Porvoon tapaus on jälleen nostanut pintaan vaatimukset (käsi)asekiellosta Suomessa. Teossa käytetty ase oli laiton, joten laillisten käsiaselupien määrä ei siihen olisi vaikuttanut sitä eikä tätä. On kuitenkin väitetty, että kaikkien aseiden kieltäminen vaikuttaisi vähentävästi laittomien aseiden määrään.
Asekiellosta on olemassa kokemusperäistä faktatietoa kahdesta Euroopan maasta, Britanniasta ja Belgiasta, joissa kyseinen kielto on ollut voimassa jonkun aikaa. Alla katsaus näistä maista saatuihin kokemuksiin:
Britannia:
Vuonna 1997 Britanniassa astui voimaan Firearms Act'in muutos, kattava kieltolaki, jonka piirissä ovat lähes kaikki yhden käden aseet, sekä valtaosa kivääreistä ja haulikoista. Laki säädettiin Dunblanen joukkomurhan jälkeisessä julkisuuden paineessa.
Lailla on ollut räjähdysmäinen vaikutus väkivaltarikollisuuden kasvuun ja luvattomien ampuma-aseiden saatavuuteen, tarjontaan ja käytön yleisyyteen.
Lain voimaantultua ensimmäisen kahden + kahden vuoden keskiarvoisella tarkastelujaksolla ampuma-aseiden käyttö väkivaltarikoksissa yleistyi noin tuhannella tapauksella (2.648 – 3.685 , +40% vuoteen 2000 mennessä), kesäkuuhun 2001 mennessä poliisi ja tulli havaitsivat Englantiin syntyneen järjestelmällisen ja kattavan laittomien aseiden salakuljetusverkoston. (Lähde: Metropolitan Police , Scotland Yard, Centre for Defence Studies. BBC: 16.7.2001)
Tarkastelujaksolla 2005-2006 henkirikosluvut olivat nousseet jo lukuun 4671. (+76%). Hälyttävin havainto tällä jaksolla oli se, että luvattomien – eli laittomien – aseiden kantaminen ja erityisesti käyttö on profiloitunut yhä enenevissä määrin teini-ikäisiin. Sisäministeriön aserikollisuusraportti ajankohdalta sisälsi yhteenvedot ”Laittomien tuliaseiden saatavuus nuorille lisääntyy jatkuvasti ja nuoret vaikuttavat olevan alttiimpia käyttämään aseita holtittomasti.” sekä ”Pienissäkin riidoissa on mahdollisuus ampumavälikohtaukseen (laittomien) aseiden yleisyyden vuoksi, uhan vuoksi ampuminen tai ammutuksi tuleminen mielletään oletusarvoisiksi vaihtoehdoiksi.” (Lähde: Richard Ford, Philip Webster. The Times: 24.8.2007)
Vuonna 2006 Englannin sisäministeriön laittomia aseita käsittelevässä julkaisussa kiinnitettiin huomiota erityisesti seuraaviin epäkohtiin:
1. Aseiden käyttö kaikissa tilastoiduissa rikoksissa oli noussut 0,4% tasolle, kaksinkertaistuen viimeisen kymmenen vuoden tarkastelujaksolla.
2. Tiedon vähäisyys tai puuttuminen laittomien aseiden ja asetarvikkeiden kaupasta, rikollisten suhtautumisesta laittomiin aseisiin ja niiden käytön kulttuuriin, huumekaupan ja laittomien aseiden korrelaatiosta ja lainsäädännön vaikutuksista rikollisten aseenkäyttöön tekemiin valintoihin.
3. Haastatelluista rikollisista noin puolta oli uhattu aseella ja lähes yhtä montaa oli joko ammuttu tai yritetty ampua, noin kolmanneksen läheisiä tai ystäviä oli ammuttu ja noin kolmanneksen läheinen tai ystävä oli tapettu ampumalla. Haastatellut ilmoittivat haluavansa kostaa em. kaltaiset tapaukset itse, mikä on omiaan ruokkimaan väkivallan kierrettä.
4. Lähes puolet oli saanut ensikosketuksensa ampuma-aseisiin rikollisen toiminnan kautta, vain 7,5% aiemmin laillisen aseenomistukseen liittyvän toiminnan kautta, yhdenkään ei mainittu koskaan itse harrastaneen laillista ampumaurheilua.
5. Julkaisussa mainittiin erikseen, laittomien aseiden varsinaisen tarpeen (ryöstöt ym.) lisäksi hankinnan ja hallussapidon syyksi opportunismi, laittoman aseen hankinta vain siksi että niitä on saatavilla. Pääosa laittomista aseista myydään myös edelleen, mikä pitää ne jatkuvassa kierrossa.
6. Merkittävänä asiana julkaisu pitää laittomien aseiden muuttumista tavanomaiseksi normiksi katukulttuurissa ja niille on syntynyt symbolinen statusarvo. Laittomia aseita myös käytetään.
