MURHA.INFO

Tiinas kirjoitti: Ma Kesä 14, 2021 7:06 pm

hutkivajournalisti kirjoitti: Su Kesä 13, 2021 7:40 pm
Totta kai Anni ja Pihla ovat kapitalisteja. Ei noita Viitalan kämppiä peruspersun rahoilla osteta.Mutta toki siihen, en kaverikapitalismilla viitatannut. Sinnemäellä taas on sukutausta kunnossa, koska hänen isoisänsä oli Lapuan liikkeen ja IKL:n aktiivi. Ei mikään lurppahuulinen punikki siis.

Isoisä ei ollut punikki, mutta isä oli sitten kaikkien punikkien punikki, kunnon kommunisti. Hutkiva "ei huomannut" kun ILK sopii agendaan paremmin? Kuinkas sitä nyt niin kävi

Hänen vanhempansa ovat valtiotieteiden lisensiaatti Aino Sinnemäki (o.s. Telkkä) ja taistolaisessa liikkeessä mukana ollut toimittaja Anssi Sinnemäki,

Hänet muistetaan erityisesti vasemmistolaisen Kulttuurivihkot-lehden päätoimittajana toimimisesta vuosina 1980–1982 ja 1984–1987

Opiskeluaikanaan Wahlroos toimi taistolaisliikkeessä.[17][18][19][20] Hän kuului Finlands Svenska Skolungdomsförbund (FSS)iin (vuosina 1969–73) ja Sosialistisiin taloustieteen opiskelijoihin (1971–73) sekä työskenteli Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton opposition julkaisemassa Toveri-lehdessä.[21]

hutkivajournalisti kirjoitti: Ma Kesä 14, 2021 9:12 pm Sinnemäen isoisä Jussi Sinnemäki oli rovasti, Lapuan liikkeen, IKL:n ja Kokoomuksen aktiivi. Eli kelpo mies, jos jätetään tuo aavikkouskonnon pappeus pois.

Helsingin entinen asema­kaavapäällikkö ottaa vastuun Pihla Viitalan talolle myönnetystä poikkeuksellisesta luvasta – ”En ole Sinnemäen kanssa keskustellut”

Arvokkaalle alueelle tehty kookas paritalo on johtanut rikos­tutkintaan, jossa epäiltynä on Helsingin johtava poliitikko Anni Sinnemäki. HS selvitti, mitä outoon valoon joutuneessa lupa­vyyhdissä tapahtui.

Sinnemäki on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Viitaloita ei epäillä mistään.
...

ENSIN on käytävä läpi, mistä kaikki alkoi.

Pihla Viitalan vanhempien perhe muutti vaaleaan puu­huvilaan Meilahteen vuonna 1989. Tuolloin pihapiirissä seisoi myös vuonna 1919 valmistunut, osin kaksi­kerroksinen sivurakennus. Siinä oli aikanaan ollut asuin­tiloja, karja­suoja, käymälä, sauna, pesutupa ja autotalli. Rakennus oli huono­kuntoinen, ja purkamiseen oli lupa.

Mutta vuoden 1985 asemakaava ei sallinut uuden asuin­rakennuksen tekemistä piha­piiriin.
...

KUINKA kaupunki päätyi epätavanomaiseen ratkaisuun? Tätä on kysyttävä vastuulliselta virka­mieheltä.

Hän oli tuolloin asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim, joka toimi asiaa valmistelleiden kahden kaupungin arkkitehdin esimiehenä. Nyt Veltheim on jo eläkkeellä.

JOS Veltheimin kuvaamat asiat pitävät paikkansa, Viitaloiden saama poikkeuksellinen lupa johtuu Veltheimin ja valmistelijoiden välisestä väärin­ymmärryksestä, ei ulko­puolisten vaikutuksesta. On kuitenkin syyttäjän tehtävä arvioida, olisiko Sinnemäen pitänyt jäävätä itsensä lupa­prosessissa, jonka hyötyjä on hänen tuttavansa.
...

Veltheim vetoaa myös ely-keskuksen ja kaupungin­museon lausuntoihin, joissa uudis­rakennuksen tekemistä ei kyseenalaistettu.
...

”Käsitys, että asia on päätetty jossain, on ollut virheellinen – ja siitä vastuu on minun”, Veltheim sanoo.

”Me olemme Sinnemäen kanssa tervehtimis­tuttuja. Hän ei kuulu lähi­piiriimme, vaan nuoret tuntevat samoja ihmisiä ja heitä ehkä kutsutaan samoille synttäreille”, Päivi Viitala sanoo.

Veltheim sattui tietämään pariskunnan, koska Päivi Viitala oli 1990-luvun alussa opettanut hänen lastaan. Kyse ei kuitenkaan ollut kummankaan osa­puolen mukaan läheisestä tuttavuudesta.

