Tulilahti 1959 (ketju 1)

[rosecrux]

Kävin Tulilahdella alkukesästä ihmettelemässä. Ristit löytyivät sieltä mistä pitikin, eli lahden pohjukasta lähellä jonkinlaista kaapeli/vesijohto-kylttiä. Aika kosteaa siellä nykyään on. Vesiraja on ainakin muuttunut 50 vuoden takaisesta, lieneekö maata jäänyt veden alle vai toisin päin, mutta haudat ovat mielestäni aika lähellä rantaa. Ehkä siitä on ollut helppo kaivaa jo silloin, vetistä suomaata...

Koikkalaisen verkkomajasta ei ollut enää jäljellä kuin lautakasa ja pari kiveä maassa. Majalta haudalle oli muistaakseni 20-30 metriä. Arvio ehkä heittää, mutta aika lähellä joka tapauksessa, pientä pöpelikköä välissä.

En itse ihan onnistunut hahmottamaan, missä kohtaa se leirintäalue sijaitsi. 50 vuoden aikana on maasto ehtinyt varmaan muuttua aika lailla. Hautapaikan takaa aukeaa iso laidunmaan tapainen ruohikkoalue, mutta nykyään siellä on kyllä niin märkää etten ainakaan itse sinne telttaa pystyttäisi. Ja ei kai kukaan ryhtyisi ruumiita niin lähelle urakoimaan...

Polku lahden pohjukkaan kiertää rantaa pitkin paikalliselta pururadalta, kenties sitten siinä pururadalta rantaan tullessa oli telttapaikka? Kauhea ryteikkö siinä kyllä oli, kun itse rämmin polkua pitkin. Oliko ruumiit muuten raahattu vai kannettu tai kenties esim. kottikärryllä kuljetettu hautaan?

Dunnitin pohdiskeluista: kenties tekijöitä tosiaan oli ainakin kaksi, joista toinen paniikissa viskeli kamoja piiloon, kun taas toinen toimi kylmän järkevästi ja suunnitelmallisesti. Selittäisi ainakin ristiriitaiset signaalit. Tai jospa toinen on ensin työn kylmäverisesti tehnyt, ja toinen tullut myöhemmin hädissään siivoamaan jälkiä (esim. velipoika kertonut tekosistaan toisille, jotka sitten halusivat suojella perheen mainetta?). Entäpä jos veljesten äiti olisi osallistunut peittelypuuhiin? Jospa myös fillarit olivatkin tallessa jossain piilopaikassa ja ne vietiin vasta myöhemmin järvelle, ei siis heti samana yönä eikä vielä seuraavanakaan?

[Valdovas]

Enirolla on paras kartta Tulilahdesta, jonka löysin:
http://tiny.cc/jp7w4 (alkuperäinen osoite oli kovin pitkä enkä heti löytänyt syntaksia jolla URL-tagi toimii, joten se on Tinyurl)

On tietysti hiukan makuasia, millaisesta karttaesityksestä pitää, mutta itse pitäisin ehkä Maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikan esitystä ainakin tässä tapauksessa informatiivisempana. Siinä näkyy minusta nykytilanne paremmin ja mm. nuo lähes yhdensuuntaiset kuntopolku ja metsätie, jotka johtavat Kirkonkylältä ja päätieltä päin (kaakko) kohti Multaniemeä (luode):

- http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... ra&lang=FI

Olisi mielenkiintoista tietää, onko kartalla vielä samoja taloja kuin 50 vuotta sitten. Erityisesti olisi mielenkiintoista tietää, mikä rakennuksista, jos mikään, on se sauna, jonka työmaalta lapio varastettiin (jos olen ymmärtänyt oikein, että kyseessä oli työmaa).

Näyttäisi siltä, että "haudankaivajan maja" näkyy vieläkin kartalla samoilla paikkeilla kuin Elävän arkiston kartassa. Joku pieni rakennus siinä joka tapauksessa on. Onkohan "haudankaivaja" Koikkalaisen rakennukset siinä kaakkoon nousevan ojan päässä?

