudun media on nyt kiinnostuneempi tästä kuin ensimmäisellä kierroksella vuonna 2010, Aalto sanoo.
Liveseuranta uusi mielenkiintoinen tiedonvälitystapa
Istuntojen taltioiminen äänittämällä tai kuvaamalla on ollut jyrkästi kielletty Ulvilan murhaoikeudenkäynnissä. Nettiyhteys salista kuitenkin sallitaan. Tämä linjaus on tuonut mukanaan tekstimuotoisen liveseurannan, mikä on aikaisemmin ollut tuttua lähinnä urheilutapahtumien seurannassa. Sekä Aalto että Kyhä näkevät toimittajien murhaoikeudenkäynnistä käynnistämän live- ja twitter-seurannan uutena mielenkiintoisena ilmiönä.
- Tämä taitaa olla ensimmäinen rikosoikeudenkäynti, jossa se on käytössä tässä laajuudessa. Liveseuranta tuo uutisten kuluttajan tapahtumien keskipisteeseen ja sen ominaisuutena on se, että siinä välitetään suurin piirtein kaikki mitä siellä oikeudenkäynnissä tapahtuu.
Valtaosa siinä on kuitenkin minun mielestä merkityksetöntä tietoa, Aalto sanoo.
Liveseurannankin taustalla on internetin mukanaan tuoma nopeuden vaatimuksen kasvu. Median odotetaan ruokkivan nykypäivänä kansalaisten tiedonjanoa salamannopeasti, mikä saattaa Aallon mukaan johtaa myös virheisiin.
- Luotettavuus on tiedotusvälineen kaikkein tärkein kriteeri, ei nopeus. Ei hirveästi kannattaisi kilpailla nopeudessa vaan käyttää muutama minuutti enemmän aikaa ja analysoida mitä on tapahtunut ja asettaa se oikeisiin yhteyksiin ja sitten lähettää se uutinen maailmalle, Aalto muistuttaa.
Amerikkalaistyylinen seuranta ei sovi Suomeen
Asianajaja Eero Kyhän mielestä liveseurannalla on kaksi puolta. Hänen mielestään on kuitenkin hyvä, että Suomessa ei olla päädytty amerikkalaiseen tapaan televisioida oikeudenkäyntejä.
- Oikeuden hoito ja koko oikeusjärjestelmä ja -laitos ansaitsee tietyn arvokkuuden, enkä itse pidä hyvänä sitä, että siirrytään tälläiseen viihteelliseen amerikkalaistyyppiseen maailmaan. Siinä on se hyvä puoli, että kansalaiset aidosti tietävät, mitä salissa tapahtuu, mutta en pidä siitä puolesta, että siitä tehdään ikään kuin realityshow-tarinaa, Kyhä näkee.
- Suomalainen rikosprosessi ei ole ollenkaan niin värikäs vaan pikemminkin tylsä, eikä siinä ole sellaista suurta draaman kaarta, joka antaisi aiheen livetelevisiointiin, Aalto jatkaa.