MURHA.INFO

Ilta-Sanomat kirjoitti:http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 44845.html

Poliisi otti virkamerkin esiin ja raiskasi alaikäisen - ei virkarikos
Julkaistu: 31.1.2013 12:48, päivitetty: 31.1.2013 12:57

Korkein oikeus on antanut tuomion jutussa, jossa poliisi raiskasi kadulla tapaamansa 16-vuotiaan tytön.

Jutussa on kyse siitä, että vapaa-aikaa viettänyt poliisimies oli tavannut öisellä kadulla kotoaan karkumatkalla olleen 16-vuotiaan tytön, jolle hän oli ilmoittanut olevansa poliisi ja esittänyt virkamerkkinsä. Saatuaan tytön tulemaan asuntoonsa poliisimies oli muun muassa raiskannut tämän.

Nyt Korkein oikeus käsitteli sitä, oliko poliisimies syyllistynyt menettelyllään myös virka-aseman väärinkäyttämiseen.

Käräjille juttu meni jo vuonna 2010. Hovioikeus oli tuominnut poliisimiehen raiskauksesta, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämistä ja virka-aseman väärinkäyttämisestä yhteensä 2 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistukseen.

Nyt Korkein oikeus kuitenkin hylkäsi syytteen virka-aseman väärinkäyttämisestä. Poliisin kuitenkin tuomittiin hänen syykseen jäävistä raiskauksesta ja sukupuolisiveellisyyttä koskevan kuvan levittämisestä yhteiseen 2 vuoden 3 kuukauden vankeusrangaistukseen.

Korkein oikeus toteaa, että kotoaan karkumatkalla olevan 16-vuotiaan kohtaaminen kadulla öiseen aikaan on omiaan herättämään huolestuneisuutta kenessä tahansa. Hovioikeuden tuomiossa viitattu poliisilain säännös ei kuitenkaan KKO:n mukaan velvoita poliisimiestä ryhtymään vapaa-aikanaan kiireellisiin toimenpiteisiin vain siitä syystä, että tilanne on huolestuttava. Poliisi ei saa myöskään ottaa kiinni alaikäistä, ellei tämän turvallisuutta uhkaa vakava ja välitön vaara.

Korkeimman oikeuden mukaan mistään seikasta ei voida päätellä, että tyttö olisi lähtiessään poliisin seurassa tämän kotiin kello kaksi yöllä käsittänyt poliisin toimivan virkatehtävässään, tai että poliisi olisi poliisimiehenä häntä poliisilain nojalla tähän käskenyt tai määrännyt.

Korkeimman oikeuden mukaan on selvää, että poliisimiehen ammatti ja sen osoitukseksi esitetty virkamerkki ovat saaneet tytön luottamaan mieheen. Tämän luottamuksen perusteena ei kuitenkaan voida katsoa olleen sen, että poliisi olisi toiminut sillä hetkellä virkatehtävässään, vaan sen, että poliisimiehiä ja poliisin ammattikuntaa kohtaan yleensä tunnetaan luottamusta.

Toisin kuin hovioikeus, Korkein oikeus perusteli, että poliisimiehen ei voitu katsoa virkamerkin esittäessään vapaa-ajallaan toimineen poliisimiehenä virassaan eikä käyttäneen julkista valtaa virkatehtävässään. Jo tällä perusteella Korkeimman oikeuden mielestä oli selvää, ettei syyte voinut menestyä.

Jotta syyte virkavelvollisuuden rikkomista olisi voinut täyttyä, se olisi edellyttänyt, että virkamies on suorittanut teon virkaansa toimittaessaan.

Lue KKO:n ratkaisun perustelut kokonaisuudessaan täältä.

IS

Älä automaattisesti luota virkamerkkiä näyttävään siviilipoliisiin
Viihdeuutiset, 3.2.2013

Suomalaisilla on perinteisesti ollut suuri luottamus poliisiin, sillä virkavalta on noussut lukemattomia kertoja kansalaisten luotetuimpien ammattiryhmien kärkipäähän. Tuore korkeimman oikeuden tuomio kuitenkin osoittaa, että aina poliisiin ei kuitenkaan voi enää nykyisin luottaa, vaikka tämä esittäisi virkamerkkinsä.

