MURHA.INFO

Teltan pohjan verijälkien tutkimattomuus on varsin merkillistä.
Arvaukseni on, että teltan pohjastakin on näytteitä otettu, mutta niistä on mahdollisesti ilmennyt Gustafssonin olleen ensimmäisiä verta vuotaneita ja kun se ei sopinut annettuun teoriaan tekijästä, enemmästä tutkinnasta pohjankin osalta on luovuttu. Jäihän tyynyliinakin vähemmälle tutkinnalle ja syyttäjätaho vähätteli sen merkitystä todisteena.
Verijälkiä tutkineiden henkilöiden lausumat ja hämmennys asiaa käsiteltäessä anta tukea otaksumalle, että tutkintaa ohjattiin sen mukaisesti, mitä tutkittaessa löytyi: teoriaan sopimattomat tai sen kyseenalaistavat tutkimustulokset mahdollisesti sivuutettiin.
Ehkä kyseessä on ns. Oittaan syndrooma: kun vanhaa kaatopaikka-aluetta tutkittiin, kaikki huonot löydöt jätettiin tutkimatta, toisiin sanoen sellaiset kairaukset, joissa oli viitteitä erään lääketehtaan alueelle 60- ja 70-luvulla sinne tuomista myrkyistä, joukossa autolasteittain tappavan myrkyllistä syanidia. Alueen kaivot ovat käyttökiellossa, pohjavesi on saastunut ja ennen pitkää alueen korostunut syöpäkuolleisuus toivon mukaan saa jonkun tahon tekemään asialle jotain.
Mainitun tutkimuksen tehnyt insinööritoimisto totesi raporttinsa lopuksi, että koko alueen maamassa tulee käsitellä ongelmajätelaitoksessa.
Mitään ei ole tapahtunut, asia on haudattu, onhan alueen omistava kirkko hautaamisen ammattilainen.

Esitin aikaisemmin, että Nilsin ollessa seisoma-asennossa häntä olisi voitu huitaista pienellä veitsellä, mistä olisi syntynyt Nilsin roiskeet teltan ulkopuolella. Nyt olen jossakin määrin luopunut tästä mallista. Jos roiskeet ovat syntyneet ulkopuolelta, olen sitä mieltä, että niihin on liittynyt yksi tai kaksi kovaa iskua nyrkillä tai avustettuna nyrkillä (nyrkissä olevalla esineellä).

Kun kerran yksi Tuulikkiin kohdistunut isku on saanut melkein puoli telttaa yltä päältä vereen, niin aika omituista olisi, jos Nilsiin kohdistuneissa iskuissa syntyisi vain muutama pieni parvi. Olenkin sitä mieltä, että löydetyt parvet ovat vain osa kaikista Nilsin roiskejäljistä. Tämä koskee yhtä lailla sisältä että ulkoa syntyneitä roiskeita.

Tässä on yksi malli, missä muut parvet voisivat olla. Tätä voi siis soveltaa sekä sisältä että ulkoa syntyneisiin roiskeisiin. Samoin kuvaa voi soveltaa malliin, jossa Nils on päässyt pakoon teltan ulkopuolelle ja taistelee hyökkääjän kanssa:
kuva

Jos roiskeet ovat syntyneet ulkopuolelta, vaaditaan lisäksi seuraava selventävä kuva. Sisäpuolelta syntyneistä roiskeista ei mitään selvennystä vaadita:
kuva

kujala kirjoitti:Kukaan ei ilmeisesti lue noita esityksiäni, kun ei huomauttanut, että olin lahjakkaasti sekoittanut millejä ja millien kymmenysosia tässä kantapää-show'ssa. No ei se mitään , kävin korjaamassa virheet ja tein vielä yhden kuvan. Tämän tarkoitus olisi ihan reaalisesti näyttää, miltä se kantapään taakse lentävän roiskeen kaari voisi kokonaisuudessaan näyttää:
kantapaa

Kyllä minäkin olen jokaisen esityksesi lukenut ja useampaakin jopa miettinyt. Ongelmaksi näen noissa spekulaatioissa teltan leveden (n. 35 cm/ henkilö). Jos on tarkoitus sijoittaa kenkä teltan sivun päälle, niin mikä on olettamus sisällä olijoiden sijainnille? Onko kenkä esim. Gustafssonin tai Björklundin jalkojen päällä? Jos kenkä sijoittuu jalkojen väliin, niin uskoisin telttakankaan nousevan kengän alta jalkojen päälle siten että kankaaseen muodostuisi pääasiassa elliptisiä roiskeita.

