Kirkkonummen kolmoissurma 28.7.1990 - 29.7.1990

[L.G.W.Persson]

Tuosta vauvan pistohaavasta en muista kenenkään muun / minkään lähteen maininneen. Jos poliisi tietäisi tekijän olevan kuollut, miksi olisi avannut tutkinnan uudelleen tämän vuoden maaliskuussa.

[A]

Itse väittäisin, että Poliisi-tv:ssa ei todellakaan ollut kuvaa vauvasta, eikä muistakaan surmansa saaneista. Luulisi jo tutkinnallisten syidenkin estävän sellaisen materiaalin esittämisen. Kuten on jo mainittu, uusintakäsittelystä eroten esiteltiin kyllä Paanasen kirjettä, uhreista kerrottiin hieman enemmän, ja talon sisältä oli monipuolisemmin kuvamateriaalia. Yleisradion maallikolle käsittämättömän sopimusjärjestelmän takia tätä pätkää ei kuitenkaan tulla näkemään.

[Agatha C.]

Muistan alkuperäisen jakson tarkkaan ja siinä todella on kuvamateriaalia verisestä vauvasta. Senkin muistan, että makaa sängyllä. Se, että vauvaa oli myös puukotettu, täytyy olla sisäpiirin tietoa. Sitä ei ensimmäisessä lähetyksessä mainittu. Television aukiolo mainittiin. Ja jo silloin jutusta henki, että lähipiiriä epäillään, lähinnä jompaa kumpaa pojista, joka oli veloissa. Poika lienee kuollut tänä päivänä?

[Agatha C.]

Sänky oli vesisänky ja vettä vuotanut patjan pinnalle, vauva makaa verilammikossa, jossa on myös vettä. Peitot ovat hujan hajan sängyssä, osa sängyn ulkopuolella, koko huone näyttää myllätyltä. Itselläni on hyvä kuvamuisti. Ihmettelin, miksi näyttävät näin raakaa kuvaa televisiossa.

[mikaelk]

Vauvaa nimenomaan ei ollut puukotettu. Hän hukkui, tämä on fakta joka meille on kerrottu.

[hemmuliini]

Voisin vielä tuoda äiti näkökulman tähän elikkäs vauva oli 3kk ikäinen,mutta koska oli syntynyt 2kuukautta etuajassa niin todellisuudessa vasta kuukauden vanha.Voin sanoa 100%varmuudella,että vauvan äiti ei ole nukkunut vaan torkkunut korkeintaan.Vauvaa etenkin noin aikaisena keskosena tulee tarkkailla ja herättää n,2tunnin välein ja eipä äidit muutenkaan nuku ensimmäiseen pariin kuukauteen lapsen syntymästä,siihen on syynsä:hormonit!Ja etenkin jos tämä Berit on imettänyt niin vauva on ollut rinnalla taatusti ja juurikin öisin!Ettei vaan tuo telkkari olisi Beritiltä jäänyt ts, katsonut sitä ja imettänyt/syöttänyt ja sitten mennyt makkariin hetkeksi torkahtamaan....itse olen 3lapsen kanssa tehnyt juurikin noin ja etenkin öisin sillä vuorokausirytmejä ei ole alle 3kk ikäisen vauvan kanssa.

[L.G.W.Persson]

Jos tieto television päälläolosta pitäisikin paikkansa, niin se ei sinällään tarkoita mitään suuntaan eikä toiseen, mihin poliisikin on ilmeisesti päätynyt, koska seikkaa ei ole enää myöhemmin tuotu esille. Surmaaja on voinut ennen poistumistaan avata television vaikka hämäykseksi. Se olisi surmaajan kannalta ollut ihan järkevänsuuntainenkin hämäys siinä tapauksessa, jos surmaaja oli tunkeutuja. Mahdollisen yövieraan jäljiltä television aukijääminen olisi ollut outoa, koska tiettävästi yövieraaseen ei viittaa mikään muu. Eli jos yövieras olisi peittänyt kaikki muut jälkensä, miksi olisi jättänyt television päälle.

Myös tuo hemmuliinin pointti voisi selittää koko televisiohomman.

[Chikatilo]

Itselleni tästä tulee mieleen ei yön, vaan viikonloppuaamun asetelma. Perhe loikoilee sängyssä, mutta ei nukkumassa, joten vauvakin on voitu ottaa vierihoitoon. Kuka hiivatti makuuttaisi vauvaa muuten vesisängyssä, joka ainakin vaimentamattomana on vauvalle yhtä turvallinen kuin sirkkeli?