Korkein oikeus on nimittäin katsonut tuomiossaan KKO6, että alaikäisen lapsen raiskannut poliisi ei ollut syyllistynyt virka-aseman väärinkäyttöön. Vapaalla ollut siviiliasuinen poliisi oli kohdannut yöllä kaupungilla teinitytön, joka kertoi karanneensa kotoa. Poliisi esitti tytölle virkamerkkinsä ja sai sen avulla houkuteltua tytön kotiinsa. Siellä poliisi juotti tytölle alkoholia ja sammumisen jälkeen raiskasi hänet.

Hovioikeus tuomitsi poliisin raiskauksen lisäksi virka-aseman väärinkäyttämisestä, mutta korkein oikeus on nyt vapauttanut miehen jälkimmäisen osalta ja alentanut hovioikeuden määräämää vankeustuomiota. Korkein oikeus myönsi, että poliisin virkamerkki oli saanut tytön luottamaan poliisimieheen, mutta syyte virka-aseman väärinkäyttämisestä hylättiin sillä perusteella, että poliisi ei sattunut juuri tapahtumahetkellä olemaan työtehtävissä. Teinitytön ei siis olisi tullut automaattisesti luottaa virkamerkkiä esitelleeseen siviiliasuiseen poliisiin.

- Selvää sinänsä on, että poliisimiehen ammatti ja sen osoitukseksi esitetty virkamerkki ovat saaneet B:n luottamaan A:han. Tämän luottamuksen perusteena ei kuitenkaan edellä todettu huomioon ottaen voida katsoa olleen sen, että A olisi toiminut sillä hetkellä virkatehtävässään, vaan sen, että poliisimiehiä ja poliisin ammattikuntaa kohtaan yleensä tunnetaan luottamusta, Korkein oikeus lausui erikoisessa tuomiossaan.

- Korkeimman oikeuden mielestä poliisimies ei virkamerkkiä esittäessään kuitenkaan antanut ymmärtää, että hän olisi ollut juuri silloin virkatehtävässä ja käyttämässä julkista valtaa. Poliisi saavutti siis tytön luottamuksen keinoilla, joita laki ei määrittele virka-aseman väärinkäytöksi, tuomiota ihmettelee blogissaan professori Jyrki Virolainen.

Perinteisen suomalaisen oikeuskäsityksen mukaan virkamerkkinsä esittävä poliisi on aina työtehtävissä asuvalinnasta huolimatta. Nyt korkein oikeus on kuitenkin vahvistanut, että näin ei todellisuudessa ole. Jatkossa siviiliasuiseen poliisin ei siten tule automaattisesti luottaa, vaan poliisiksi esittäytyneeltä tulee aina varmistaa, että tämä toimii juuri sillä hetkellä työtehtävissä.

perjantaina, helmikuuta 01, 2013

696. KKO 2013:6: KKO lievensi raiskaajapoliisin rangaistusta

1. Sarjaan korkeimman oikeuden (KKO) eriskummallisia prejudikaatteja saatiin eilen uusi lisä, kun KKO antoi ennakkopäätöksen raiskaukseen syyllistyneen poliisin väitettyä virka-aseman väärinkäyttämistä koskevassa asiassa. Korkein oikeus katsoi, että raiskaukseen syyllistynyt poliisimies ei käyttänyt virka-asemaansa väärin, vaikka hän oli virkamerkin näyttämällä saanut houkutelluksi kadulla yöllä tapaamansa karkumatkalla olleen 16-vuotiaan tytön asuntoonsa, missä sitten oli toteuttanut katalan aikeensa ja raiskannut tytön.

2. KKO:n julkaisemassa selosteessa ei ole kerrottu koko tapausta, vaan siinä on keskitytty yksinomaan virka-aseman väärinkäyttämistä koskevaan asiaan, mistä KKO:ssa oli enää kysymys. Tämän vuoksi on paikallaan selostaa tapausta tarkemmin niin kuin siitä on aikanaan kerrottu lehdistössä.

3. Raiskaus tapahtui jo vuonna 2006 Helsingissä, kun Helsingin järjestyspoliisissa työskennellyt 51-vuotias konstaapeli oli tavannut 16-vuotiaan teinitytön yöllä kadulla. Poliisille selvisi, että kaupungin keskustassa hortoillut tyttö oli vailla yöpaikkaa, sillä tämä oli karannut kotoaan. Tyttö kertoi, ettei hänen matkapuhelimensa ollut päällä, eivätkä hänen vanhempana tienneet, missä hän oli.

