Niin, miksi tuonne on ylipäätään rakennettu?
Tuli seurattua Norjan mediaa melkein heti maanvyöryn jälkeen. Ihan jo alussa siellä
esiintyi muiden järkyttyneiden joukossa aluetta aikoinaan rakentanut Odd Sæther, 67, joka ilmeisesti asuu itsekin jossain lähistöllä. Grynderiksikin häntä voisi kai kutsua, sillä mies on ollut mukana ainakin 200 alueen rakennuksen rakentamisessa, oletettavasti rakennusfirmansa tms. kautta. Kovasti ukko vakuutteli, että kaikki säädökset on otettu huomioon ja kaikki mahdollinen tehty rakennusvaiheessa, eli muun muassa noudatettu tarkkaan virastojen ohjeita. Lähialueilla on ollut kuitenkin jo aiemmin joitain pienempiä maanvyörymiä, ja alueen laajentaminen jäikin toteuttamatta. Odd sanoo olevansa kovin yllättynyt, yllättynyt vyöryn suunnasta ja siitä, että se ylipäätään tapahtui, koska näin suurta vyöryä ei ole ennen siellä ollut.
Virastojen (esim. NVE eli Norjan vesivara- ja energiavirasto) puhuvat päät eivät ainakaan NRK:n tv-lähetyksessä tuolloin ottaneet "vielä" kantaa asiaan.
Maaperästä tai oikeastaan sen herkkyydestä vesimassojen liikkeille on varoiteltu
aiemminkin. Hydrologi Steinar Myrabø varoitti kuntaa jo vuonna 2008 alueen lisääntyneistä veden virtauksista tulvien aikana, ja veden liikkeiden aiheuttamasta eroosiosta. Yleisesti ottaen ko. alueen kaltaisessa paikassa, jonka läpi virtaa ainakin jonkinlainen puro tai oja, vesimassat voivat huuhtoa savea, jolloin maaperä muuttuu epävakaaksi. Lopulta "juoksusavi" on lähes nestemäistä ja voi lähteä lirumaan yllättävän laajalta alueelta kohti alavampaa maata. Hän antoi tuolloin rakennettavalle alueen tulvien hallintaan erilaisia toimenpide-ehdotuksia, joita ei kuitenkaan jostain syystä toteutettu. Liekö näitä neuvoja tai oikeastaan vaatimuksia ylenkatsottu, sillä Steinar oli vielä tuolloin "vain" paikallisen luonnonsuojelujärjestön johtaja. Nykyään hän on mm. tulvariskien ja veden aiheuttamien maanvyöryriskien asiantuntijana konsulttifirmassa.
Samassa ja toisessakin
artikkelissa kerrotaan, että NGI:n (Norjan geotekninen instituutti) raportissa vuodelta 2005 alue on juoksusaven takia korkeimman riskiluokan aluetta maanvyörymien suhteen. Tai tarkemmin ottaen vyöryalue jakautuu kahdelle erilliselle riskiluokitellulle alueelle, mutta nämä molemmat ovat siis kyseisessä raportissa korkeimman riskin aluetta. Tämä juoksusavisuus on ollut tiedossa jo ainakin 1980-luvulta asti. Juoksusavikerroksen syvyys on paikoin jopa 15-25 metriä. Nykypäivän
NVE:n kartassa (
kvikkleire, eli "juoksusavikartta") vyöryalueet on jostain syystä esitetty matalamman riskin alueina.
Jotain alueelle rakentamisen motiiveista saattaa kertoa erinäisten asiantuntijoiden vakuuttelut siitä, että juoksusavella voi kyllä asua, kunhan maaperän ominaisuudet ja olosuhteet tunnetaan tarkasti. Ja että eihän Norjassa oikein olisi muitakaan paikkoja rakentaa...
Tässä artikkelissa siitä lisää, innokkaat voivat lukea, itseltä loppui aika ruotia tällä erää.