Suomen johtava rikosaiheinen portaali
https://murha.info/rikosfoorumi/
Tuskinpa oli tämä nainen, jos kerran n. kuuskymppinen jo nyt oli.Kaizer Sose kirjoitti:Tämä sikaniska pyysi tuomiotaan lievemmäksi v2014 pahoinpitely jutussa koska vaimo oli kuulemma viimeisillään. Toivottavasti ei ollut tämä nyt tapettu nainen.
Edellisellä sivulla on linkki siihen "lumihautasurmaan".Chefile kirjoitti:En usko. Olisiko jonkun arkistoissa (Lecteri?) tietoa enempi tuosta aiemmasta henkirikoksesta? Nimi ja tuolloinen tuomio kiinnostaisi tietää. Arvelen että kaveri muisti viime kakun lyhyyden, päätti että lusii sen, ja antautui itse.
Jos tappona, niin eikös se nyt mene Suomen lain mukaan puolikkaalla taas?
Lumihautasurma. Petri Kankaanpää.Chefile kirjoitti:En usko. Olisiko jonkun arkistoissa (Lecteri?) tietoa enempi tuosta aiemmasta henkirikoksesta? Nimi ja tuolloinen tuomio kiinnostaisi tietää. Arvelen että kaveri muisti viime kakun lyhyyden, päätti että lusii sen, ja antautui itse.
Jos tappona, niin eikös se nyt mene Suomen lain mukaan puolikkaalla taas?
Kyllä saattaa puolikkaalla päästä, sillä hän sai helmikuussa 2014 syytteen kolmesta pahoinpitelystä, virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja törkeästä pahoinpitelystä. Syyttäjä oli vaatinut kahden vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta.kakkosurpo kirjoitti:Eikä tule pääsemään puolikkaalla, jos vuosituomiota pukataan. On vanhoja jämiä niskassa, jotka vievät ensikertalaisuuden mahdollisuuden.
Vuosituomion sattuessa kohdilleen voipi varautua sellaisen 5/6 osan istumiseen. Tai vähän epätodennäköisempi vaihtoehto on se elinkautinen.
Ja ei pidä paikkaansa, nuo luvut ovat saaneet nyt jotain lisää päälle. Ensikertalaisuuteen näkyy olevan tosiaan poikkeus, mutta sekin on vain 2/3. Se on vahva laki, olis varmaan aika uudistaa.kakkosurpo kirjoitti:Kaipaamasi tiedot löytyvät tästäkin ketjusta nimineen ja tuomioineen.
Eikä tule pääsemään puolikkaalla, jos vuosituomiota pukataan. On vanhoja jämiä niskassa, jotka vievät ensikertalaisuuden mahdollisuuden.
Vuosituomion sattuessa kohdilleen voipi varautua sellaisen 5/6 osan istumiseen. Tai vähän epätodennäköisempi vaihtoehto on se elinkautinen.
Eli, jos kaveri on nyt ollut murha-aikeissa selvinpäin niin eikös sitä oikeudessa pitäisi pitää koventavana perusteena, kun ei raittiudestaan huolimatta osaa pitää itseään kurissa, kun tulee pieni vastoinkäyminen parisuhteessa?Doctor Lecter kirjoitti:
Muistakaamme analyysi Lumihautasurman ajoilta: "Kankaanpäällä on vakaa pyrkimys pyrkiä raittiuteen ja tämä on tullut myös esille mielentilatutkimuksessa".
Mtt:tä ei kuulemma voida huijata, ja viimeinen tappo tehty selvin päin. Kuulemma.
Tästäkö johtuu kaverin Venäjä/Putin-sympatiat? Nyt muistan ukon nääs: kiisteltiin jokunen vuosi sitten oliko Venäjän toimet rikollisia Krimilla vai ei ja siihen malliin höyrysi somessa, ettei siitä mitään tullut.Davy Jones kirjoitti:Hänellä itsellään on myös ollut laumanvartijakoiria sekä kaiken maailman taistelukoiria itänaapurista. Onneksi ei muutamaan vuoteen ole tainnut olla minkäänlaista koiraa.
Chefile kirjoitti:Ja ei pidä paikkaansa, nuo luvut ovat saaneet nyt jotain lisää päälle. Ensikertalaisuuteen näkyy olevan tosiaan poikkeus, mutta sekin on vain 2/3. Se on vahva laki, olis varmaan aika uudistaa.kakkosurpo kirjoitti:Kaipaamasi tiedot löytyvät tästäkin ketjusta nimineen ja tuomioineen.
Eikä tule pääsemään puolikkaalla, jos vuosituomiota pukataan. On vanhoja jämiä niskassa, jotka vievät ensikertalaisuuden mahdollisuuden.
