markja kirjoitti:Juliet Jones kirjoitti:Markja, sinulla menee puurot ja vellit pahasti sekaisin tässä asiassa. Ne 9/10 tapausta ovat niitä, joissa vanhempien keskinäinen sopimus on vahvistettu lastenvalvojalla, kyseessä on siis yhteisen sopimuksen teko.
Ja 100% kaikista naisten koulutus- ammatti- ja palkkatoivevaatimuksista on täysin naisten omia valintoja...siltikin NIIDEN lopputulos esitetään esimerkkinä naisiin kohdistuvasta sukupuolisyrjinnästä. Mutta jos miessukupuoli kategorisesti tekee jotain samantyyppisiä valintoja, niin hupsista keikkaan, ne ovatkin osoitus miessukupuolen lajityypillisesti tekemistä vapaaehtoisista valinnoista, eikä niillä ole tasa-arvon kannalta mitään tekemistä?
Missä on logiikka?
Apropoo mitäs veikkaat riitatilanteissa käyvän, kummalle tuomitaan lapset? Arvaas, tietävätkö miehet tämän eivätkä viitsi edes oikeuteen lähteä tappelemaan?
En puuttunut palkka- ym. työelämän asioihin, vaikka niistäkin muutaman tarinan olen päässyt läheltä seuraamaan.
Kaikista miehistä en tiedä, mutta mikäli miehen mielestä hän itse olisi kelvollisempi lasten lähivanhemmaksi, mutta sopimusta äidin kanssa ei sovulla synny, niin silloin toki pitäisi hakea päätöstä oikeusteitse. Usein nuo huoltoriidat tahtovat venyä ja lasten on aika hankalaa olla sellaisessa tilanteessa.
Tiedän tapauksia, joissa äiti on silkkaa kostonhaluaan pyrkinyt mitätöimään lasten oikeutta omaan isäänsä.
Tiedän vielä enemmän niitä tapauksia, joissa isä on pyrkinyt tahallisesti kiusaamaan eroäitiä vaatimuksillaan lasten huoltajuuden määräämisestä itselleen, vaikka todellisuudessa ei sitten ole lapsia eron jälkeen halunnut omaa elämäänsä sotkemaan.
Tunnekuohuissa aikuistenkin on joskus vaikea muistaa, että lapsilla on oikeus molempiin vanhempiinsa, mikäli nämä ovat vanhemmuuteen kelvollisia. Kyse siis ei ole miehen tai naisen oikeudesta. Sellaista lainsäädäntömmekään ei tunne.
Onneksi nuo kuohunnat ja kostonhalu hiipuvat, kun
aikuisten keskinäinen tunne- ero on käsitelty. Näin siis useimmiten.
Molempien vanhempien tulisi voida ajatella lasten parasta. Se tarkoittaa esim. sitä, että mikäli äiti on ollut hoitovapaalla, tai kotiäitinä vuosikausia ja ero sitten tulee, ei isän pitäisi vaatia lapsia luokseen asumaan kun nämä ovat käytännössä koko elämänsä olleet äitinsä hoidossa. Näinhän se usein menee, että äiti jatkaa äitiysvapaataan siirtymällä lastensa kotihoitajaksi isän pysyessä työelämässä.
Vaikka näistä asioista voidaan keskustella yleisellä tasolla, emme voi niputtaa kaikkia tapauksia yhteen. Se sinunkin olisi hyvä muistaa, markja.
Muuten, STAKES on ohjeistanut lastenvalvojia huoltoriitatapauksissa lausuntoa tehdessään huomioimaan lasten isiä enemmän jo yli 10v:n ajan. Lausunnot siirtyvät alioikeuksiin käsittelyyn ja alioikeuksien tuomareista suurin osa on miehiä.