Xerxes:
zem on kyllä tehnyt tarkkaa työtä muuten, mutta noissa kahdessa laitteessa on ollut eri ajat, ja zem pitää oikeana aikana hätäkeskuksen laitteen ilmoittamaa aikaa ja tietokoneen ilmoittamaa aikaa vääränä. Minä arvioin päinvastoin - samoin on arvioinut Hovioikeus ja ilmeisesti myös KKO.
Pidän HÄKE-tulostetta luotettavampana kuin todisteiden 48 ja 51 ilmoittamaa aikaa -
Hovi kuitenkin näyttää olevan samaa mieltä kuin Xerxes:
HÄKE-näytön tulosteen (kirjallinen todiste nro 136) mukaan Anneli Auer on
soittanut Tähtisentie 54:n lankapuhelimesta 1.12.2006 kello 02.41.50. HÄKE-tulosteen
mukaan poliisille on soiton perusteella tehty hälytys kello 02.43.00 tai 02.43.18.
- -
144. Hovioikeuden pääkäsittelyssä ei ole tarkemmin selvitetty, mistä tämä puhelun
alkamisajankohtien välinen ero asiakirjoissa johtuu. Yksin HÄKE-tulosteen perusteella ei
ole kuitenkaan perusteltua syytä arvioida Anneli Auerin soittaman hätäkeskuspuhelun
alkamisajankohtaa toisin kuin asiaa aikaisemmin käsiteltäessä. Hätäkeskuspuhelu on
päättynyt kello 02.47.41 (kirjalliset todisteet nrot 48 ja 51).
Minusta on uskottavampaa, että yhden henkilön tietokone on väärässä kuin koko systeemin
ajanlasku - nähdäkseni HÄKE-tuloste vastaa "oikeasta ajasta" ja on synkronotu ulkoisesti, yksittäisten koneiden ajat puolestaan voinevat ehkä vaihdella. Ja mahtavatko yksittäiset
koneet olla lainkaan yhteydessä nettiin - ne kaiketi pyörivät omien verkkojensa puitteissa? Mutta asianhan voinee tarkistaa esim. tutkimalla ovatko HÄKE-tulosteen muiden puhelujen
ajat myös puolitoista min. pielessä, jolloin HÄKE-tuloste olisi virheellinen (olettaen, että
vasta koko järjestelmän synkronoimisesta)?
Alkamisaika sisänsä ei kaada juttua puoleen tai toiseen - Jemma kun esim. antaa mainion
luettelon asioista, mitä olisi pitänyt lavastuksen puitteissa keritä tekemään (ei siis vain
yhtä luetelluista):
Puolessatoista minuutissa Anneli Auerin on ollut mahdollista esim. a) ohjeistaa ja/tai uhkailla vanhinta tytärtään, b) kohdistaa uhriin lyhytkestoista väkivaltaa, c) piilottaa surmassa käyttämiään välineitä (esim. viedä Mäkisen löytämä ruskeankirjava pyyhekilpi varastoon tai sulloa muovitetusta paperista tehty kokohaalari muovipussissa vanhimman tyttären huoneen vaatekaappiin tai työhuoneeseen) d) peseytyä ja pukea ylleen puhdas t-paita, e) e) pyyhkiä vereentyneitä pintoja tai vetää verisiä papereita vessanpöntöstä, f) sulkea auki jäänyt takaovi ja asetella muovituoli ikkunan alle, g) hakea uhrin talvikengät jalkaansa, h) kelata etukäteistallenteita, i) varmistaa, etteivät nuoremmat lapset tule ulos huoneestaan, j) tarkistaa, etteivät poliisit ole tulossa tai k) lyödä itseään rintaan (tai saada pisto erään perheenjäsenen toimesta) terävällä esineellä ja pestä teräase.
On siinä riittänyt hyörimistä ja pyörimistä tunnetusti epäkäytännölliseksi todeltulta
naisihmiseltä... joidenkin otaksuma "helppo lavastus" näyttää Jemman luettelon valossa
haihattelulta.