4. Sen sijaan, että poliisimies olisi toimittanut tytön kotiin tai lastensuojeluviranomaisten huostaan, mies alkoi houkutella tyttöä asunnolleen. Mies kertoi olevansa poliisi ja näytti tämän vakuudeksi tytölle virkamerkkinsä. Tyttö lähtikin miehen asunnolle, jossa poliisi tarjoille tytölle nelosolutta, kunnes tämä sammui. Tämän jälkeen poliisisetä raiskasi tytön kaksi kertaa ja otti tiedottomasta uhristaan kännykkäkamerallaan 17 kuvaa, joista osa oli lähikuvia. Kuvat raiskaaja tallensi tietokoneelleen.

5. Tyttö oli kertonut rikoksesta ystävillleen ja lääkärille ja tehnyt asiasta rikosilmoituksen poliisille. Hän kertoi luottaneensa mieheen siksi, koska tämä oli poliisi. Tekijä olisi kuitenkaan tuskin jäänyt koskaan kiinni, jollei tyttö olisi vuonna 2008 ottanut IRC-Gallerian kautta yhteyttä Helsingissä tuolloin toimintansa aloittaneeseen nettipoliisiin. Nettipoliisi Marko Forss piti tytön kertomusta uskottavana ja käynnisti rikosta koskevan esitutkinnan.

6. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 1.2.2010 syytetyn 2 vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen raiskauksesta ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Käräjätuomari Eija Larinkoksen puheenjohdolla istunut käräjäoikeus määräsi ranagistuksen kuitenkin ehdolliseksi. Käräjäokeus hylkäsi tekijää vastaan nostetun syytteen virka-aseman väärinkäyttämisestä tai vaihtoehtoisesti virkavelvollisuuden rikkomisesta. Poliisimies velvoitettiin maksamaan uhrilleen korvaukseksi psyykkisestä haitasta ja henkisestä kärsimyksestä 15 000 euroa. - Kostaapeli oli irtisanottu virastaan vuoden 2009 syksyllä.

7. Helsingin hovioikeus, jonne asianosaiset valittivat, tuomitsi 1.2.2011 antamallaan tuomiolla syytetyn raiskauksen ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisen lisäksi rangaistukseen myös virka-aseman väärinkäyttämisestä. Tekijälle tuomittiin näistä kolmesta rikoksesta ehdoton 2 vuoden ja 6 kuukauden vankeusrangaistus. Oikeudenkäyntiasiakirjat julistettiin salaisiksi 40 vuodeksi ratkaisun lopputulosta lukuun ottamatta.

8. Ainoastaan syytetty valitti hovioikeuden tuomiosta korkeimpaan oikeuteen, joka antoi tuomionsa eilen; toettakoon, että juttu esiteltiin ja siis ratkaistiin alustavasti jo 29.2.2012, eli jutun asiakirjat ovat kieräneet esittelyn jälkeen lähes vuoden viidellä jäsenellä ennen tuomion antamista. Korkein oikeus piti selvänä, että mies oli syyllistynyt raiskaukseen ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämiseen. Sen sijaan korkein oikeus pohti, syyllistyikö mies lain tarkoittamaan virka-aseman väärinkäyttämiseen, kun hän houkutteli teinin asunnolleen näyttämällä virkamerkkiään.

9. Korkein oikeus piti selvänä, että poliisimiehen ammatti ja virkamerkki saivat uhrin luottamaan raiskaajaan. Korkeimman oikeuden mielestä poliisimies ei virkamerkkiä esittäessään kuitenkaan antanut ymmärtää, että hän olisi ollut juuri silloin virkatehtävässä ja käyttämässä julkista valtaa. Poliisi saavutti siis tytön luottamuksen keinoilla, joita laki ei määrittele virka-aseman väärinkäytöksi. Siksi korkein oikeus hylkäsi syytteet virka-aseman väärinkäyttämisestä sekä vaihtoehtoisen syytteen virkavelvollisuuden rikkomisesta.