Vuosituomion sattuessa kohdilleen voipi varautua sellaisen 5/6 osan istumiseen. Tai vähän epätodennäköisempi vaihtoehto on se elinkautinen.
Voi mennä läpi murhana, jos surmatapa on riittävän raaka/julma - suunnitelmallisuutta ei vaadita. Mahdollisesti tällä perusteella murhana tutkitaankin.Haibox kirjoitti: Tuomiosta. Toivottavasti tekevät tälle mielentilan. Käytös ja tempaukset ollut vuosia semmoista et ei olisi ihme jos sijoituspaikka olisi Niuva. Murha ei tule menemään läpi koska esim hälytti itse välittömästi apua paikalle tekonsa jälkeen.
Minähän en ole mitään tuollaista suustani tai sormistani päästänyt, vaan se on sinun luetun ymmärtämisen ongelmia. Lue uudestaan.kakkosurpo kirjoitti:Kannataiskohan ensin tutustua noihin murto-osiin, ja niiden tarkoitukseen istuttavaan vankeusaikaan, ennen kuin luulee tietävänsä jotakin? Luulon pohjalle on aika kevyttä rakennella.
21 vuotta täyttäneille oikeuslaitos tarjoaa seuraavia rangaistuvaihtoehtoja ehdottomissa tuomioissa.
Ensikertalaisuus ei ole mikään 2/3 osaa istuttavaa, vaan se on aivan normaali käytäntö uusijoille, joilla on vähemmän kuin kolme vuotta edellisestä ehdotomasta rangaistuksesta.
Tai jäännösrangaistusta on reilusti jäljellä, kuten Markus Pasi Pöngällä oli.
Vankeusrangaistusten pituuksista muodostuu kansalle harhakuva
Sitä vankeusrangaistusta, jonka tuomioistuin määrää, harvoin kärsitään vankilassa. Meillä tuomitaan bruttorangaistuksia nettorangaistusten sijaan, toteaa rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta.
-Vankeusrangaistusten määrääminen on Suomessa aika läpinäkymätön järjestelmä, hän moittii.
-Yksi perustelu nykytilalle ovat vangeista valtiolle aiheutuvat kustannukset. Jos järjestelmä olisi läpinäkyvämpi, kansalaiset todennäköisesti alkaisivat vaatia ankarampia rangaistuksia. Muutos lisäisi vankilukua.
Tapani ei ota kantaa siihen, pitäisikö Suomessa siirtyä nettorangaistusten määräämiseen.
-Mutta kyllähän se on myönnettävä, että nykyjärjestelmässä kansalaisille tietoisesti luodaan illuusio pitkistä vankeusrangaistuksista.
Nykyjärjestelmän ymmärtämiseksi pitää ensin tietää, mitä tarkoitetaan ehdonalaisella vapaudella.
Rangaistuksesta saa anteeksi 1/3, 1/2 tai 2/3
Tapani ottaa esimerkiksi tapon eli tahallisen henkirikoksen. Rikoslain mukaan vähimmäisrangaistus siitä on kahdeksan vuotta vankeutta.
-Oletetaan, että käräjäoikeus määrää rangaistukseksi yhdeksän vuotta vankeutta.
-Tuomittu ei kuitenkaan istu vankilassa yhdeksää vuotta, vaan hän pääsee jo aikaisemmin vankilanjohtajan päätöksellä ehdonalaiseen vapauteen.
-Vapauttamisajankohtaa, joka lasketaan rikoslaissa säädettyjen murto-osien perusteella, voidaan lykätä vain poikkeustapauksissa.
Vanki pääsee vapaaksi, kun hän on suorittanut rangaistuksestaan kaksi kolmasosaa. Esimerkissä yhdeksän vuoden tuomion saanut tappaja vapautuu kuuden vuoden jälkeen.
Toinen murto-osa koskee ensikertalaista. Hän pääse vapauteen kärsittyään puolet rangaistuksesta. Vankeinhoidon näkökulmasta tekijä on ensikertalainen, jos hän ei ole istunut vankilassa rikosta edeltäneiden kolmen vuoden aikana.
Nuorille omat säännökset
Ensikertalainen lusii esimerkin taposta neljä ja puoli vuotta.
Laista löytyy vielä omat säännökset tuomitulle, joka teki tekonsa ennen kuin täytti 21 vuotta. Hän pääsee vapauteen, kun on suorittanut vankeusrangaistuksesta puolet. Jos alle 21-vuotias lisäksi sattuu olemaan ensikertalainen, hän kärsii rangaistuksesta kolmasosan.
