Skitsofreniaa sairastava Jari joutui pakkohoitoon tehtyään henkirikoksen: ”Sain uuden mahdollisuuden, mutta sillä oli kallis hinta”
ELÄMÄLLE on tullut parempi suunta. Näin kuvaa oloaan Niuvanniemen oikeuspsykiatrisessa sairaalassa asuva Jari Maksimainen, 42, yli viisi vuotta sen jälkeen, kun hänet määrättiin henkirikoksesta syytettynä mielentilatutkimukseen ja sitten tahdosta riippumattomaan hoitoon.
- Jari Maksimainen
- Maximainen.jpg (31.1 KiB) Katsottu 7679 kertaa
Maksimainen sairastui skitsofreniaan ”siviilissä” kolmekymppisenä – oireita oli ollut tosin jo aiemmin. Hän sai sairauteen lääkitystä ja kävi päihdepsykologin juttusilla muutaman viikon välein. Kerran hän oli myös paikallisen sairaalan osastolla.
Ongelmana oli, ettei Maksimainen saanut nukutuksi. Välillä hänellä oli pelottavia aistiharhoja, joista ei aina tiennyt, johtuivatko ne sairaudesta vai päihteistä. Eräänä iltana hän näki pihakoivussa roikkumassa hirtettyjä ukkoja. Kerran taas taloa kohti näyttivät hiihtävän partisaanit kiväärit tanassa.
”Nyt sellainen naurattaa, mutta silloin ei naurattanut”, Maksimainen hymähtää.
Hän hoiti oireitaan alkoholilla ja huumeilla, lähinnä amfetamiinilla. ”Jälkikäteen on helppo viisastella, mutta päihteet olivat varmaan suurin syy sairauden pahenemiseen”, hän sanoo.
Kesällä 2010 tutussa ryyppyporukassa Maksimainen teki toisen henkilön kanssa rikoksen, jonka seurauksena hän joutui lopulta Niuvanniemeen.
Hän sanoo, ettei tehnyt rikosta havahduttaakseen muut antamaan apua, eikä selitä sitä yksin sairaudella ja päihteillä. Toisaalta jotain kertoo mielentilatutkimuksen tulos: syyntakeeton. Se tarkoittaa, ettei hän ole ymmärtänyt tekonsa seurauksia.
VALTAOSA skitsofreniapotilaista hoidetaan avohoidossa. Useimmat eivät saa sairauteensa riittävää ja laadukasta hoitoa, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mielenterveysyksikön ylilääkäri Jukka Kärkkäinen.
”Hoidon tulos on tällä hetkellä huono. Sairaudesta toipumisen ennustetta on mahdollista parantaa.”
Kärkkäisen mukaan hoidon laatua pitäisi parantaa ottamalla skitsofrenian käypä hoito -suosituksen vaikuttavaksi todetut hoitomenetelmät kattavasti käyttöön. Niin on viime vuodet yritetty tehdä kriminaalipotilaita ja vaikeimmin hoidettavia potilaita hoitavassa Niuvanniemessä.
Suositusten toteuttaminen on tarkoittanut lääkehoidon lisäksi muun muassa potilaiden työtoimintaa, psykososiaalista kuntoutusta ja psykoterapiaa. Psykoedukaatio eli koulutuksellinen terapia on jokaisen oikeus: siinä potilas perehtyy sairautensa hoitoon ja opettelee, voiko vaikuttaa oireisiinsa elämäntavoillaan.
Henkilöstön ammateissa on painotettu aiempaa enemmän toimintaterapeutteja ja psykologeja. Sosiaalityöntekijät treenaavat potilaiden kanssa arjen taitoja, kuten virastojen sähköistä asiointia ja ruokaostosten hinnan arviointia.
Hoitoon panostamisen näkyvin seuraus potilaiden kannalta on ehkä se, että heihin käytetyt pakkokeinot, kuten eristäminen, ovat vähentyneet puoleen, kertoo johtava lääkäri Eila Tiihonen.
”Potilaiden tausta ei ole ’sen kauniimpi’ kuin aiemmin, päihdeongelmien lisääntymisen myötä pikemminkin päinvastoin. He eivät kuitenkaan oirehdi niin paljon, kun heillä on mielekästä tekemistä.”
MYÖS Maksimaisen mielestä hoidosta on ollut hyötyä. Niuvanniemessä saatiin kohdalleen lääkitys, joka auttaa häntä myös nukkumaan.
Arkipäivinä hän osallistuu työtoimintaan, jossa tehdään puutöitä kynttilänjaloista huonekaluihin ja laitureihin. Aivojumpissa treenataan muistia ja vertaisryhmissä jaetaan kokemuksia. Tarjolla on ollut lukuisia liikuntalajeja ”kriketteineen ja kroketteineen”.
”Olen saanut myös keskustella niin paljon kuin olen jaksanut.”
