Dragsvikin onnettomuuden taustat selvisivät: Varusmies oli kuolla näiden syiden takia
Otkesin mukaan Dragsvikin onnettomuuden taustalla oli useita puutteita sekä suunnittelussa että toteutuksessa.
- Dragsvikin onnettomuuteen johtaneessa harjoituksessa maihinnousu tapahtui kohdassa, joka on merkitty valkoisella kanisterilla. KUVA: ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS & HS
- dragsvik_ranta_kartta.jpg (57.49 KiB) Katsottu 1275 kertaa
ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUKSEN (Otkes) mukaan Dragsvikin onnettomuuden taustalla oli useita puutteita sekä varusmiesten harjoituksen suunnittelussa että toteutuksessa.
...
Yksi varusmiehistä, vapaaehtoista asepalvelusta suorittamassa ollut 19-vuotias nainen, painui tilanteessa syvälle veteen ja loukkaantui vakavasti. Hän oli veden alla noin kymmenen minuuttia. Ryhmän muut kahdeksan varusmiestä loukkaantuivat lievästi.
Tutkinnanjohtaja, Otkesin johtaja
Kurt Kokko kertoi tiedotustilaisuudessa, että kaikki veteen hypänneet varusmiehet joutuivat ongelmiin vedessä. Muutama varusmies taisteli henkensä kaupalla, Kokko totesi.
Näin tapahtumat etenivät
Varusmiehet saapuvat onnettomuuspaikalle noin kello 12.40
Rannikkojääkärien tasokoe eli niin kutsuttu barettimarssi alkaa maanantaina. Tiistaina yhdeksän varusmiehen ryhmä aloittaa harjoitukseen kuuluvan viimeisen rastin eli vesistönylityksen kello 12.11 Syndalenista ja saapuu veneellä Dragsvikin Pioneerirantaan noin kello 12.40. Rantaa lähestyttäessä aluksen päällikkö pysäyttää veneen noin 20 metrin päähän rannasta.
Varusmiehet ovat väsyneitä ja kylmissään. He ovat nukkuneet vain muutaman tunnin koko tasokokeen aikana. Vesistönylitys noin 10 asteen lämpötilassa ja viimassa on ollut kylmä. Meriveden lämpötila on niin ikään noin 10 astetta.
Varusmiehet hyppäävät keulasta, vesi odotettua syvempää
Aluksen päällikkö ilmoittaa harjoituskäskyn mukaisesti varusmiehille harjoituksen päättyneen. Sitten hän ilmoittaa aluksen ajaneen kuvaannollisesti miinaan ja alkaneen upota. Päällikkö käskee varusmiehiä riisumaan pelastusliivit, hyppäämään veteen ja kahlaamaan rantaan.
Veneen päällikölle annetuissa ohjeissa on epäselvyyksiä siinä, oliko varusmiesten tarkoitus uida vai kahlata. Otkesin mukaan osa varusmiehistä oletti, että liivien riisuminen olisi viitannut siihen, että heitä odottaa kahlaaminen vedessä. He eivät olleet aiemmin harjoitelleet veneestä poistumista tai rantautumista.
Varusmiehet riisuvat pelastusliivit ja hyppäävät aluksen keulasta. Varusmiehet hyppäävät noin 22 metrin etäisyydellä rannasta, jossa veden syvyys on vähintään 1,8 metriä. Lisäksi pohjassa on noin metri mutaa.
Toisin kuin varusmiehet odottavat, heidän jalkansa eivät ylläkään pohjaan. Moni joutuu pinnan alle. Kolme heistä ei nouse heti takaisin pintaan.
Pelastusliivit käskettiin jättää veneeseen, sillä veden oletettiin olevan kahlaussyvää. Lisäksi pelastusliivejä tarvittiin seuraavia kuljetettavia varten veneessä, Otkesin raportissa kerrotaan.
Varusmiehillä oli hypättäessä yllään maastopuku, varsikengät, kypärä, sirpaleliivi ja taisteluliivi. Lisäksi heillä oli reppu, vaihtovarusteita ja rynnäkkökivääri lippaineen. Ennen veteen hyppäämistä osa varusmiehistä oli laittanut repun selkäänsä ja osa heittänyt repun veteen käyttääkseen sitä kelluntavälineenä. Rynnäkkökiväärit olivat joko selässä tai kädessä.
