”Vauhti on räjähdysmäisesti kasvanut” – asiantuntijat kertovat järjestyksenvalvojiin kohdistuvasta väkivallasta
Yle kysyi järjestyksenvalvojiin kohdistuvasta väkivallasta ja sen yleisyydestä poliisilta, turvallisuusalalla pitkään toimineelta opettajalta sekä asianajajalta.
https://yle.fi/a/74-20065891
Järjestyksenvalvojat ja vartijat kokevat aiempaa enemmän väkivaltaa työssään.
Helsingissä poliisin tietoon tulee vuosittain noin 40 pahoinpitely- tai väkivaltarikosta ravintoloiden järjestyksenvalvojia vastaan.
Joulukuun alussa ovimies pahoinpideltiin tunnetun helsinkiläisen ravintolan edessä. Hän sai vakavia vammoja.
Helsingin poliisin mukaan määrä on hieman kasvanut koronapandemiaa edeltäneestä ajasta. Vuosina 2018–2019 tapausten määrä ravitsemusliikkeissä oli vuodessa noin 30.
Lievempiä ovimiehiin ja järjestyksenvalvojiin kohdistuvia väkivaltatapauksia on ravintola-alalla vuosittain noin 130.
– Ei voi sanoa oikeastaan mitään muuta yhteistä nimittävää tekijää kuin päihteet ja päihtymys. Tekijöinä on miehiä ja naisia, nuorempia ja vanhempia, sanoo rikoskomisario Jari Korkalainen Helsingin poliisista.
Helsingin alueella on yli tuhat anniskeluoikeuden saanutta yritystä.
Kaikkinensa järjestyksenvalvojiin kohdistuu vastustamisia Helsingissä vuositasolla noin 900 kertaa. Suurin osa niistä tapahtuu poliisin mukaan joukkoliikenteen asemilla ja kauppakeskuksissa.
Poliisin tietoon tulee vain osa rikoksista eli ne, joista on tehty rikosilmoitus. Turvallisuusalalla jää paljon ilmoittamatta lievää fyysistä väkivaltaa, kuten tönimistä, repimistä tai sylkemistä.
Turvallisuuden varmistaminen perustuu lakiin
Ravintoloiden järjestyksenvalvonta perustuu lainsäädännön vaatimuksiin ja anniskelulupien myöntämiseen. Yleensä ravintola asettaa omat järjestyksenvalvojansa turvaamaan toimintaansa.
– Järjestyksenvalvojien tehtävänä on varmistaa, että ihmisillä on turvallista olla. He pyrkivät myös puuttumaan ennaltaestävästi ja mahdollisimman nopeasti, jos jotain poikkeuksellista ilmenee, Korkalainen sanoo.
Hän arvioi, että monelle tulee yllätyksenä se, että järjestyksenvalvojilla on esimerkiksi oikeus poistaa ihmisiä ravintoloista päihtyneen käytöksen tai muun häiriön vuoksi.
Korkalaisen mukaan tekijät saadaan yleensä kiinni paikan päältä tai esimerkiksi valvontatallenteiden tai sivullisten ottamien videotallenteiden perusteella.
– Varsinkin kaupungilla liikkuvat nuoret ja nuoret aikuiset pitävät puhelinta koko ajan käden ulottuvilla. Kun jotain tapahtuu, hyvin usein sitä myös taltioidaan.
Rikostutkinnan näkökulmasta videoilla on erittäin suuri merkitys ja niistä on iso apu poliisille tapahtumien kulkua selvitettäessä.
Turvallisuusalan kouluttaja näkee tilanteen pahentuvan
Turvallisuusalan opettaja Jari Stolt Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymästä (Luksia) kokee, että väkivalta turvallisuusalan työntekijöitä kohtaan on yleistynyt ja yleistyy koko ajan.
Stolt on pitänyt vuosien ajan kirjaa siitä, paljonko hänen tietoonsa on tullut tapauksia.
– 1990-luvulla oli ehkä kerran vuodessa, 2000-luvulla oli noin pari vuodessa, mutta 2000-luvun puolenvälin jälkeen vauhti on yhtäkkiä räjähdysmäisesti kasvanut.
Stolt viittaa vakaviin pahoinpitelyihin, esimerkiksi Tikkurilan Prisman puukotukseen vuonna 2018, jossa vartijaa viillettiin kaulaan.
Stoltin mukaan pahoinpitelyjä on nykyisin paljon. Ihmiset kantavat teräaseita mukanaan. Järjestyksenvalvojia uhataan jopa ampuma-aseilla eri puolilla Suomea.
Stoltin mukaan turvallisuusalalla työskentelee noin 25 000 ammattilaista. Vain pieni osa heistä käyttää itse kohtuuttomasti voimaa työssään, hän sanoo.
– Opetamme nuorille paljon sitä, että oma provosoituminen saadaan poistettua. Mieluummin 15 minuutin puhe kuin viiden minuutin paini, minkä jälkeen selkä ja sormia on vääntynyt.
Alan suurimmat toimijat Securitas ja Avarn vastaavat noin 75 prosentista alan töistä. Loppu neljännes on pääosin pienten yritysten hoidossa.
Tapaukset lisääntyneet, väkivalta koventunut
Asianajaja Teppo Laine asianajotoimisto Legistumista on ajanut vartiointi- ja järjestyksenvalvonta-alaan liittyviä oikeustapauksia yli 20 vuoden ajan.
Baarimikosta juristiksi vuosituhannen vaihteessa opiskellut Laine kertoo, että asianajajaa käytetään yleensä silloin, kun on kysymys vakavimmista tapauksista.
– Tällaisia järjestyksenvalvojiin ja vartijoihin kohdistuvia väkivallantekoja tulee aina välillä. Jos vertaan ravintolajärjestyksenvalvojaa muualla työskenteleviin vartijoihin, näppituntumana voisin sanoa, että ravintolamaailmassa tapauksia tulee lukumääräisesti enemmän.
Laineen mukaan tapauksia ja yhteydenottoja tulee nykyään lukumäärällisesti enemmän ja ennen kaikkea ne ovat luonteeltaan vakavampia.
– 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa oli vielä sellainen terve kunnioitus ravintolahenkilökuntaa kohtaan. Oli muodostunut vähän kuin omat kantapaikat, eikä niihin haluttu porttikieltoa. Tällainen hölmöily oli silloin vähäisempää.