On Anoi Kaa kirjoitti: Ti Kesä 15, 2021 8:43 am Monenlaisia rikollisia näyttää olevan joka puolueessa, mutta se ei tee VIHREÄT -puolueen valtakunnallisestikin korkeassa asemassa olevan apustaja-pormestarinna Sinnetännemäen rikollisesta korruptiosta yhtään hyväksyttävämpää.

...

PARITALON suunnitteli Viitaloiden projektiin palkkaama arkkitehti Tuomas Siitonen.

Kokoukset pidettiin Siitosen mukaan pääasiassa tässä artikkelissa nimettömänä puhuvan Veltheimin alaisen sekä alueen kahden suunnittelijan kanssa. Myös rakennus­valvonnan edustaja oli kokouksissa.

Veltheim kertoo asettaneensa reunaehdoksi, ettei rakennus voi olla suurempi kuin purettava talous­rakennus ja kaikkien aputilojen tulee sijaita uudis­rakennuksen sisällä.

Viitaloilla oli hänen mukaansa aluksi mukanaan luonnoksia huomattavasti pienemmästä rakennuksesta kuin mitä lopullinen rakennus on.

Arkkitehti Siitonen puolestaan kertoo HS:lle tavoitelleensa ”vanhan sivu­rakennuksen oloista” uudis­rakennusta. Suunnitelma ei ollut kerralla valmis, vaan vaihto­ehtoja oli useita.


Viitaloiden uuden paritalon suunnitellut arkkitehti Tuomas Siitonen sanoo tavoitelleensa vanhan sivurakennuksen oloista uudisrakennusta.

Siitonen sanoo, ettei missään projektin vaiheessa tavannut Sinnemäkeä tai keskustellut tämän kanssa. Myöskään asemakaava­päällikkö Veltheimiä hän ei muista tavanneensa.

Kantaa paritaloon kysyttiin myös Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ely), joka – toisin kuin Helsingin kaupunginmuseo – päätyi puoltavalle kannalle. Ely luonnehti uutta rakennusta pelkistetyksi ja totesi sen jatkavan ”alueen rakentamisen perinnettä” ja sijoittuvan ”luontevasti osaksi piha­piiriä”.

”Jäin käsitykseen, että valmistelijat olivat loppu­tuloksessa painottaneet enemmän elyn varsin myönteistä näkemystä kuin kaupungin­museon kriittisiä huomioita”, Veltheim sanoo.

Myöskään kukaan kaupunki­suunnittelu­lautakunnan ratkaisevassa kokouksessa ei ollut Viitaloiden poikkeamis­päätöstä vastaan.

TÄLLAISET yksittäiset poikkeamis­päätökset tapaavat olla niin sanottuja lauta­kunnan kokousten ”b-asioita”. Ne katsotaan jo etukäteen niin perin pohjin selvitetyiksi, ettei valmistelijan tarvitse olla paikalla. Näin kävi nytkin.

Asian esittelijänä ratkaisevassa kokouksessa toimi asemakaava­päällikkö Veltheim. Hän ei omien sanojensa mukaan osannut pitää esitystä alueen periaatteiden vastaisena.

”Kyllä lähtökohta on, että valmistelijoihin luotetaan näissä asioissa. Luotamme siihen, mitä virka­koneisto valmistelee”, sanoo kokousta johtanut Risto Rautava (kok).

...
...


ENTÄ kävikö Rautava lautakunnan puheen­johtajana keskustelua Sinnemäen kanssa siitä, olisiko tämän pitänyt jäävätä itsensä poikkeamis­päätöksen käsittelystä?

”Ei käyty Sinnemäen kanssa mitään keskustelua mahdollisesta esteellisyydestä”, Rautava sanoo.

Veltheimin kanta vastaa Rautavan näkemystä.

”En ole Sinnemäen kanssa keskustellut poikkeamis­päätöksistä tai asema­kaavoituksesta millään tavalla. Minä itse en puuttunut varsinaiseen valmisteluun, eikä siihen minun tietojeni mukaan pyritty asiattomasti vaikuttamaan myöskään muualta”, Veltheim sanoo.

Hän kertoo luottaneensa valmistelijoiden ammatti­taitoon.

Jälkeenpäin vaikuttaa kuitenkin Veltheimin mukaan siltä, että valmistelijat olivat kuvitelleet, että päätös oli jo tehty ja sitä oli kunnioitettava.

”Olin täysin tietämätön siitä, että heille oli syntynyt käsitys valmistelun ulkopuolella tehdyistä päätöksistä hankkeen sisällöstä.”

Veltheim sanoo perehtyneensä esitykseen poikkeamis­päätöksestä vasta siinä vaiheessa, kun se oli tulossa lautakunnan eteen.