Tuo on totta, mikäli teltta on ollut täynnä väkeä, mahdollisuutta astua telttakankaan päälle ei juurikaan ole.

Mutta jos teltassa olisi ollut vain kaksi henkilöä ja toinen heistä olisi perääntynyt sisääntuloaukon suuntaan, tilaa telttakankaan alla olisi ollut toki enemmän.

Kiilusimähän on saattanut tappaa Tuulikin ja pahoinpidellyt Nils Gustafssonia jo ennen telttaan hyökkäämistään?

Tämä selittäisi Gustafssonin sijainnin teltan päällä ja Tuulikkikin oli ilmeisesti aseteltu niin, että oli ikäänkuin - muka teltan sisällä, mutta ei kuitenkaan? Kiilusilmä oli myös, kuin häpeissään, peittänyt Tuulikin pään huovalla.

- hymm -

kukkuu kirjoitti:Jos on tarkoitus sijoittaa kenkä teltan sivun päälle, niin mikä on olettamus sisällä olijoiden sijainnille?

Seppo on IV-sivulla pitkittäin jo kuolleena, Irmeli ja Tuulikki ovat kumpikin poikittain eri päädyissä ja yrittävät samaan aikaan pakoon, Irmeli siis II-3-aukosta ja Tuulikki II-1-aukosta. Silloin kengille jää tasainen tila siihen voidin kohdalle.

Nilsin asemaa on vaikeampi määrittää. Tähän teoriaan sopii parhaiten, että Nils on päässyt jo pakoon teltasta ja hänet on lyöty tajuttomaksi jossakin ulkopuolella.

Voisiko tähän ketjuun liittää tuota dna keskustelua? sekin on melko kiinnostava ja siinäkin tietoa liikaa ja liian vähän.

kujala kirjoitti:

Nilsin asemaa on vaikeampi määrittää. Tähän teoriaan sopii parhaiten, että Nils on päässyt jo pakoon teltasta ja hänet on lyöty tajuttomaksi jossakin ulkopuolella.

Tai sitten Nils on teltan välittömässä läheisyydessä, yrittäen puhumalla rauhoittaa lyöjää... Saa siinä itsekkin sitten lopulta pahoja vammoja, muistinsa näin menettäen.

Kyllä se taitaa vaan olla niin, ettei siinä tilanteessa, jossa on ihmisiä jo surmattu ja surmaaja seisoo nenäsi edessä puukko toisessa ja kivi toisessa kädessä, enää jutella kauniita, vaan siinä joko heti lyödään, tai sitten otetaan se jäniksen passi ja huudetaan mennessä sen minkä turvastaan ulos ääntä saa.

Joka tapauksessa huuto olisi ollut tuollaisessa tilanteessa kova ja siihen olisivat heränneet ihmiset Askistossakin asti.

Ei juttu ole niin mennyt, mielestäni.

Siirrän keskustelun DNA-näytteistä tähän ketjuun.

Löytyykö papillon ETP:stä sellaista kuvaa, jossa on teltan II-sivu, ennen kuin poliisi on alkanut uuden tutkimuksen yhteydessä operoimaan sitä?

Tuo olisi ainoa varma tapa selvittää, mitä näytteen M885/C kohdalla on alkujaan ollut.

^ Mitä kohtaa tarkemmin? Tässä nyt koko II - sivu.

Lähde KRP/ETP

papillon kirjoitti:^ Mitä kohtaa tarkemmin? Tässä nyt koko II - sivu.

Lähde KRP/ETP

Kiitti, tuo näyttäisi kuitenkin olevan sellainen kuva, joka on jo otettu sen jälkeen, kun KRP:n tutkijat ovat uuden tutkimuksen yhteydessä tehneet jotakin teltalle. Tekstin "kuva 23" kohdalta lähtee nuoli ja sen nuolen kärjestä muutama pykälä ylöspäin on semmoinen lappu, joka merkitsee, että siitä on otettu näyte tms.

Vai ovatko nuo laput (niitä näyttää olevan nelisen kappaletta II-sivulla ison lapun lisäksi) perua vanhoista tutkimuksista?

Ei, kyllä ne on varmaan nykytutkijoiden lappuja, niitä on joka kuvassa.
Koetan vielä selata.

papillon kirjoitti:Ei, kyllä ne on varmaan nykytutkijoiden lappuja, niitä on joka kuvassa.
Koetan vielä selata.