10. KKO:n mukaan pelkästään se, että poliisinviran haltija vapaa-aikanaan esittää virkamerkin, ei kuitenkaan merkitse, että hän sillä hetkellä ilmoittaa toimivansa ja toimii virkatehtävässään. Virkamerkin esittämiselle voi olla myös "muita syitä", toteaa KKO. (Sitä, mitä nämä muut syyt voisivat ollat, KKO:n perusteluissa kuitenkin vaietaan tyystin.) KKO:n mukaan poliisimiehen toimimisvelvollisuudet ja toimivaltuudet ovat laajat myös hänen vapaa-aikanaan. Kun virka-aseman väärinkäyttäminen on rangaistava kuitenkin vain tahallisena tekona, on KKO:n kannanoton mukaan perusteltua edellyttää, että virkatehtävä, johon poliisimiehen väitetään tietyllä menettelyllään vapaa-aikanaan ryhtyneen ja jossa virka-aseman väärinkäyttämisen väitetään tapahtuneen, on selvästikin merkinnyt julkisen vallan käyttöä, ja vastaavasti, että sellainen poliisimiehen toimimisvelvollisuus, jonka hänen väitetään laiminlyöneen, on ollut riittävän selvä.

11. Kotoaan karkumatkalla olevan 16-vuotiaan kohtaaminen kadulla öiseen aikaan on omiaan herättämään huolestuneisuutta kenessä tahansa, sanotaan KKO:n perusteluissa hieman hurskastelevaan sävyyn. Hovioikeuden tuomiossa viitattu poliisilain 9 §:n 3 momentin säännös ei kuitenkaan velvoita poliisimiestä ryhtymään vapaa-aikanaan kiireellisiin toimenpiteisiin vain siitä syystä, että tilanne on huolestuttava. Myöskään poliisilain 11 §:n säännös, johon syytteessä on viitattu, ei oikeuta poliisimiestä ottamaan kiinni alaikäistä, ellei tämän turvallisuutta uhkaa vakava ja välitön vaara. Kyseisessä tapauksessa mikään asiassa ei kuitenkaan viittaa siihen, että B:n turvallisuutta olisi syytteessä tarkoitetussa tilanteessa uhannut lainkohdissa tarkoitettu rikos tai välitön ja vakava vaara. Sellaisina ei voida pitää A:n itsensä taholta uhkaavaa vaaraa.
Mistään seikasta ei KKO:n mukaan voida myöskään päätellä, että tyttö olisi lähtiessään poliisimiehen seurassa tämän kotiin kello kaksi yöllä käsittänyt poliisin toimivan virkatehtävässään, tai että syytetty olisi poliisimiehenä häntä poliisilain nojalla tähän käskenyt tai määrännyt. Syytteessä ei ole edes väitetty syytetyn käyttäneen rikoslain 40 luvun 7 §:n 1 momentin 2 kohdan edellyttämällä tavalla väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden.

12. KKO:n perustelujen mukaan on sinänsä selvää, että poliisimiehen ammatti ja sen osoitukseksi esitetty virkamerkki ovat saaneet tytön luottamaan syytettyyn. Tämän luottamuksen perusteena ei kuitenkaan voida katsoa olleen sen, että syytetty olisi toiminut sillä hetkellä virkatehtävässään, vaan sen, että poliisimiehiä ja poliisin ammattikuntaa kohtaan yleensä tunnetaan luottamusta, KKO päättelee. Syytetyn ei siten voida katsoa virkamerkin esittäessään toimineen poliisimiehenä virassaan eikä käyttäneen julkista valtaa virkatehtävässä.

13. KKO:n päättely ja lain tulkinta vaikuttaa toki lain säännösten sanamuodon valossa objektiivisesti arvioiden sinänsä johdonmukaiselta. Mutta, mutta. Eikö tulkinnassa ja päättelyssä olisi tullut lähteä nimenomaan siitä, millaiselta öinen tapaaminen kadulla vaikutti karkumatkalla ja hädissään olleen nuoren 16-vuotiaan tytön kannalta? KKO:n fundeerasi, että "mistään seikasta ei voida päätellä, että tyttö olisi lähtiessään poliisimiehen seurassa tämän kotiin käsittänyt poliisin toimivan virkatehtävässään". Tämä johtopäätös ei ole minusta vakuuttava, vaan päin vastoin voitaisiin perustellusti lähteä siitä, että tyttö on nimenomaan voinut luottaa siihen, virkamerkin esittänyt ja poliisiksi itsensä esitellyt mies toimi ja ryhtyi auttamaan häntä nimenomaan "virkansa puolesta".