Maksimainen on edennyt suljetulta osastolta pikkuhiljaa eri osastojen kautta avo-osastolle ja saanut luvan käydä kaupassa ja kaupungilla. Edessä on ensimmäinen kahden yön kotiloma.
Päihteettömyys on ollut hänelle suuri elämänmuutos. ”Voin kävellä rauhassa kaupassa kaljahyllyn ohi, eikä edes tee mieli.”
SKITSOFRENIAA sairastavat eivät tyypillisesti ole väkivaltaisia. Tiihosen mukaan Niuvanniemessä näkyy kuitenkin, että ongelmalliset potilaat jäävät avohoidossa helposti hoitamatta. ”Jos heitä pystyttäisiin auttamaan ennen kuin rikos tapahtuu, säästyttäisiin murheellisilta tapauksilta.”
Maksimaisen mielestä tarjolla tulisi olla muutakin hoitoa kuin lääkepistos lihakseen.
”Pitäisi kuunnella, mitä on mielessä ja sydämellä – ja seurata, meneekö ihmisellä hyvin vai huonosti”, hän sanoo.
Hän kertoo oppineensa uskomaan enemmän itseensä ja sanomaan oman mielipiteensä. Tavoitteena olisi päästä asumaan omaan kotiin.
Kriminaalipotilaat viipyvät Niuvanniemessä keskimäärin kahdeksan vuotta. Tahdosta riippumattoman hoidon jatkamisesta päätetään puolen vuoden välein. Maksimaisen mielestä ”tennarinkuvan voisi jo lyödä perseeseen”.
”Mutta nyt käydään töissä ja katsotaan, mitä tulevaisuus tuo. Kun vuoro käy, niin vuoro käy.”
Aiemmin rikos pyöri hänellä jatkuvasti mielessä.
”Nyt ajattelen, että se, mitä on tapahtunut, on tapahtunut. Sain uuden mahdollisuuden, mutta sillä oli kallis hinta.”
Väkivaltaisuus ei kuulu oirekuvaan
SKITSOFRENIAPOTILAAT eivät ole sen väkivaltaisempia kuin muutkaan ihmiset, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielenterveysyksikön ylilääkäri Jukka Kärkkäinen. Ennemminkin oirekuvaan kuuluu arkuus, vetäytyminen ja eristäytyminen muista ihmisistä.
”Väkivaltaisuus ei kuvasta potilasjoukkoa. Joskus harvoin voi tulla tilanne, että huonossa hoitotasapainossa oleva potilas menee psykoosiin, kokee suurta uhkaa ja toimii harhamaailman aktivoituessa aggressiivisesti.”
Väkivaltaisuuteen voi vaikuttaa päihteiden käyttö.
Skitsofreniapotilaiden hoidossa on Kärkkäisen mukaan edistytty, kun vuosikymmeniä sairaalassa olleita potilaita on siirretty avohoitoon.
ONGELMANA on kuitenkin se, ettei avohoito ole kaikkialla riittävää ja tarpeeksi monipuolista. Esimerkiksi työn ja toiminnan osuutta kuntoutuksessa pitäisi kasvattaa.
”Skitsofreniapotilaiden osallisuuden tukeminen on tärkeää. Mutta kun työelämä muuttuu entistä vaativammaksi, ei ole niin paljon tehtäviä, joita voitaisiin osoittaa vajaatyökykyisille.”
Jos kuntoutus olisi parempaa, Kärkkäisen mukaan yhä useampi voisi palata työelämään.
Myös Niuvanniemen johtavan lääkärin Eila Tiihosen mukaan potilaiden työ- ja päivätoimintaa pitäisi kehittää. Hoitajat voisivat myös tehdä kotikäyntejä, joilla selviää paremmin, mitä potilaan arkeen kuuluu.
Miksi skitsofreenikoiden hoitoon pitäisi panostaa?
”He ovat ihmisiä, joihin on jo satsattu äitiysneuvolassa, koulussa ja ehkä ammattikoulutuksessa. On niin sanotusti hullun hommaa, ettei välitetä, mihin se satsaus päätyy.”[/i]
Fakta
Skitsofrenian ennuste on vaihteleva
- Skitsofrenia on mielenterveyden häiriö, johon liittyy psykoottisia oireita. Sitä sairastaa noin 50 000 suomalaista. Tauti puhkeaa yleensä nuorilla aikuisilla.
- Ominaisia ovat harhaluulot ja aistiharhat, puheen ja käytöksen hajanaisuus sekä tunteiden puuttuminen tai vääristyminen.
- Skitsofrenian ennuste on vaihteleva ja riippuu myös hoidon onnistumisesta. Ajoissa aloitetun psykoosilääkityksen ja muun hoidon avulla hyvä ja itsenäinen elämä on mahdollista.
- Skitsofrenian kustannukset ovat arviolta 700–900 miljoonaa euroa vuodessa.
Helsingin Sanomat
KOTIMAA 10.6.2016 2:00 Päivitetty: 10.6.2016 6:53
