Suomen johtava rikosaiheinen portaali
https://murha.info/rikosfoorumi/
Tämä se minuakin mietityttää. Maailmassa on järjettömän paljon välinpitämättömyyttä ja itsepäisyyttä väärissä asioissa. Tässäkin tapauksessa maan omat tulliviranomaiset olivat ilmeisesti tehneet oman hommansa eli huomauttaneet vaarallisesta materiaalista useita kertoja.Hermione kirjoitti: Ke Elo 05, 2020 4:10 pmPitää toki paikkansa, ja kettumaista on että tässäkin nyt sitten tullaan kerjäämään rahaa muilta mailta jälleenrakennusprojektiin. Hätäapu on asia erikseen ja sitä kuuluukin saada. Mutta (pitkäkestoisella) tyhmyydellä tässä on pääkaupungin ydin tuhottu ja ihmisiä tapettu.ReissuLasse kirjoitti: Ke Elo 05, 2020 3:04 pmNiin vasta nyt tämän jälkeen tajuamme että on vaarallista ja pitää toimintatapoja muuttaa?Hermione kirjoitti: Ke Elo 05, 2020 2:35 pm Eipä auta Beirutia enää, mutta arvelen että tämä johtaa globaalisti korjausliikkeisiin kemiallisten aineiden säilytyksessä. Yleensä pitkällä juoksulla katastrofeista seuraa jotain hyvääkin.
"Kattokaa sitten että teette homman niin ettei käy ku Beirutisa"
Useilla aloilla ainakin sivistysmaissa tiedetään ja tunnetaan vaarat ja otetaan ne huomioon. Inhimillisiä erehdyksiä ei tietenkään mikään estä. Ja sitten on oma lukunsa ne joiden toimintaa ei järki juuri ohjaile tai muuten vaan ollaan lungimman kulttuurin piirissä.
Alueluovutuksia vastineeksi avusta, koska turma näyttää olleen itse aiheutettu.H.Moilanen kirjoitti: Ke Elo 05, 2020 5:41 pmMutta mikä olisi sopiva rangaistus tälle maalle ja kansalle tapahtumasta?
Miksei? Juurihan Sanna Marin teki samanlaisen päätöksen eteläeuroopan suhteen, meidän kansalaisten puolesta.Ei voi mennä niin, että muut maat juoksevat rahapussit auki paikkaamaan niitä mokia, jotka on aiheutuneet ilmiselvistä laiminlyönneistä ja ties mistä laiskuuksista. Jos sille linjalle lähdetään, maailmasta kyllä löytyy rahareikiä loputtomiin.
Mitä itsekin tutkiskelin videoiden perusteella, niin vaikuttaisi ensinnäkin paineaallon muoto ja jäljelle jäänyt monttu (tai meri tällä hetkellä) siltä, että varsinaista nitraattia on säilytetty varaston kellarikerroksissa. Päälle on varmaankin kasattu sitten muuta palavaa varastoitavaa. Ehkä ilotulitteita, ehkä ammuksia, ehkä metallihilettä. Huono idea kuitenkin. Suurin osa paineesta kuitenkin suuntautui ylöspäin.XiphiasGladius kirjoitti: Ke Elo 05, 2020 5:01 pm Nyt kun noita räjähdysvideoita katsellut useammasta kulmasta, niin suurinta räjähdystä (ammoniumnitraatti?) edeltävä pienempi räjähdys (ilotulitteet) ei ainakaan mene yksiin ilmoitetun kanssa, kun itse vertaan muihin ilotulitevarastojen, -kuormien yms. räjähdyksiin. Puuttuu se ilotulitteiden leimallinen näky, eli värikkäät tulipallot.
Uskon, koska tämä on Internet.
Meinaatko että ne ketkä kielsivät osallisuutensa ensin olisivat sittenkin tapahtuneen takana?Leikkikaveri kirjoitti: Ke Elo 05, 2020 8:08 pm Ei ollu vahinko, mutta kuka hyötyi tästä?
Amerikan ääliöitä lukuunottamatta.