Varusmiehillä ei kuitenkaan ollut gps-paikantimia, vaikka riskiarviossa ne oli mainittu.
Varusmiehet huutavat apua
Hyppäämisen jälkeen syntyy paniikki. Vedessä pinnalla olleet varusmiehet huutavat apua. Kaksi pinnan alla olleista pääsee takaisin pintaan, ja neljä varusmiestä pääsee omin voimin rannalle. Rannalle sattumalta saapunut harjoituksen 2. johtaja huomaa tilanteen ja alkaa vetää rantaan päässeitä kuivalle maalle. Rannalle pelastautunut ryhmänjohtaja palaa veteen auttamaan muita. Samaan aikaan huomataan yhden varusmiehen olevan edelleen kateissa ja pinnan alla.
Hukuksiin joutunutta varusmiestä aletaan etsiä
Hukuksiin joutunutta varusmiestä aletaan etsiä pinnan alta ja rannan kaislikosta. Samaan aikaan aluksen päällikkö oli ajanut veneen läheiseen laituriin ja havainnut tilanteen vakavuuden. Hän hälyttää harjoituksen tilannekeskuksesta apua.
Ensimmäinen hätäpuhelu soitetaan kello 12.43
Ensimmäinen hätäpuhelu soitetaan kello 12.43. Sen soittaa onnettomuudessa osallisena ollut varusmies. Harjoituksen 2. johtaja oli käskenyt varusmiestä soittamaan apua samalla, kun hän oli itse vedessä etsimässä hukuksissa olevaa. Hätäpuhelu kestää lähes 8 minuuttia, sillä hätäkeskuspäivystäjä kysyy samoja asioita moneen kertaan.
Ensihoito ja pelastuslaitos saapuvat
Ensimmäiset Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen yksiköt saavat hälytyksen kello 12.44 ja ovat kohteessa neljän minuutin kuluttua. Ensimmäinen ensihoidon yksikkö saapuu onnettomuuspaikalle hieman yli seitsemän minuuttia hälytyksen jälkeen. Tilanne onnettomuuspaikalla on sekava ja hysteerinen. Osa varusmiehistä on päässyt rannalle ja lisäksi paikalle on saapunut kantahenkilökuntaa. Osa heistä etsii hukuksiin joutunutta.
Varusmies oli pinnan alla kymmenen minuuttia
Hukuksiin joutunut varusmies löytyy, kun häntä etsineen harjoituksen 2. johtajan jalka osuu johonkin kiinteään veden alla. Harjoituksen 2. johtaja ei kuitenkaan saa yksin nostettua varusmiestä pinnalle ja joutuu hetkeksi siirtymään lähemmäs rantaa keräämään voimia. Sitten harjoituksen 2. johtaja ja ryhmänjohtaja yrittävät nostaa varusmiestä pintaan, mutta se ei ota onnistuakseen.
Viimein pelastusrenkaan avulla varusmies saadaan nostettua pintaan ja vedettyä rantaan. Varusmies oli pinnan alla arviolta 10 minuuttia.
...
HUKUKSIIN kymmeneksi minuutiksi joutunut varusmies oli uimataitoinen ja harrastanut aiemmin uintia. Hän oli onnettomuuden jälkeen sairaalahoidossa 16 päivää.
Lisäksi useilla onnettomuudessa ja harjoituksessa osallisena olleilla on havaittu psyykkisiä oireita onnettomuuden jälkeen. Pysyvää terveydellistä haittaa ei ole kuitenkaan toistaiseksi todettu kellään, Otkesin raportissa todetaan.
...
Otkesin mukaan rantautumiseen liittyviä riskejä ei ollut arvioitu tai niihin varauduttu riittävästi, ja veneen päällikön saama ohjeistus oli puutteellinen. Onnettomuuteen joutuneet varusmiehet olivat uupuneita, sillä harjoitus oli alkanut jo edellisenä päivänä ja ollut raskas.
Käytännössä onnettomuuden taustalla oli epäselvyys siitä, kuka on vastuussa vedessä olevista varusmiehistä eli pätevätkö tilanteeseen maalla vai merellä sovelletut määräykset, Kokko totesi tiedotustilaisuudessa.
Poliisi tutkii onnettomuutta palvelusrikoksena, törkeänä vamman tuottamuksena ja vaaran aiheuttamisena.
...