Tarkoitatko sitä surma- ja hautapaikkojen välillä ollutta verkkomajaa? Siitä ei kyllä juuri mitään ole enää jäljellä kuten ylläkin todetaan. Entä tarkoitatko kaakkoon nousevalla ojalla sitä, joka tulee päätieltä laskettelurinteen tien tuntumaan vaiko Tulilahden pohjukkaan laskevaa ojaa? Jälkimmäisen ja Tuliniementien risteyksessä on vesijohtoon liittyvä aidattu pumppuasema tai joku vastaava, ei varsinaisia rakennuksia.

Lyytikäisten asuintalo näyttäisi olevan aika kaukana, 4-500 metriä pohjoiseen olettaen, että se vielä on olemassa. Siinä tapauksessa jompikumpi niistä kahdesta pienemmästä rakennuksesta lähempänä leirintäaluetta voisi olla se sauna, jonka vierestä lapio haettiin. Toinen on noin sadan ja toinen 200 metrin päässä mahdollisesta päärakennuksesta. Mikäs siinä olisi ollut lapiota hakiessa ainakin näin kartalta katsottuna.

Onkohan se tuo Tuliniemi-niminen tila? Se ainakin näyttäisi edelleen olevan käytössä, joskin ilmeisesti eivät kauheasti pidä "murhaturismista", sillä tiellä on varsin näkyvät yksityisalue- ja ajokieltokyltit...

[Dunnit]

Kääk! Sekoitin Eniron kartalla lahdet keskenään, kun siinä ei ollut nimiä. Vertasin vain siihen Elävän arkiston karttaan, jossa lahden muoto ei ollenkaan vastaa oikeaa, kuten nyt kävi ilmi, vaan viereistä Multalahtea. Unohtakaa kaikki, mitä tyhmyyksissäni kirjoitin!!! Pyydän vielä anteeksi, jos joku meni horinoideni perusteella ihmettelemään, mitä hemmettiä se tarkoittaa.

Kansalaisen karttapaikan kartta on tosiaan monella tavoin parempi. Tosin tuota yksityiskohtaa on niin paljon, että on tihrustettava aika tarkkaan. Jos se Lyytikäisten talo on idässä, onko Koikkalaisen talo lännessä siellä Multaniemen takana?

Joka tapauksessa pidän siitä kiinni, että se soutelu aamuyöstä oli sitä isompi riski, mitä kauempaa tuli ja mitä lähempänä kotilaituria oli muuta asutusta.

Kiitos Valdovas karttavinkistä.

[MEG]

Tulilahden (ja Bodominkin)virallisena tutkinnanjohtajana toimi Arvi Vainio. Käytännössä jotkut paikalla olleet keskusrikospoliisin tutkijat.
Joten älkääpä menkö Skogmannia arvostelemaan (tai kehumaan) hänhän vain kävi paikalla konsultoimassa.

[strangelove]

Tulilahden (ja Bodominkin)virallisena tutkinnanjohtajana toimi Arvi Vainio. Käytännössä jotkut paikalla olleet keskusrikospoliisin tutkijat.
Joten älkääpä menkö Skogmannia arvostelemaan (tai kehumaan) hänhän vain kävi paikalla konsultoimassa.

Skogman olisi voinut pitää pienempää suuta sen sijaan että meni lehdistölle vakuuttelemaan oikean miehen olevan tuomiolla. Holmströmin kuoleman jälkeenkin voivotteli sitä, kun ei ehtinyt näyttää hänen syyllisyyttän toteen. Kuitenkin tuomari Erik Granfelt sanoi, ettei olisi tuominnut Holmströmiä niillä näytöillä.

Kovasti paikkakuntalaisen tekijän suuntaan jäljet tässäkin tapauksessa viittaavat. Mutta olisiko tekijä jäänyt asustelemaan paikkakunnalle koko iäkseen tällaisen teon tehtyään, kuten nyt väitetään? Voisin olettaa sen olevan aika raskasta. Varsinkin kun koko Heinävesi "tietää" miehen murhaajaksi. Tuo toinen mieshän on jo kuollut.

[Pikku Myy]

Taas alkuperäisuutinen päivän Hesarista. Löytöpäivän uutisia odotellessa!