Israel kiisti osuutensa räjähdykseen jo edellisen viikon maanantaina, joten katsoisin sinne suuntaan.Leikkikaveri kirjoitti: Ke Elo 05, 2020 8:08 pm Ei ollu vahinko, mutta kuka hyötyi tästä?
Amerikan ääliöitä lukuunottamatta.
Tässä nyt kuitenkin on muutama tuore kuva satamapaukun jäljiltä.Kuulostaa hyvin toimivalta hallinnolta, kun murhatun pääministerin seuraajaksi nousee ensin hänen poikansa ja myöhemmin murhatun ex-pääministerin velipoikakin alkaa pohtia, josko häntäkin ura ministerinä kiinnostaisi. Muutenkin kuulostaa tosi "kivalta". Puheita luhistuvista ex-hyvinvaltioista on ollut viime aikoina enemmänkin.5.8.2020
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006592383.html
Libanon oli polvillaan jo ennen räjähdystä: ”Ihan hirveä vuosi”, sanoo Beirutissa asuva suomalaistutkija
Libanonissa keskiluokka on kadonnut inflaation takia. Säästöt ja palkat ovat sulaneet, ja monilla aiemmin hyvin pärjänneellä on vaikeuksia saada edes ruokaa.
- Screenshot_20200806-191120.jpg (84.64 KiB) Katsottu 2181 kertaa
KIRSIKKA kakun päälle. Näin kuvailee Lähi-idän instituutin tutkija Taavi Sundell, joka on asunut Beirutissa noin puolitoista vuotta.
”Ihan hirveä vuosi Libanonille kaikin tavoin. Kun ajattelee, ettei mikään voi mennä enää huonommaksi, jotain menee kuitenkin.”
Maan viimeisin alamäki kiihtyi viime lokakuussa. Aikaa kutsutaan eri yhteyksissä kansannousuksi tai vallankumoukseksi. Se oli reaktio huonoon taloudelliseen tilanteeseen, mutta myös turhautumista poliittiseen järjestelmään ja korruptioon. Suuret mielenosoitukset keräsivät kymmeniätuhansia ihmisiä kaduille kuukausien ajan.
”Vuosi 2020 onkin ollut menoa. Talous on romahtanut täysin, keväällä on siirrytty hyperinflaatioon, on massatyöttömyyttä ja puhutaan jopa nälänhädästä. Sitten tuli koronakriisi.”
Sundellin mukaan Libanonissa reagoitiin nopeasti ensimmäiseen koronavirusaaltoon keväällä. Tiukkojen rajoitusten ansiosta tautitapaukset pysyivät alhaisina.
Räjähdys tapahtui julkisen terveydenhuollon kannalta surkeaan aikaan. Viime viikkoina tautitapaukset ovat olleet kasvussa, ja maassa puhutaan toisesta aallosta.
”Sairaaloiden rajat tulevat vastaan. Täällä on ollut jo ennen koronaa pulaa lääkkeistä eikä palkkoja ole pystytty maksamaan. Jotkut puhuvat jo romahtaneesta valtiosta.”
Libanonin ulkoministeri Nassif Hitti erosi tehtävästään maanantaina. Erokirjeessään hän kritisoi ankarasti maan hallitusta, joka ei ole kyennyt ajamaan läpi uudistuksia ja jossa keskitytään liikaa omiin etuihin.
”Nykypäivän Libanon on luisumassa kohti romahtanutta valtiota”, Hitti kirjoitti Al-Jazeeran mukaan.
MAAN poliittinen järjestelmä on sotien ja uskontokuntien muovaama. Vuosien 1975–1990 sisällissodassa kuoli arvioiden mukaan 120 000 ihmistä.
”Sisällissodan päätyttyä mukana olleiden puolisotilaallisten joukkojen johtajat laittoivat puvut päälle ja jatkoivat poliitikkoina”, Sundell sanoo.
Libanonissa elää peräti 18 tunnustettua uskonnollista ryhmittymää, joiden välillä kaikesta neuvotellaan. Uskontojen yhteiseloa on myös ihannoitu, mutta Sundellin mukaan nykyinen järjestelmä keskittyy liikaa etujen kahmimiseen omalle uskontokunnalle ja kannattajille.
