MURHA.INFO

MissHolmes kirjoitti:entinen melkein miss-lohja

MissHolmes kirjoitti: Tuo ilmaisuni 'miss lohja' oli lainaus Anssi Kelalta.

Marsalkka kirjoitti:

MissHolmes kirjoitti: Tuo ilmaisuni 'miss lohja' oli lainaus Anssi Kelalta.

Tuo ilmaisusi "melkein miss-lohja" kertoikin jälleen enemmän kirjoittajastaan kuin kirjoitettavasta.

MissHolmes kirjoitti:
Minusta kaikenmaailman missimittelöt on aivan samalla viivalla. Voi tietenkin johtua siitä, etten pätkänä olisi koskaan pärjännyt.
Mutta kerro toki rohkeasti mikä tuossa 'misslohjassa' kertoi minusta ja mitä?

Tiedottaminen saa kiitostakin

Poliisi-lehti kysyi MTV3:n, Ilkka-lehden sekä Yleisradion toimittajilta palautetta poliisin tiedotuksen toimivuudesta. Vastoin yleistä luuloa, poliisin tiedottaminen toimii tiedotusvälineiden edustajien mielestä melko hyvin. Kouluarvosanaksi poliisin tiedottaminen saa 8.

Kokonaisuudessa on kuitenkin paljon kehitettävää. Poliisin viestintäkulttuuria värittää ennen kaikkea sen hajanaisuus, passiivisuus ja satunnaiset ohilyönnit. Tiedotuskäytännöt vaihtelevat yksiköstä toiseen ja joskus jopa sen mukaan, kuka sattuu olemaan työvuorossa. Parhaiten tiedotusvälineet kokivat tiedotuksen toimivan silloin, kun poliisi oma-aloitteisesti ottaa homman hoitaakseen.

Tiedottaminen on virkatehtävä

MTV3:n rikostoimittajan Jarkko Sipilän mielestä poliisin tiedotus kyllä toimii, mutta:

- Ongelmia esiintyy tilanteissa, joissa poliisi haluaisi - joskus ymmärrettävästikin - pitää asian piilossa. Toki "tutkinnalliset syyt" ovat monasti perusteltavissa, mutta joskus tuntuu, että niihin vedotaan turhaankin.
Yleisradion Radio Ylen aikaisen toimittaja Olli Ihamäki katsoo asiaa hieman toisesta näkökulmasta.

- Silloin kun jotakin tapahtuu, meidän otteemme on sekä poliisia että yleisöä palveleva. Tutkiva rikosjournalismi ja taustojen kaivelu eivät ole leipälajimme. Meidän näkökulmastamme poliisin tiedotus toimii siinä mielessä huonosti, ettei tiedotuksen toimivuuteen voi aina luottaa. Ärsyke, jolla tiedottaminen poliisissa käynnistyy, on liian paljon kiinni kulloinkin vuorossa olevasta poliisihenkilöstä. Tiedotusohjeet ovat toki olemassa, mutta niitä ei noudateta jokapäiväisessä työssä, suurissa jutuissa kylläkin. Arkisissa poliisitehtävien hoidossa tiedottaminen unohtuu aivan liian usein, vaikka juuri niissä yleisön palvelun näkökulma korostuu, Ihamäki toteaa.

Pohjanmaalaisen Ilkka-lehden toimittaja Seppo Heinonen puolestaan kokee, että poliisin tiedottamisessa on huomattavia piirikohtaisia eroja.

- Ne johtuvat ilmeisesti paikallisista toimintakulttuureista. Rajaa ei voida vetää siihen, onko kyseessä kaupunki- vai maaseutupiiri. Molemmista löytyy ääripäitä. Hätäkeskusten perustamisten ja poliisin omien päivystyspisteiden lopettamisen seurauksena akuuteista tilanteista tiedon saanti on heikentynyt huomattavasti. Tilanteissa kenttäjohtajilla on kädet täynnä töitä, mutta sitä en ymmärrä, että hätäkeskusta suorastaan kielletään lähettämästä mediatiedotetta alle kahden tunnin tapahtumasta, Heinonen ihmettelee.

Rikostutkinnasta tiedottaminen on oma taiteenlajinsa

Myös Sipilä on huomannut laitosten ja yksiköiden välillä eroja. Erityisesti ne korostuvat hänen mukaansa poliisitoiminnan tyypin mukaan.