Esimerkissä parikymppinen ensikertalainen suorittaa yhdeksän vuoden rangaistuksestaan kolme vuotta.
Olisi vaikea perustella lyhyitä tuomioita
-Mietitäänpä, jos Suomessa olisi niin sanottu reaalirangaistusjärjestelmä eli tuomioistuin määräisi suoraan todellisen nettorangaistuksen.
-Ihmisille olisi vaikea perustella sitä, että toisen hengen tahallisesta riistämisestä rangaistuksesi määrättäisiin vankeutta neljä ja puoli vuotta. Tai tuossa nuoren esimerkissä kolme vuotta. Se olisi yleisen oikeustajun vastaista.
-Tuomioistuimet joutuisivat tuomitsemaan selvästi nykyistä pidempiä vankeusrangaistuksia, Tapani vertailee.
Hän huomauttaa, että nettorangaistusten tuomitseminen saattaisi myös heikentää yleisestävää vaikutusta. Arkikielellä sitä voisi kuvailla rangaistuksilla pelotteluksi.
-Nykyjärjestelmässä voidaan tappoesimerkissä tuomita ankaralta kuulostava yhdeksän vuoden vankeusrangaistus, koska siitä todellisuudessa kärsitään vain osa.
Jäännösrangaistuksista tuomitaan käytännössä kolmasosa
Suomalaisilla lienee illuusio siitä, minkäpituisia vankeusrangaistuksia todellisuudessa istutaan. Samanlainen havaintoharha syntyy jäännösrangaistuksista.
Vangin päästämistä ehdonalaiseen perustellaan jäännösrangaistuksen uhkalla. Jos hän koeaikana tekee rikoksen, josta jälleen tuomitaan ehdoton vankeusrangaistus, tuomioistuin voi syyttäjän vaatimuksesta määrätä lisäksi jäännösrangaistuksen.
Koeaika on samanpituinen kuin kärsimättä jäänyt osa vankeudesta, kuitenkin enintään kolme vuotta. Yhtäkkiä voisi luulla, että myös jäännösrangaistuksen pituus olisi istumatta jäänyt pätkä. Professori Jussi Tapani selvittää, miten asia oikeasti menee.
-Tuomioistuin määrää uudesta rikoksesta ja jäännösrangaistuksesta yhteisen vankeusrangaistuksen.
Laissa niukka säännös laskemiseen
Tapani joutuukin ensin selittämään, mistä on kyse yhteisen vankeusrangaistuksen määräämisessä.
Ei nimittäin ole poikkeuksellista, että tuomioistuin antaa yhden oikeudenkäynnin päätteeksi rangaistuksen useasta eri rikoksesta. Lain tasolla on kuitenkin säädetty hyvin niukasti siitä, miten rikoksien yhteinen rangaistus lasketaan.
Rikoslaki toteaa, että lähtökohdaksi otetaan se rikos, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan tulisi ankarin rangaistus.
-Tuomioistuimessa tehdään ajatuskoe, jossa arvioidaan kustakin rikoksesta sopiva rangaistus. Niistä ankarin otetaan pohjaksi.
-Oikeuskäytännöksi on muodostunut, että pohjarangaistukseen lisätään toiseksi vakavimmasta rangaistuksesta kolmasosa, kertoo Tapani.
Viides rikos ei enää vaikuta
Tuomittu saa ikään kuin paljousalennuksena anteeksi kaksi kolmasosaa. Lievemmistä lisätään vielä pienempi osuus.
-Tilastoja tutkittaessa on huomattu, että yhteenlasku loppuu viidenneksi vakavimman rikoksen tienoilla. Sitä lievemmät rikokset eivät enää vaikuta vankeusrangaistuksen pituuteen.
Toisin sanoen rikollinen saa loput rikokset kokonaan anteeksi. Tapani palaa selittämään jäännösrangaistusta.
-Ehdonalaiseen vapauttamista koskevat säännökset muuttuivat kolme vuotta sitten.
-Nyt näyttäisi muodostuvan oikeuskäytännöksi, että jäännösrangaistuksesta tuomitaan kolmasosa, kuten yhteisissä rangaistuksissa.
Korkein oikeus antoi kesällä 2008 kolme ennakkopäätöstä jäännösrangaistuksista. Tapanin mukaan yksi niistä löytyvä vaatimus on, että tuomioiden perusteluissa pitäisi kirjoittaa auki, mikä olisi ollut pohjarangaistuksen pituus.
-Jos niin tapahtuu, vastaisuudessa pystytään helpommin selvittämään, paljonko jäännösrangaistus loppujen lopuksi vaikutti yhteisen vankeusrangaistuksen pituuteen.