”Olemme pyrkineet tekemään hyvän päätöksen, ja sen Veltheim esittelijänä on hyväksynyt”, hänen alaisensa puolestaan sanoo.

JOS Veltheimin kuvaamat asiat pitävät paikkansa, Viitaloiden saama poikkeuksellinen lupa johtuu Veltheimin ja valmistelijoiden välisestä väärin­ymmärryksestä, ei ulko­puolisten vaikutuksesta. On kuitenkin syyttäjän tehtävä arvioida, olisiko Sinnemäen pitänyt jäävätä itsensä lupa­prosessissa, jonka hyötyjä on hänen tuttavansa.

Asemakaavapäällikkö kuvailee tilannetta nyt vuosia myöhemmin ”organisaation sisäiseksi informaatio­katkokseksi”.

Lopputulos olisi siis voinut olla erilainen ja uusi rakennus meilahtelaisessa piha­piirissä pienempi.

”Itse perusasiassa, eli vanhan ulkorakennuksen korvaamisessa asuin­rakennuksella, en pysty näkemään moitittavaa”, hän sanoo.

Veltheim vetoaa myös ely-keskuksen ja kaupungin­museon lausuntoihin, joissa uudis­rakennuksen tekemistä ei kyseenalaistettu.

”Mutta viestinnällistä osaamattomuuttani on ollut, että valmistelijoilla oli säilynyt käsitys, että heidän kätensä ovat hankkeen ohjauksessa muualla tehdyillä päätöksillä sidotut.”

”Käsitys, että asia on päätetty jossain, on ollut virheellinen – ja siitä vastuu on minun”, Veltheim sanoo.

Anni Sinnemäki ei ollut esteellinen Helsingin Meilahden huvila-alueen kaavoituspäätöksessä, katsoo korkein hallinto-oikeus

Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) ei ollut esteellinen Meilahden huvila-alueen kaavoituspäätöksessä, katsoo korkein hallinto-oikeus (KHO). Asia koskee vuonna 2016 tehtyjä poikkeamispäätöksiä asemakaavasta.

Poikkeamispäätös tehtiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Anni Sinnemäki toimi tuolloin Helsingin kaupunkisuunnittelusta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana.

KHO:lle tehtiin useita valituksia, joiden mukaan Sinnemäen läheinen ystävä asui poikkeamispäätöksellä rakennetussa rakennuksessa. Poikkeamispäätöksen nojalla alueelle rakennetussa paritalossa asuu näyttelijä Pihla Viitala. Sekä Sinnemäki että Viitala ovat aiemmin olleet naimisissa säveltäjä Kerkko Koskisen kanssa.

KHO:n mukaan selvityksenä ystävyydestä valituksissa oli muun muassa yksittäinen osallistuminen Sinnemäen vaalikampanjatilaisuuteen puhujana sekä sosiaalisessa mediassa mainittu yhteydenpito ja poliisin aloittama esitutkinta Sinnemäen esteellisyysperusteella.

Sinnemäen mukaan rakennuksessa asuva Viitala ei ole hänen läheinen ystävänsä, vaan osa laajaa tuttavapiiriä. He ovat Sinnemäen mukaan tavanneet noin kerran vuodessa.

KHO katsoo, että ollakseen erityisen läheinen henkilö tulisi osapuolilla olla vastaavanlainen suhde kuin perheenjäsenellä tai muilla lähisukulaisilla. KHO:n mukaan tällaista läheistä suhdetta Sinnemäellä ei ole Viitalan kanssa, minkä vuoksi Sinnemäki ei ollut esteellinen käsittelemään asiaa valtuustossa.

KHO piti voimassa hallinto-oikeuden aiemman päätöksen.

Aiemmin kerrottiin, että poliisi epäilee Sinnemäkeä virkavelvollisuuden rikkomisesta. Poliisi ei ole toistaiseksi tiedottanut esitutkinnan päättymisestä.

Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäen virkarikosepäily siirtyy poliisilta syyttäjälle
...

Helsingin poliisi on saanut valmiiksi kaupungin maankäytöstä ja rakentamisesta vastaavan apulaispormestari Anni Sinnemäen (vihr.) virkarikosepäilyn esitutkinnan.

– Asia siirtyy poliisilta syyttäjän käsittelyyn, syyttäjä saa ratkaista, annan syyttäjälle rauhan tehdä ratkaisun asiassa, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Juha-Matti Suominen Helsingin poliisista.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Valtakunnan syyttäjän toimistossa tapauksen syyteharkinnasta vastaa erikoissyyttäjä Tapio Mäkinen. Mäkisen mukaan tapauksen eteneminen vie aikaa, sillä asiat käsitellään tulojärjestyksessä ja jutuissa on ruuhkaa.

Syyteharkinta on tarkoitus ratkaista vasta ensi kevään aikana.