14. Oikeuskysymys, johon KKO on halunnut ennakkopäätöksensä sanoman visusti rajata, tuntuu raiskausrikoksen härskiys huomioon ottaen melko makaaberilta; jokseenkin vähäisen yksityiskohdan tarkastelussa on sivuutettu, mitä rangaistuksen mittaamiseen tulee, itse pääasia eli raiskausrikoksen vakavuus. Kysymyksessä on todella vakava rikos, jossa poliisi on käyttänyt törkeällä tavalla ("viekkaudella ja vääryydellä" ) hyväkseen 16-vuotiaan nuoren tytön hädänalaista asemaa ja tämän poliisia kohtaan tuntemaa luottamusta.

15. Se, oliko raiskaaja syyllistynyt myös virka-aseman väärinkäyttämiseen, ei minusta olisi saanut vaikuttaa teosta tuomittuun rangaistukseen. KKO on kuitenkin alentanut tuomittua vankeusrangaistusta kolmella kuukaudella nimenomaan sen vuoksi, että syytetty ei ollut syyllistynyt virkarikokseen, josta hovoikeus oli hänet tuominnut. Minusta tuomitun yhteisrangaistuksen alentamiseen ei rikoksen tekotapa ja tekoon johtaneet olosuhteet huomioon ottaen ole ollut asiallista syytä.

16. Jos olisin itse osallistunut jutun ratkaisemiseen KKO:ssa, olisin todennäköisesti ollut sitä mieltä, että syytetty on syyllistynyt myös hoivoikeuden hänen syykseen lukemaan virkarikokseen. Mutta vaikka olisin hylännyt sanottua rikosta koskevan syytteen, en olisi tuolla perusteella lieventänyt hovioikeuden tuomitsemaa vankeusrangaistusta.

17. Syytetty toki valitti yksin hovioikeuden tuomiosta KKO:een, jolloin reformatio in peius -kielto on estänyt hovioikeuden tuomitseman rangaistuksen koventamisen. Reformatio in peius -kielto ei kuitenkaan estä hovioikeuden tuomitseman rangaistuksen pysyttämistä, vaikka virkarikosta koskeva syyte tuli KKO:ssa hylätyksi. KKO:n tulkinta ja lainkäyttö on ollut liian muodollista, jolloin oikeudenmukaisuus on kärsinyt. Tekijälle tuomittua rangaistusta on lievennetty lähinnä muotoseikan perusteella, vaikka hovioikeuden tuomitsema rangaistus on teosta ilmenevä kokonaistilanne ja härskiys huomioon ottaen oikeudenmukainen rangaistus raiskausrikoksesta.

18. Olisin lausunut tuomiossa ko. osin tähän tapaan:

Silloin, kun syytetty on valittanut yksin hovioikeuden tuomiosta, ei hovioikeuden tekijälle tuomitsemaa rangaistusta voida reformatio in peius -kieltoa koskevan normin johdosta koventaa. Mainittu kielto ei sen sijaan edellytä, että syytetylle kahdesta tai useammasta rikoksesta tuomittua yhteistä rangaistusta on alennettava, jos jokin päätekoon nähden liitännäinen ja sitä vähäisempää rikosta koskeva syyte syytetyn valituksen johdosta hylätään (ks. tämän johdosta myös Virolainen, Reformatio in peius -kiellosta 1977 s. 257). Vaikka A:ta vastaan ajettu syyte virka-aseman väärinkäyttämisestä on hylätty, ei hovioikeuden hänelle tuomitseman vankeusrangaistuksen alentamiseen ole syytä. Syytetyn viaksi luetut rikokset ovat laadultaan vakavia. Syytetty on käyttämällä hyväkseen hädänalaisessa tilassa olleen 16-vuotiaan uhrin luottamusta syyllistynyt uhrin yksityisyyttä ja itsemääräämisoikeutta vakavasti loukkaavaan rikolliseen tekoon. Oikeudenmukaisena rangaistuksena näistä rikoksista on pidettävä vähintään hovioikeuden syytetylle tuomitsemaa 2 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistusta.

Virkamerkin esittäminen

12. Poliisin virkamerkin esittäminen liittyy yleensä tilanteeseen, jossa poliisimies toimii virkatehtävässä ja käyttää julkista valtaa. Virkamerkin esittäminen saattaa olla tarpeen osoitukseksi siitä toimivallasta, joka virkatoimintaan liittyy, ja erityisesti silloin, kun poliisimies ryhtyy virkatehtävään vapaa-aikanaan. Virkamerkki on omiaan selventämään sitä, missä ominaisuudessa sen esittävä henkilö toimii, ja sen esittäminen on samalla varoitus niistä seurauksista, joita poliisimiehen käskyjen noudattamatta jättämisestä tai tämän vastustamisesta voi seurata.