7. Ratkaisuksi tutkimus ehdottaa valvonnan tehostamista ja rangaistusten koventamista, siitäkin huolimatta että jo nyt aseiden kotivalmistuksesta on tosiasiallisesti tuomittu ainakin yksi elinkautinen vankeustuomio ja valvonta on resurssien jatkuvasta lisäämisestä huolimatta osoittautunut mahdottomaksi tehtäväksi. Hallussapitorangaistuksen (viiden vuoden vankeus) suhteen julkaisussa mainitaan että rangaistuksen koventaminen saattaa johtaa siihen että laittoman aseen haltija nykyistäkin useammin yrittää ”ampua pakotietä auki”.
8. Julkaisun yhteenvedossa todetaan, että monien aiheeseen liittyvien ongelmien ratkaisu vaatii sosiaalisia ja taloudellisia toimenpiteitä teknisten sijaan.
Havaituista, pahentuneista ongelmista lähes kaikki olivat samoja, jotka erittäin tiukan aselain oli lainsäädäntövaiheessa esitetty poistavan. Tämän lisäksi on todettava että mahdollisuutta valvoa aseiden hallussapitoa, kauppaa ja käyttöä ei tämäntyyppisen lainsäädännön voimassaollessa ole, jo pelkästään aserekisterien täydellisen puuttumisen vuoksi. (Lähde: Gavin Hales, Chris Lewis, Daniel Silverstone; Home Office Research Study 298, Joulukuu 2006.)
Englannin henkirikostilastot ovat siis kasvaneet huomattavasti, mutta vieläkin suurempi vaikutus on yleisen turvallisuuden heikentymisellä. Kaupungeissa kuten Manchesterissa ja Liverpoolissa on kokonaisia asuinalueita joille poliisit kategorisesti kieltäytyvät menemästä ollenkaan, johtuen siitä että näillä alueilla laittomien aseiden kauppa rehottaa ja todennäköisyys joutua ampumavälikohtaukseen on erittäin suuri.
Tilastollisesti tilanne on jopa pahempi kuin miltä se näyttää. Englannin henkirikostilastoihin luetaan nykykäytännöllä ainoastaan tapaukset joissa rikosnimike on ”murha”, kaikki muut tapaukset joissa ihminen on väkivaltaisesti kuollut jätetään järjestelmällisesti pois tilastoista, toisin kuin useimmissa muissa maissa, mm. Yhdysvalloissa. Tarkoitusta tälle tilastopolitiikalle ei ole julkisesti kerrottu eikä siitä yleisesti viranomaisten toimesta puhuta, mutta sen johdosta tilastot ovat olleet tämän käytännön voimassaollessa huomattavasti optimistisemmat kuin se todellisuus jota niiden tulisi peilata. Toinen Englannin rikostilastoja vääristävä käytäntö on se, että murroista, pahoinpitelyistä ja jopa ryöstöistä poliisin virallinen ohjeistus on antaa varoitus ja päästää epäilty välittömästi vapaalle jalalle, syytetoimien sijaan, ”resurssien säästämiseksi”. Tämän tosiasiallisen käytännön aiheuttamasta tilastovääristymän yksityiskohtaiset tiedot ovat poliisin sisäisinä salaisia. (Lähde: Joyce Lee Malcolm, Reason: November 2002, Daniel Foggo, Sunday Telegraph 12.1.2003, Harvard Law School publication: A review of International and some domestic evidence, 2006.)
Laittomien aseiden hintataso on tarjonnan johdosta erittäin laaja. Huonokuntoisen mutta täysin ampumakelpoisen katkaistun haulikon hinta on asettunut noin £50 (80€) tasolle ja tavanomaisen pistoolin tai revolverin hinta on noin £150 (240€), mikä tuo ne lähes varattomienkin henkilöiden ulottuville. Varsinaiset statussymbolit ovat nk. elokuva-aseet, eli viihdeteollisuuden kautta mm. musiikkivideoissa näkyvät kalliit, laadukkaat yhden käden aseet ja kaikki sarjatuliaseet. Tästä syystä normaalilta lailliselta vähittäismyyntihinnaltaan noin 400-800€ aseet ovat Englantiin salakuljetettuina £1000-1500 (1600-2400€) hintaluokassa ja salakuljettajille katteensa vuoksi erittäin houkuttelevia. Konepistoolien ja rynnäkkökiväärien mustan pörssin hintataso on keskimäärin noin £2000 (3200€) tasolla, mikä tekee niistä hankintahintaan nähden kaikkein kannattavinta kauppatavaraa ja samasta syystä tarjonta on suhteellisesti huomattava.
Salakuljetuksen lisäksi Englannista on löydetty jo useampia kotiverstaita joissa on valmistettu mm. konepistooleita. Valmistusmenetelmä täysin toimivalle konepistoolille on mekaanisesti varsin yksinkertainen ja edellämainittujen myyntihintojen vuoksi tällainen toiminta on taloudellisesti erittäin houkuttelevaa. Lisäksi aseiden valmistus poistaa salakuljetukseen liittyvät riskit toiminnan paljastumisessa.