- Screenshot_20200806-190339.jpg (105.84 KiB) Katsottu 2181 kertaa
Olennaista nykyiselle tilanteelle on myös pääministeri Rafik al-Haririn murha vuonna 2005. Se käynnisti niin kutsutun setrivallankumouksen, jonka seurauksena Syyrian joukot poistuivat Libanonista vuosikymmeniä kestäneen sotilaallisen läsnäolon jälkeen. Demokraattiset vapaudet laajenivat, mutta al-Haririn rakentama uusliberaali yhteiskuntamalli ei muuttunut.
”Maahan rakennettiin luksuskiinteistöjä houkuttelemaan öljymaiden varallisuutta Libanoniin ja pankkisektoria paisutettiin. Julkisiin palveluihin ei kiinnitetty huomiota. Tämän takia Libanonista on muodostunut äärimmäisen eriarvoinen yhteiskunta.”
Valtaa pitävien piirit ovat pienet. Murhatun pääministerin poika Saad al-Hariri oli maan pääministerinä muutaman vuoden. Hän erosi tehtävästä viime syksyn mielenosoitusten takia tämän vuoden tammikuussa.
”Nyt on ollut puhetta, että al-Haririn veli voisi olla innostunut lähtemään politiikkaan”, Sundell kertoo.
Uskontokuntien mukaan toimiva poliittinen järjestelmä on eliitin suosiossa. Sundellin mukaan johtajilla on uskontokuntien rajat ylittävä intressi pitää järjestelmää yllä.
SEN sijaan tavalliset libanonilaiset ja erityisesti nuoret ovat kyllästyneitä korruptioon. Viime aikoina edes mielenosoituksia ei kuitenkaan ole nähty, sillä taloudellinen ahdinko on vienyt energiaa uudistusvaatimuksilta.
Inflaation takia Libanonin keskiluokka on käytännössä kokonaan hävinnyt. Maan valuutta liira on edelleen virallisesti sidottu Yhdysvaltojen dollariin, mutta todellisuudessa sen arvo on romahtanut. Vain ne pärjäävät, jotka saavat ulkomailta rahaa dollareina. Esimerkiksi palkat tulevat liiroina, jolla on vaikea saada edes riittävästi ruokaa ostettua nykyisellä kurssilla.
”Jos aiemmin sait palkkaa 1 500 dollaria vastaavan summan paikallisessa valuutassa, nyt tämä vastaa arvoltaan 150 dollaria. Esimerkiksi koulujärjestelmä on yksityinen eikä monilla ole enää varaa maksaa lukukausimaksuja. Moni eli tähän asti ihan normaalia elämää, mutta hyvä, jos saa nyt edes ruuat ostettua”, Sundell kertoo.
- Screenshot_20200806-191641.jpg (71.28 KiB) Katsottu 2181 kertaa
Sundellin mukaan heidän perheensä on moniin paikallisiin verrattuna hyvässä asemassa, koska he saavat ulkomailta rahaa, mutta viime aikojen tilanne on alkanut käydä raskaaksi.
”Jos muistelee kaiholla viime vuotta, meillä oli kotona vain kolmen tunnin sähkökatkoja. Viime viikkoina julkista sähköä on tullut vain tunnin tai pari päivässä eikä generaattorilla saa niin paljon lisäsähköä, että valot, tuuletus, jääkaappi tai edes kraanavesi toimisivat koko päivän.”
Kaiken päälle Libanonissa on arviolta yli miljoona pakolaista naapurimaa Syyriasta. Heidän tilanteensa on unohtunut kurjuuden keskellä. Sundell kertoo, että maassa on jopa väläytelty, voisivatko syyrialaiset olla viimeinen kiristysruuvi, jolla saataisiin apua.
”Että jos ei nyt apua saada, täältä tulee kohta Eurooppaan porukkaa.”
