MURHA.INFO

JammuSetä kirjoitti:Vähällä pääsi.

Pahoinpidelty mies jätettiin kuolemaan radan varteen, hovioikeus korotti omaisten kärsimyskorvauksia

Pahoinpitelijä jätettiin ilman rangaistusta, koska hän oli syyntakeeton. Tekijän pikkuveli sai tuomion pelastustoimen laiminlyönnistä.

Julkaistu: 17.4. 12:23

Vaasan hovioikeus on pitänyt voimassa tuomiot Kannuksessa tapahtuneesta pahoinpitelystä joulukuussa 2018. Pahoinpitelyn seurauksena junaradan varteen pikkupakkaseen jätetty mies kuoli.

Sen sijaan uhrin omaisille tuomittuja kärsimyskorvauksia oikeus korotti huomattavasti.

Syyttäjä vaati kahdelle veljekselle rangaistusta ensisijaisesti taposta.

Pohjanmaan käräjäoikeus kuitenkin katsoi, ettei kyse ollut taposta. Veljeksistä vanhempi, 36-vuotias mies, sai tuomion törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta. Hänet kuitenkin katsottiin syyntakeettomaksi, joten hänet jätettiin rangaistukseen tuomitsematta.

33-vuotias nuorempi veli tuomittiin pelastustoimen laiminlyönnistä kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Hän ei siis osallistunut pahoinpitelyyn, mutta hän ei ollut huolehtinut siitä, että uhri sai apua.

Syyttäjä valitti hovioikeuteen nuoremman veljen tuomiosta. Hän vaati miehelle rangaistusta avunannosta törkeään pahoinpitelyyn.

Syyttäjä huomautti, että pikkuveli ei puuttunut millään tavalla siihen, että isoveli kohdisti uhriin voimakasta ja pitkäkestoista väkivaltaa. Hän ei myöskään soittanut hätäkeskukseen. Tämä osoittaa, että pikkuveli oli hyväksynyt isoveljen toiminnan.

Isoveli kertoi, että pahoinpitely kesti puolesta tunnista tuntiin.

Pikkuveli vetosi siihen, ettei väkivalta ollut yhtäjaksoista, vaikka tilanne kesti kymmeniä minuutteja. Hän kertoi myös tarttuneensa veljeensä olasta ja kehottaneensa lopettamaan pahoinpitelyn.

Mies huomautti, että hänelle oli korkea kynnys ilmoittaa isoveljestään poliisille.

Hovioikeus katsoi, että pikkuveli olisi halutessaan voinut puuttua pahoinpitelyyn jo aiemmin. Vaikka tämä puuttumattomuus oli moitittavaa, sitä ei voida pitää laissa tarkoitettuna avunantona. Sen sijaan pikkuveljen tuomio pelastustoimen laiminlyönnistä pysyi voimassa.

Hovioikeus ei suostunut alentamaan rangaistusta sen perusteella, että pikkuveljen vakituinen työ päättyi tuomion jälkeen. Uhri oli hänen työtoverinsa, ja työnantaja purki työsuhteen luottamuspulan takia.

Isoveli vaati hovioikeudessa muutosta rikosnimikkeisiin sekä uhrin omaisille tuomittuihin korvauksiin. Omaiset taas vaativat lisää korvauksia.

Mies katsoi syyllistyneensä törkeän pahoinpitelyn sijasta vain tavalliseen pahoinpitelyyn. Kuolemantuottamuksen hän kiisti kokonaan. Hovioikeus kuitenkin päätyi siihen, ettei ole perusteita muuttaa käräjäoikeuden ratkaisua.

Uhrin omaisille maksettavia korvauksia hovioikeus korotti olennaisesti.

Isoveli joutuu maksamaan omaisille yhteensä 32 500 euron kärsimyskorvaukset sekä joukon muita korvauksia. Hovioikeus ei nähnyt perusteita korvausten sovittelemiseen siitä huolimatta, että isoveli oli syyntakeeton.