Televisiosta on ehkä katsottu aamuohjelmaa (jota tuolloin tuli ainakin sunnuntaisin) ja toosa on jätetty päälle. Mahdollisesti talossa on käymässä aamuvirkku vieras (=tuttu), joka katselee TV:tä isäntäväen loikoillessa.

Mistä pääteltiin, että teko on tehty yöllä? Mitään yöchatteja tai muuta vastaavaa hömppää ei muistaakseni tuolloin näytetty, joten imettäminen tai muu lapsenhoito tuskin olisi ollut syy pitää "sontaluukkua" auki. Yöllä näkyi ehkä teksti-tv, jos sekään.

[L.G.W.Persson]

Ei huono ajatus tuo viikonloppuaamun asetelma, nimenomaan että tv olisi ollut auki isäntäväen toimesta. (Kyläilijän tapauksessa hänen olettaisi sulkeneen television lähtiessään ettei jälkiä jää, ellei tv sitten olisi hötäkässä vain jäänyt päälle.) Päätelmä, että teko olisi tehty yöllä, on lienee otaksuma, joka pohjautunee ainakin seuraaviin seikkoihin: 1) Oli tiedossa, että Veikko nukkui pikkutunneilla sikeimmin, joten otaksutun asiantuntevan surmaajan kannatti iskeä silloin 2) Ylipäätään yöllä (nukkuva) perhe oli lähtökohtaisesti helpompaa yllättää 3) Kuolinajankohta oli määritetty laskennallisesti ruumiiden tilasta.

Duodecim kertoo kuolinajan määrittämisestä mm. seuraavaa. Kuolinajan määrittäminen on jossakin määrin yhtä ongelmallista kuin luotettavan sääennusteen antaminen, sillä huomioonotettavia tekijöitä on paljon ja havaintoja voi olla niukasti. Toisinaan, jos kuolemasta on kulunut jo pidempi aika, on lähes täysin mahdotonta esittää arviota tarkemmin kuin päivän tai viikkojen tarkkuudella. Mätänemismuutosten, kuolemanjälkeisen hajoamisen ja muiden varsinaisten lääketieteellisten havaintojen - kuten hyönteisten ja eläinten aiheuttaman tuhon - lisäksi kuolinhetken ajoituksessa tärkeitä ovat muut havainnot, jotta perusteltu arvio kuoleman jälkeen kuluneesta ajasta on mahdollista esittää: postin päivämäärä, kuitit, pilaantuvien elintarvikkeiden päiväys, puhelinsoittojen ajankohdat tms., vainajan päällä/alla olevat lehdet/lumi jne., riippuen siitä, onko vainaja löydetty sisä- vai ulkotiloista. Mätänemisen aikataulusta on mahdotonta antaa varmoja kiinnekohtia, koska siihen vaikuttavat lukuisat eri tekijät, joista olennaisin on ympäristön lämpötila.

Rytköset löydettiin tiistaina päivällä, ja heidän kuolinaikansa laskettiin siis olleen lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, muutaman tunnin tarkkuudella noin 60 tuntia ennen ruumiiden löytämistä. Jos he olisivatkin saaneet surmansa vasta sunnuntaiaamuna, kuten Chikatilo esitti, niin mikä olisi voinut saada kuolinajan arvion heittämään noin monta tuntia? Nyt tulee sen verran villi ajatus, että lukeminen omalla vastuulla. Tiede on viime aikoina lähestynyt ajatusta / todennut, että ns. mätäkuu, joka on heinä-elokuussa (6.7.-17.8.), ei olisikaan pelkkä myytti, vaan sille olisi myös tieteellistä näyttöä. Ajankohdan kuumuus ja kosteus saa elintarvikkeet pilaantumaan ja haavat tulehtumaan tavallista helpommin. Ajatukseni on, että kuolinajan määrityksessä olennainen seikka, ruumiiden mätäneminen ja haavojen tulehtuminen olisi Rytkösten tapauksessa ollut mätäkuun vuoksi tavallista nopeampaa. Siitä syystä kuolinaika olisi voinut olla lähempänä ruumiiden löytymisajankohtaa, kuin mitä normaalitapauksessa laskennallisesti saadaan tulokseksi. Heitto kuolinajan määrityksessä esim. noin 60 tunnista noin 54 tuntiin voisi syntyä tästä, mahdollisesti muiden "suotuisien" heittoa aiheuttavien tekijöiden myötävaikutuksessa. Huolellisessa kuolinajan määrityksessä mätäkuun elementit, lämmön ja ilmankosteuden poikkeuksellinen vaikutus otettaisiin tietenkin huomioon, jolloin mätäkuun vaikutus kuolinajankohdan määrittämisessä tulisi huomioiduksi, ja kuolinajankohdaksi saataisiin niin totuudenmukainen määritys, kuin se ylipäätään on mahdollista. Mutta, JOS Rytkösten surma-ajankohdaksi ei voida poissulkea aamua, saattaisi osa mm. alibikysymyksistä mennä uusiksi.