13. Pelkästään se, että poliisinviran haltija vapaa-aikanaan esittää virkamerkin, ei kuitenkaan merkitse, että hän sillä hetkellä ilmoittaa toimivansa ja toimii virkatehtävässään. Virkamerkin esittämiselle voi olla myös muita syitä.

Perjantai 26.2.2010 klo

15-vuotiaan tytön raiskannut mies sai 2 vuotta 6 kuukautta vankeutta.

Tuomittu tunnettiin Espoon Matinkylässä nimellä "Fuuba", ja hänen luonaan kävi nuoria ostamassa alkoholia ja tupakkaa.

Helsingin hovioikeus piti perjantaina ennallaan Espoon käräjäoikeuden tuomion. Sen mukaan 65-vuotias Lasse Lauri Ilmari Kuvaja syyllistyi raiskaukseen ja lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön asunnollaan kesäkuussa 2006.

Teinityttö tuli Kuvajan luokse ostamaan tupakkaa, jolloin mies tarjoili hänelle viskiä, tönäisi sängylle ja raiskasi. Hovioikeus katsoo, että toiminnallaan mies mursi kahdestaan hänen kanssaan asunnossa olleen tytön vastustustahdon, vaikka käytetyn väkivallan määrä oli vähäinen.

Käräjäoikeuden mukaan mies ansaitsi tuntuvan vankeusrangaistuksen, koska teko osoitti täydellistä piittaamattomuutta tytön iästä, terveydestä, seksuaalisesta koskemattomuudesta ja itsemääräämisoikeudesta.

Kuvaja määrättiin maksamaan tytölle tämän vaatimat 16 000 euroa kärsimyskorvauksia.

kakkosurpo kirjoitti:Tää KKO:n päätöshän muuttaa oikeuden päätöksiä koskien poliisia kohtaan tehdyissä rikoksissa.
Varsinkin siviiliasuissa olevia poliisia. Jokainen rikollinen joka kohdistaa rikoksensa siviiliasussa virkamerkkiään vilauttavaan poliisiin voi vedota tähän KKO:n linjaukseen. Perustelut ovat niin täydelliset, ei voida olettaa että rikollisen kuuluuisi päätellä onko poliisi virkatehtävissä hänen näyttäessään virkamerkin.
...

Virkamerkin esittäminen

12. Poliisin virkamerkin esittäminen liittyy yleensä tilanteeseen, jossa poliisimies toimii virkatehtävässä ja käyttää julkista valtaa. Virkamerkin esittäminen saattaa olla tarpeen osoitukseksi siitä toimivallasta, joka virkatoimintaan liittyy, ja erityisesti silloin, kun poliisimies ryhtyy virkatehtävään vapaa-aikanaan. Virkamerkki on omiaan selventämään sitä, missä ominaisuudessa sen esittävä henkilö toimii, ja sen esittäminen on samalla varoitus niistä seurauksista, joita poliisimiehen käskyjen noudattamatta jättämisestä tai tämän vastustamisesta voi seurata.

13. Pelkästään se, että poliisinviran haltija vapaa-aikanaan esittää virkamerkin, ei kuitenkaan merkitse, että hän sillä hetkellä ilmoittaa toimivansa ja toimii virkatehtävässään. Virkamerkin esittämiselle voi olla myös muita syitä.

annaanna kirjoitti: To Kesä 04, 2020 11:31 pm Onkohan Kari Kekäläinen vielä Kari Kekäläinen ja poliisi?

tokkaukko kirjoitti: Ti Joulu 06, 2022 9:58 pm

annaanna kirjoitti: To Kesä 04, 2020 11:31 pm Onkohan Kari Kekäläinen vielä Kari Kekäläinen ja poliisi?

Se että onko poliisi niin se selviää sinulle jos luet ketjun.

Toki tiedän ettei kaikki ymmärrä lukemaansa eli ovat ns. täyttä ymmärrystä vailla,mutta mietippä sen sijaan,jos poliisi raiskaa,tuomitaan vankilaan vuosiksi niin toimiiko hän vielä sen jälkeen poliisina esim. vankilomalla?

Tottakai toimii,miksipä ei toimis,kaikille sattuu elämässä virheitä.