Jemma:
Hätäkeskuspuhelun todellisesta pituudesta (5 min 51 s) ei saada selvyyttä ennen kuin viranomaiset ovat tarkistaneet HÄKE-tulosteen (kirjallinen todiste nro 136) ja televalvontatiedot sekä haastatelleet uudelleen asianosaisia (ainakin vuorossa ollutta hätäkeskusvirkailijaa, Anneli Aueria ja Amanda Lahtea). Hovioikeuden tuomioseloste ja naapuripalstan Anneli Aueria puolustavien nimimerkkien henkilökohtaiset näkemykset eivät todista asiaa.
"(T)odellisesta pituudesta (5 min 51 s)" - miten Jemma tietää tod. pituuden,
kun Häke-tulosteen (tod. 136) ilmoittamasta lopetusajasta ei ole tietoa, mikä tosiaan pitää tarkastaa. Oletan kuitenkin, että jos syyttäjän mukaan "oikea aloistusaika" on 02.41.50 ja puhelun pituus "riidattomasti" 4min 20sek, puhelun on täytynyt päättyä 02:46.10.
Kuolemannaakka on esittänyt NiceLog-systeemistä tietoa, minkä mukaan on mahdollista
että "2sek. hiljaisuus" rajautuisi "sektoreiden" ja erillisten raitojen välille automaattisesti
juuri 2sek pituiseksi. Voi olla.
Tauko ei kuitenkaan liene voinut olla pitkä, koska tässä tapauksessa Häke-virkailijan hälytysviive (= soittajan puhuttamisen ja poliisihälytyksen tekemiseen kulunut yhteisaika)
on alittanut normit, kun se on ollut 88sek eikä 120sek:
HÄKE-näytön tulosteen (kirjallinen todiste nro 136) mukaan "poliisille on soiton perusteella tehty hälytys kello 02.43.00 tai 02.43.18". Tämä merkisee sitä, että poliisipartion hälyttämiseen hätäpuhelun alusta on kulunut enentään 88sek = 1min 28sek. (Zemin aikaisemmasta viestistä.)
Ei ole syytä olettaa, että virkailija olisi töpeksinyt minuuttilokulla ambuhälytyksen
tekemisessä, mikä on pakko olettaa, mikäli puhelu olisi päättynyt vasta todisteiden 48 ja 51 ilmoittamassa ajassa 02.47.41.
Eli jos puhelu päättyi 2:47.41, virkailija olisi tullut linjalle ajassa 1min 04sek ennen
päättymistä, eli ajassa 2:46,37.
Tämä merkitsee, että hätäpuhelun alusta 2:41.50 olisi kulunut 5min 13 sek. Eli tämä kahden hälytyksen tekemiseen, mille normiaika olisi
neljä alle minuuttia... Ja kun otetaan ottaen huomioon poliisihälytyksen ripeys, ambuhälytykseen olisi kulunut - no, tolkuton aika (joku
voinee laskea).
Muoks! Itse asiassa Jemman yli puolentoista minuutin taukoa ei ole voinut olla, koska
a) puhelu alkoi 2.41.50
b) poliisi sai hälytyksen (
todisteen 136 mukaan, mikä siis ajoitti aloituksen 2:41.50)
sanotaan klo 2:43.18 ("poliisille on soiton perusteella tehty hälytys
kello 02.43.00 tai 02.43.18") = 88sek päästä hätäupuheluin aloituksesta. OK?
c) hätäpuhelussa "2sek tauko" tuli ajassa 1:34 - 1:36. eli 96sek päässä aloituksesta.
d) Kyseinen 2sek tauko siis olisi tullut vasta poliisihälytyksen jälkeen. Mikäli tauko olisi ollut
Jemman olettaman puolentoista minuutin pituinen,
sen pitäisi sijoittua aikaan 2sek tauon
"tuolle puolelle", missä hätäpuhelussa ei ole minkäänlaista taukoa.
Ergo: puolentoista sekunnin tauko on Jemman et co kuvitelmaa. MOT.