[Chikatilo]

On syytä huomioida se, että vesisängystä kosteutta on riittänyt vaikka muille jakaa ja sängyissä oli lämmitin, joka on nukkujan mieltymyksistä riippuen pitänyt lämmön todennäköisesti +25:n ja +30:n välillä. Todellinen mädättämö siis.

Todennäköisesti tämä on tutkinnassa huomioitu. Jostain luin, että teon oletettu aika olisi saattanut olla jopa klo 10:een sunnuntaiaamuna asti.

[Chikatilo]

Mahdollinen tapahtumankulku:

Rytköselle läheinen henkilö tulee kovassa laskuhumalassa sunnuntaiaamuna kylään. Auto jää vähän matkan päähän, ettei isäntäväki näe kännissä ajetun. Tuttu vieras pyytää kahvia ja ehkä loiventavaa - kenties myös rahaa, koska kaik män taas viikonlopun riennoissa. Yrmeä isäntä käskee ottaa kaljan kaapista ja olla metelöimättä, koska uusperhe haluaa makoilla sängyssä vapaapäivän ratoksi. Mahdollisesti heittelee vielä viiltävän vittumaisia kommentteja sängyn pohjalta.

Tuttu vieras liikkuu tutussa asunnossa. Mahdollisesti käy ulkona tupakalla - ja hakemassa surma-aseet Rytkösen omista varastoista. Isäntäväki ei osaa varautua mitenkään - yölliseen hiippariin sen sijaan olisi reagoitu.

Liekö isäntä kuunnellut tutun vieraan käyskentelyä asunnossa ja huomauttanut kenkusti, ettei siellä ole hanttapulille mitään varastettavaa? Tuttu vieras on kuitenkin aavistanut asian oikean laidan ja päättää sosialisoida omaisuutta sekä päästä samalla vittumaisesta ukosta eroon. Kiukkukin on jo sopivasti kohonnut - Rytkönen on epäilemättä osannut viiltää sanan säilällä.

Ensin lähtee henki isännästä ja kauhuissaan oleva, lastaan suojeleva Berit vaiennetaan todistajana. Siinä yhteydessä pilttikin voi saada siipeensä. Lopuksi viilletään vesipatja turvakaukaloineen rikki.

Kämppä kolutaan kiireesti läpi käteisen toivossa ja mukaan tarttuu yhtä sun toista myöhemmin tarpeettomaksi osoittautuvaa, mikä lienee ollut samassa jemmassa rahojen kanssa - esimerkiksi muistikirjoja tai tärkeän näköisiä papereita. Baarikaapista todennäköisesti lähtee virvoketta matkaan pullo tai pari. Pako takaoven kautta metsikköön ja edelleen lähelle parkkeerattuun autoon.

Ymmärrys keikan lopullisesta tuotosta on ehkä valjennut tekijälle vasta myöhemmin. Kun poliisilla ei ole ollut näyttöä ja kuolinaika on ehkä arvioitu hivenen väärin, kaikki mahdolliset ajatukset teon tunnustamisesta on haudattu. Jos paljastuukin myöhemmin, niin so what? Nyt on millä mällätä vähän aikaa; carpe diem ja niin pois päin...

Tekijä jää lopulta arvoitukseksi. Joku olettaa, että syyllinen löytyisi varsin läheltä, mutta todisteita ei yksinkertaisesti ole riittävästi syytteen ajamiseksi. Motiivikin voi löytyä useammalta, mikä vaikeuttaa tutkimista.