Oikeuden renki kirjoitti: Su Syys 06, 2020 12:24 pm Tässä, kun on tullut seurattua Kaustisen Klemola tapausta, muistu mieleen tämä Kannuksen tapaus. Mielenkiintoista, miten Suomessa syyttäjä ohjailee rikostutkintaa. Kaustisella syyttäjä neuvotteli poliisin kanssa ruumiin löytymisen jälkeen, että tapausta tutkitaan murhana ja tässä Kannuksen tapauksessa kuolinsyynraportin jälkeenkin tutkittiin tappona, vaikka kuolinsyy oli hypotermia eli paleltuminen 1-2 asteen pakkasessa. Jo tästä voineen päätellä, että uhrilla ei ole ollut hengenvaarallisia vammoja.

Näissä molemmissa tapauksissa on sama tutkinnanjohtaja sillä erotuksella, että Kannuksen tapauksessa tutkinnanjohtaja vaihtu kesken kaiken. Eikö se ole poliisin työ selvittää mitä on tapahtunut ja mahdolliset motiivit? Suomessa syyttäjän roolia esitutkinnassa perustellaan enimmäkseen resurssien säästämisellä ja ns. "aktiivinen syyttäjä" voi saada "faktaa" esitutkintamateriaalin ulkopuolelta. Syyttäjän täytyisi olla esitutkinnan ajan objektiivisessa roolissa, mutta tämä asia jää Suomessa täysin syyttäjän omantunnon asiaksi, koska Suomessa ei ole viranomaistahoa, joka valvoisi tätä. Esimerkiksi Ruotsissa tämä asia on ratkaistu siten, että ensimmäisen asteen oikeudenkäynnin jälkeen kaikilla osapuolilla on mahdollisuus päästä käsiksi esitutkintamateriaalin ulkopuoliseen aineistoon, jos asiasta tehään jatkovalituksia. Tämä asia huomioiden on vaikeeta uskoa Suomessa tapahtuvan ns. oikeusturva.

Tässä Kannuksen tapauksessa on erittäin mielenkiintoista, miten ollaan säästetty resursseja. Kun tutkitaan tappona, oletus on, että uhri on kuollut aiheutettuihin vammoihin. Kuolemantuottamus asioissa pitää ottaa huomioon vammat ja vallitsevat olosuhteet. Käsitykseni mukaan poliisin olisi pitänyt tutkia, onko pahoinpitely tilanteen jälkeen poistumisen ja ruumiin löytymisen välissä paikan päällä käynyt ketään. Siis, jos kyseessä olisi ollut (poliisin/syyttäjän mielestä) kuolemantuottamus, mutta jostain syystä hypotermiaan kuoleminenkin on riittänyt poliisille/syyttäjälle määritelmäksi tappoon.Tekijä on käsittääkseni myöntänyt, että pahoinpitely tilanne on tapahtunut kyseisellä paikalla, mutta takaisin palatessaan tekijä oli huomannut, että paikalla on jo ihmisiä ja oli ottanut kännykällä kuviakin. Kävin ottamassa näyttökuvan yhdestä Facebookissa olevasta kuvasta ja hieman rajasin kuvaa saadakseni sen tähän liitteeksi. Kysymykseni kuuluukin, voidaanko aivan 100% varmuudella sanoa, että kuvassa ei näy ihmisiä?

20200906_120820.png

Dope Boy kirjoitti: Su Syys 06, 2020 4:41 pm Minä näen kuvassa kaksi ihmistä potkimassa maassa olevaa junaradan pientareella, joku muu voi nähdä jotain muuta.

Dope Boy kirjoitti: Su Syys 06, 2020 4:41 pmMinä näen kuvassa kaksi ihmistä potkimassa maassa olevaa junaradan pientareella, joku muu voi nähdä jotain muuta.

tokkaukko kirjoitti: Su Syys 06, 2020 7:40 pm

Dope Boy kirjoitti: Su Syys 06, 2020 4:41 pmMinä näen kuvassa kaksi ihmistä potkimassa maassa olevaa junaradan pientareella, joku muu voi nähdä jotain muuta.

Ja traktorin lavalla.Oisk0 mönkijä oikealla olevan vieressä?