Tulevaisuutta Sundell ei uskalla lähteä ennustamaan, mutta hän pitää mahdollisena, että räjähdys voisi toimia sytykkeenä mielenosoituksille alkujärkytyksen jälkeen. Keskiviikkona vaikutti siltä, että räjähdyksen aiheuttanutta ammoniumnitraattia ei ollut säilötty turvallisesti.
”Tämäkin vaikuttaa olevan seurausta yleisestä kyvyttömyydestä hoitaa mitään kunnolla. Toisaalta ihmiset voivat olla liian väsyneitä, kun he joutuvat miettimään jatkuvasti, että mistä saa edes ruokaa.”
JOS edes jotain hyvää haluaa tapahtuneesta löytää, Sundell pohtii, että kansainvälinen yhteisö saattaisi vihdoin tarjota apua kuten sairaalatarvikkeita. Tämä voisi auttaa myös koronakriisin hoitamisessa.
Sundellin tiistai-ilta kului asunnon siivoamisessa, koska räjähdys iski ikkunat sisään. Asunto sijaitsee kolmen kilometrin päässä räjähdyspaikalta. Unet ovat jääneet lyhyiksi.
”Aamulla juttelin vuokranantajan kanssa pihalla. Optimistisesti mietittiin, että oltaisiinko nyt päästy niin pohjalle, että tästä lähtisi parempaan suuntaan. Niin dramaattinen kuin räjähdys olikin, maan ongelmat ovat isompia ja vakavampia.”
HS / Sonja Parkkinen
- Screenshot_20200806-193625.jpg (49.81 KiB) Katsottu 2135 kertaa
Libanon pähkinänkuoressa
Libanon sijaitsee Välimeren rannalla naapureinaan Syyria ja Israel. Suurin osa maasta on vuoristoja, jotka nousevat jyrkästi rannikolta. Maan korkein kohta sijaitsee Libanoninvuorien huipulla 3 088 metrissä. Libanon on tyypillinen välimerellinen valtio niin ilmastoltaan kuin ruokakulttuuriltaan. Libanon itsenäistyi Ranskasta vuonna 1943, joka näkyy yhä maassa. Arabian jälkeen ranska on maan puhutuin kieli ja se on englantiakin suositumpi toisena kielenä. Taloudelle tärkeitä alueita ovat turismi, maatalous ja pankkitoiminta. Libanonia on kutsuttu taloudellisen mahtinsa takia ”idän Sveitsiksi” ja pääkaupunki Beirutia on kutsuttu ”Lähi-Idän Pariisiksi” sen vetäessä puoleensa todella monia matkailijoita.
Libanonin alue on historiallisen Mesopotamian, Egyptin sekä Euroopan risteyksessä, minkä ansiosta maan väestö on moninainen ja maassa on paljon arkeologista perintöä. Maalla onkin viisi kulttuurikohdetta Unescon maailmanperintölistalla: Anjar, Baalbek, Byblos ja Tyre muinaiset kaupungit sekä Ouadi Qadishan Pyhä laakso setripuumetsineen. Maan lipussakin esiintyvä Libanoninsetripuu on Libanonin symboli. Maassa juhlitaan sekä kristillisiä sekä islamilaisia juhlapäiviä.
Pinta-ala
10 400 km2
Asukasluku
5 469 612 (arvio 7/2020)
Pääkaupunki
Beirut
Väestö
Arabeja 95 %, armenialaisia 4 %, muita 1 %
Kieli
Arabia (virallinen), ranska, englanti, armenian kieli
Uskonto
Islam 57,7 % (sunni 28,7 %, shiia 28,4 %), kristinusko 36,2 % (suurimmaksi osaksi maroniittikatolilaisia), druuseja 5,2 %
Päätuotteet
turismi, ruoantuotanto, viini, korut, tekstiilit, mineraalit, kemikaalit, huonekalut, öljyn käsittely, metallin käsittely
Hallitusmuoto
parlamentaarinen tasavalta
Tekstin lähde: https://www.aventura.fi/libanon
- Screenshot_20200806-194040.jpg (74.62 KiB) Katsottu 2135 kertaa
- Screenshot_20200806-193828.jpg (54.53 KiB) Katsottu 2135 kertaa