Tuohon ei kyllä sitten kannata uhrata muutamaa minuuttia enempää, jos kuvat "vanhasta teltasta" eivät tule suosiolla vastaan...
Kyllä sitä telttaa varmasti v. 1960 jonkin verran kuvattiin, mutta ne kuvat eivät ehkä ole mukana uudessa ETP:ssä.
Jos ko. kohdalla on tosiaan pelkkä reikä, ihmettelen, miten verijälkitutkijan sakset ovat sattuneet juuri tuossa lipsahtelemaan. Tässä on kaksi kuvaa, joista toisessa on melko varmasti reikä, ja toinen on tämä kyseinen M885/C-näytteen kohta:
reikä 1
reikä 2?

Ehkä siinä olikin vain kaksi eri DNA-tutkijaa asialla?

Lisävalaistusta soikeisiin roiskeisiin II-sivun 2. osiossa

Vähemmän roiskeita?

Löysin kuvan, jossa DNA-tutkija on ympyröinyt II-sivun 2. osiossa olevat soikeat roiskeet. Miten on mahdollista, että kuvassa on paljon vähemmän soikeita roiskeita niillä alueilla, jossa niitä kuitenkin toisen valokuvan perusteella näyttäisi olevan enemmän? Varsinkin kaksi 2 x 5 mm:n roisketta on täysin identtisiä lähtöalueen toisella puolella olevien roiskeiden kanssa, mutta DNA-tutkija ei ole merkinnyt näitä roiskeita omaan kuvaansa.

Minun arvaukseni:
kuva

DNA-tutkijan näkemys:
kuva

Verenosoitustestin on täytynyt antaa negatiivinen tulos usealle potentiaaliselle roiskeelle, jolloin DNA-tutkija on merkinnyt vain ne roiskeet, jotka ovat varmuudella olleet verta. Tarkoittaako tämä sitten, ettei alueella voisi olla enempää soikeita roiskeita? Ei tarkoita, ainoastaan sitä, että verenosoitustesti ei kyennyt enää näkemään kaikkia roiskeita.

On vaikea uskoa, että nämä kaksi merkitsemääni roisketta eivät olisi soikeita veriroiskeita:
kuva
kuva

Kuitenkaan näitä ei DNA-tutkijan kuvassa näy. Vain kaksi merkitsemääni roisketta täsmäävät DNA-tutkijan kuvaan. Lähden itse siltä kannalta, että DNA-tutkijan merkitsemät roiskeet ovat varmoja tapauksia, mutta tämän lisäksi todellisuudessa on saattanut olla enemmän roiskeita.

Eri suuntaan menevien roiskeiden etäisyyden kasvaminen ei vieläkään mielestäni selitä DNA-tutkijan antamaa mahdollista 50 cm:n lähtökorkeutta. Lähimpien eri suuntaan menevien roiskeiden väli on vain hieman yli 20 cm, mikä ei mielestäni mahdollista loivia roiskeita kuin erittäin matalalta.

DNA-tutkijan kuvan analyysi

Löysin kuvasta kolme selkeästi poikkeavaa tapausta. Yksi roiske meni ylhäältä ohi, toinen roiske alhaalta. Lisäksi viisi aukon reunassa olevaa roisketta ovat vähintäänkin omituisessa suunnassa. Tässä olen antanut selityksiä:
kuva

Yksi soikea roiske on alhaalla void-alueen reunalla. Mielestäni void-alueen reuna ko. kohdalla antaa myöten, että lieve on siinä voinut olla jollakin erikoisella tavalla taittuneena.

Tämän jälkeen olen lähtenyt katsomaan, löytyisikö roiskeiden suuntien perusteella erilaisia roiskeperheitä. Olin löytävinäni seuraavat tapaukset:
roiskeperhe I
roiskeperhe II
roiskeperhe III
roiskeperhe IV
kaikki roiskeperheet

Kuvien tarkoitus ei ole implikoida, että roiskeet ovat välttämättä syntyneet ko. lähtöpisteistä vaan että roiskeisiin on voinut liittyä useampia kuin yksi tapahtuma. Näissä kuvissa ei myös ole mitään "ratkaisuja" siitä, kuinka soikeat roiskeet ovat voineet syntyä - materiaalia voi lähinnä käyttää pohjana jollekin teorian rakentelulle tai jatkokeskustelulle.

Onkos tänne laittaa tuota kuvaa missä on sellainen n. 17 cm kääntöveitsen jättämältä veritahralta näyttävä kuva telttakankaassa?

Kuvan alla teksti;"sisäpuoli, kuvattu käännettynä"