Lähde:
H. R. Helanto: "Asekieltojen vaikutukset: Iso-Britannia"
Wikipedia:
Gun politics in the United Kingdom since 1997:
"...the number of crimes involving firearms in England and Wales increased from 13,874 in 1998/99 to 24,070 in 2002/03..." (Tämän jälkeen luvut ovat pysyneet suunnilleen samoissa eli jonkun verran yli 20 tuhannen.)
"Since 1998, the number of people injured by firearms in England and Wales increased by 110%,[35] from 2,378 in 1998/99 to 5,001 in 2005/06."
(Lähteet: ks. Wikipedia)
Lyhyesti sanottuna, Britannian asekielto on johtanut ampuma-aserikollisuuden räjähdysmäiseen kasvuun. Kattavien pimeiden markkinoiden ansiosta kaikki saavat laittomia aseita helposti ja halvalla. Rikolliset käyttävät aseita entistä useammin esim. ryöstöjen yhteydessä, koska heillä on aseita, ja on varmaa, että kunnon kansalaisilla niitä ei ole. Aseiden käyttö
rikoksiin on entistä turvallisempaa, koska kaikki aseet ovat jo valmiiksi laittomia ja heikosti jäljitettävissä.
Laki on käytännössä lopettanut ampumaurheilun maassa. Kunnon kansalaiset eivät ole asetta nähneet eivätkä osaa sitä käyttää. Koska Britannia on suurvalta ja ydinasevaltio, ei tällä ole vaikutusta maan puolustukseen, mutta samanlainen tilanne Suomessa olisi maanpuolustuksellinen katastrofi, sillä reserviläisten ampumataidon ylläpito tapahtuu meillä etupäässä harrastuspohjalta.
Belgia:
Vuoden 2006 toukokuussa äärioikeistolainen nuori mies surmasi Antwerpenissa ampuma-aseella kaksi henkilöä. Tämän rasistiseksi luonnehditun teon jälkeen maan eturivin poliitikot ryhtyivät välittömästi muokkaamaan maan aselakia, ja ennätyksellisen nopeasti, jo kesäkuussa 2006 saatiin aikaiseksi lähes kaikki aseet kieltävä uusi asetus.
Belgian asekielto ylitti ankaruudellaan jopa erittäin tiukan Brittiläisen asekiellon, lähes kaikki ampuma-aseet kiellettiin. Poikkeuksena ainoastaan eräät kilpa-ampujat ja metsästäjät, jotka saivat pitää aseensa, tosin nämäkin äärimmäisen hankalan menettelyn kautta. Kaikkien muiden tuli luovuttaa aseensa viranomaisille ilman minkäänlaista korvausta. Ennen kesäkuun 2006 aselain voimaanastumista arvioitiin Belgiassa olevan 870 000 luvallista asetta ja noin 1 130 000 laitonta asetta.
Vuosi uuden aselain voimaan astumisen jälkeen, 870 000:sta luvallisesta aseesta ainoastaan noin 200 000 joko luovutettiin viranomaisille tai niille haettiin uutta lupaa, edes ylimenokauden pitkittäminen ei muuttanut tilannetta. Tällä hetkellä Belgiassa arvioidaan olevan noin 1 800 000 luvatonta asetta. Murha- ja itsemurhatilastot ovat pysyneet lain voimaan astumisen jälkeen ennallaan.
Kesäkuun 2007 parlamenttivaaleissa kaksi kautta vallassa ollut vasemmisto-liberaalinen koalitio koki murskatappion, menettäen kaikki hallituspaikkansa. Vaalit voittaneiden konservatiivien yhtenä lupauksena oli täydellisesti epäonnistuneen asekiellon kumoaminen. Tätä voidaan pitää yhtenä vaalivoiton syistä, sillä mielipidetutkimusten perusteella 88% kansasta oli asekiellon kumoamisen kannalla.
Lähteet:
T. Stochek: Kun Belgia aseet kielsi;
IWÖ
Tilastoja Belgiasta on toistaiseksi vähän, koska kielto on ollut voimassa vasta 4 vuotta.
Summa summarum: Sekä Britanniassa, että Belgiassa aseilla suoritettujen henkirikosten määrä on ollut muutamia prosentteja, ja luvut ovat pysyneet ennallaan kieltojen asettamisen jälkeen. Näin ollen lakien tärkein tavoite eli ampuma-aseilla suoritettujen henkirikosten vähentäminen on jäänyt saavuttamatta. Sen sijaan laittomien aseiden määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Britanniassa, jossa kielto ollut kauemmin voimassa, aseiden käyttö muissa rikoksissa on lisääntynyt. Belgiassa, jossa suurin osa laittomista aseista on ilmeisesti edelleen entisillä luvallisilla omistajillaan, jotka odottavat lain kumoamista, ei laittomien aseiden markkinoita ole vielä sanottavassa määrin syntynyt. Mikäli lakia ei kumota, on odotettavissa samantapainen kehityskulku kuin Britanniassa.