Muokattu: Rytkönen muuten vaikuttaa sellaiselta äijältä, jolla olisi hyvinkin voinut olla luvallinen tai luvaton "mutka" yöpöydän laatikossa tai kaapissa, ainakin jos jotain syytä pelkoon olisi ollut. Yöllinen hiippari olisi ehkä kohdannut tällaisenkin ikävän haittatekijän.

[L.G.W.Persson]

Chikatilon esittämässä tapahtumankulussa yhdistyy niin monia oleellisia elementtejä, että teoria saa minulta korkeat pisteet: mm. alkoholi, auton epätavallinen paikka (voisi selittää poliisin "selvittämän" pakoreitin ja auton sijainnin), Rytkösille tuttu/läheinen henkilö -> kyläilijä, sekä asia, jota ei ehkä tutkinnassa ole osattu riittävästi huomioida: surmien ajankohta ehkä vasta aamulla (?).

[Chikatilo]

Teoriassa on se ikävä puoli, että se jättää edelleen kovin monia ehdokkaita sisälleen: perheenjäseniä, sukulaisia, ystäviä tai vaikka jonkun Rytkösen "repsikan", joka on tullut huonoon aikaan kottia tai tiliä pyytämään.

Vols on melko syrjäinen paikka. Kun sinne on päässyt, on sieltä vaikeaa päästä pois muuten kuin jonkun kyydissä. Vaikka isäntä olisi toivonut vieraan hornan kuuseen, on hän voinut hyvää hyvyyttään antaa hänen oleskella talossa siihen asti kun joku tulisi häntä hakemaan. Mistäpä Rytkönen tiesi, että vieras oli kunnostaan huolimatta omalla kyydillä... Tämä on se tekijä, joka laajentaa mielestäni tekijäkandidaatteja välittömän lähipiirin ulkopuolelle. Jyrkähköltä vaikuttava Rytkönen olisi varmaan luonteensa puolesta voinut käräyttää vieraan (tai vaikka antaa potkut), jos olisi tiennyt tämän tulleen omalla autollaan.

Riita on todennäköisesti alkanut melko pienestä asiasta, joka on hiertänyt pidempään. Teko ei välttämättä ollut suunniteltu, mutta tavallaan vain odotti sopivaa aikaa ja olosuhteita.

Aika monella lienee kokemusta tällaisesta tiettynä aikana ja tietyssä kunnossa hieman ei-toivotusta vieraasta, joka pyritään saamaan kämpästä ulos mahdollisimman pian, mutta ilman voimakeinoja...

[L.G.W.Persson]

Teoriassa on se ikävä puoli, että se jättää edelleen kovin monia ehdokkaita sisälleen: perheenjäseniä, sukulaisia, ystäviä tai vaikka jonkun Rytkösen "repsikan", joka on tullut huonoon aikaan kottia tai tiliä pyytämään.

Tässä ceississä on yleisemminkin se ominaisuus, että monet teoriat (joita niitäkin riittää) jättävät useita ehdokkaita sisälleen. Hannes Markkulan kirjasta "Suomalainen murha 1953-1990": "Krp:n miehet tekivät tiettävästi pitkiäkin matkoja tavoittaakseen surmatun pariskunnan (Rytköset) sukulaisia ja tuttavia kuulusteluja varten."

Rytkösen sisar uskoi haastattelussaan vahvasti, että tekijä löytyy läheltä. Ko. tarinaan sopii sisaren kertomus Veikolle läheisen miehen verisistä sukista sunnuntaina. Veikon nuorempi poika oli yöllä Helsingissä bailaamassa, mikä oli hänen alibinsa - mutta missä poika oli aamulla? Bailaukseen liittyy usein alkoholi, ja huuruja voi tunnetusti riittää aamuksikin. Vast' ikään joku kirjoitti tänne, että paikalliset pitävät Rytkösen vähän "kylähulluna" pidettyä poikaa (joka mielestäni on nuorempi poika) syyllisenä. Ihmettelin, että eikö vanhempaa poikaa ole epäilty (yleensä) enemmän. Aamu kaiken muuttaa voi? No joo.

[Ailar]

Olisiko tässä sitten mahdollista se, että vanhempi poika on saanut nuoremman veljensä tekemään surmatyöt ja hankkinut itselleen alibin ko. ajankohdaksi lähtemällä bailaamaan?