- Esimerkiksi rikospoliisin puolella väkivalta- ja huumerikoksista kyllä kerrotaan, mutta talousrikosjutuista tiedotus on lähes olematonta. Miksi, ihmettelee Sipilä.

Toinen Sipilän esiin nostama ongelma liittyy yhteiskunnallisesti merkittävien juttujen tutkinnan pitkään kestoon ja koko tutkinnan ajan kestävään vaikenemiseen.
- Useimmiten näissä tapauksissa kaava on se, että epäily tulee tavalla tai toisella suhteellisen alkuvaiheessa julki. Poliisilla voi olla, ja useimmiten tietysti aidosti onkin, tässä vaiheessa tutkinnallinen syy salata tietoja, mutta tutkinnan edistyessä tämä tarve vähenee. Tällöin poliisin pitäisi oma-aloitteisesti kertoa tutkittavasta asiasta. Se saattaa olla myös epäillyn eduksi etenkin, jos asiasta on ollut julkisuudessa väärää tai liioittelevaa tietoa. Tiedottamatta jättäminen voi aiheuttaa kärsimystä ja vahinkoa, Sipilä huomauttaa.

- Toisinaan ongelmia on ollut myös tilanteissa, joissa rikosepäily on kohdistunut taloudellista tai poliittista valtaa käyttäviin tai poliisin omaan henkilöstöön. Tuntuu, että näissä pidetään sordiinoa päällä turhankin tiukkaan, muistuttaa Sipilä.

Poliisin sanomiseen voi luottaa


Toimittajat näkevät poliisin tiedotuksessa myös selkeitä vahvuuksia.

- Kun poliisi tiedottaa, on asia yleensä hyvin konkreettinen ja helposti kerrottavissa sekä ymmärrettävissä. Poliisit ovat myös hyviä ja jämäköitä haastateltavia. Poliisi saa paljon tilaa tiedotusvälineissä, jos itse niin haluaa. Tätä poliisin kannattaisi hyödyntää enemmän, toteaa Ihamäki.

Pohjanmaalta taas tulee ruusuja poliisin tutkinnanjohtajatasolle.

- Kirjalliset tiedotteet on huolellisesti laadittuja. Ja vaikka se viidestoista toimittaja kuitenkin vielä soittaa tiedotteen vuoksi, niin tutkinnanjohtaja jaksaa kärsivällisesti vastata samoihin kysymyksiin, kehaisee Heinonen.

Myös Jarkko Sipilä katsoo poliisin tiedotuksen parantuneen.

- Monet poliisilaitokset ymmärtävät tiedottamisen merkityksen ja ovat kehittäneet toimintaansa tällä saralla aktiivisesti. Uutta tekniikkaa, esimerkiksi sähköpostin käyttö tiedottamisessa, on otettu ainakin yli 20 kihlakunnan alueella käyttöön. Myös suurissa tapahtumissa, esimerkiksi Myyrmannin pommi-iskussa, tiedotus hoidettiin hyvin, kiittää Sipilä.
- Rikokset ovat osa yhteiskuntaa ja tiedotusvälineiden tulee kertoa näistäkin tapahtumista. Rikoksen tekeminen ei voi koskaan kuulua tekijän yksityiselämän piiriin. Jotkin yksityiskohdat voivat tätä suojaa saada, mutta itse rikos ei, kiteyttää Sipilä terveisensä poliisin tiedotuksesta vastaaville.

Pohjanmaaltakin poliisi saa suorat terveiset:

- Suosittelen etupainoisuutta myös tiedottamisessa. Tällöin poliisi saa itse päättää, mitä asioita annetaan julki. Päinvastaisessa tapauksessa kylillä kiertäneet jutut voivat hevosmiesten tietotoimistossa vääntyä inhimillisiä kärsimyksiä aiheuttaviksi.
Ylen Ihamäenkin mukaan oma-aloitteisuuden puute syö poliisin viestinnän vahvuuksia.
- Toivoisin, että poliisi lähtisi tiedotuksessaankin liikkeelle ihmisläheisellä
asenteella. Avarakatseisuus ja kansalaiset huomioiva näkökulma poliisin tiedotuksessa lisäisi entisestään kansalaisten poliisia kohtaan kokemaa luottamusta.

Mikko Väänänen