Etsijöiden verkko kiertyy katoamispaikan ympärille

Maanantaina

10. elokuuta 1959

Joensuu, sunnuntaina.

Kadonneitten Riitta Pakkasen ja Eine Nyyssösen etsinnät aloitettiin tänään aikaisin Liperissä, josta poliisien ja varusmiesten etsintäryhmät etenivät Heinävedelle ja Leppävirran kautta Varkauteen.

Eilisissä tutkimuksissa esiintulleista havainnoista voitaneen pitää tärkeimpänä talollinen Elsa Kartolan 27.7. klo 15.30 tekemää ilmoitusta. Hän oli mainittuna päivänä palaamassa marjamatkalta Onkisalmen maastosta tavatessaan neitoset, joiden erittäin tarkat ja todenmukaiset tuntomerkit hän antoi eilen poliisille. Havainto sulkee Varkauteen johtavan reitin pois tutkimuksista ja ne voidaan nyt keskittää entistä suppeammalle alueelle.

Mitä väitteisiin neitosten liikkumisesta tk. 5. pnä Viinijärvellä tulee, josta on myös muutamia ilmoituksia, ei poliisi tahdo vielä sanoa mitään. Tuntuisi kuitenkin vähintäin omituiselle, että neitoset olisivat olleet 27.7.-5.8. jossain Liperissä näkymättömissä ja nyt ilmestyneet täällä esiin uudelleen.

Katoamisen syitä on arvailtu lukemattomia. Suoranaisten rikosten lisäksi pelätään uimamatkalla hukkumista tai joutumista näillä seuduilla liikkuneiden ankarien ukkosilmojen uhriksi, mikä olisi voinut sattua esim. sadetta pitäessä puiden alla. Ellei haravoinnissa Leppävirralla tai Heinävedellä paljastu tänään mitään oleellista, aloitetaan suuretsintä aamulla Liperin Onkisalmelta. Varuskunnista saataneen tähän useita ryhmiä.

[Ravadas]

Olisi mielenkiintoista tietää onko kukaan asiantuntija profiloinut Tulilahden murhaajaa / murhaajia? Olen jo aiemmin pohtinut mitkä seikat puhuvat ”tuokkospoikien” syyllisyyden puolesta:
-olivat 100 % varmasti paikalla
-seksuaalinen mielenkiinto tyttöihin
-puukot mukana
-paikallistuntemusta
MUTTA: heitä on jotenkin vaikea nähdä murhaamassa ja kätkemässä ruumiita. Ei tunnu todennäköiseltä että he pystyisivät rajuun, lyhytkestoiseen, ”tehokkaaseen” väkivaltaan – ja sen jälkeen kylmäverisesti hautaamaan ruumiit ja kätkemään jäljet.

Lyytikäisten syyllisyyden puolesta puhuvat ainakin seuraavat seikat:
-hyvä paikallistuntemus, leiripaikka oli melkein sananmukaisesti heidän takapihallaan, helppo löytää sopiva hautapaikka
-heidän oli helppo seurata tyttöjä ja nähdä milloin he ovat jääneet yksin
-käytetty lapio oli Lyytikäisten
MUTTA: heistä ainakaan minulla ei ole mitään taustatietoa: oliko rikostaustaa, olivatko taipuvaisia väkivaltaan jne. Entä minkä ikäisiä? Jos he olivat jo lähelle nelikymppisiä, he olivat ehkä olleet rintamalla ja nähneet kaikenlaista, ja sellainen kyllä kovettaa miestä; ruumiiden hautaaminen ei ole kummoinenkaan juttu, ehkei murhakaan. Rintamalla kai taistelukentälle jätettyjen vainajien haudat merkittiin juuri varvuilla, jotta ne voitaisiin myöhemmin löytää ja viedä kotiseudun multiin.

Ja jotta asia olisi vielä sotkuisempi, pohdiskelen vielä tuota tutkinnan Koikkalais-suuntaa. Hän oli siihen aikaan käsittääkseni jo ikämies, joten ihan fyysisesti tyttöjen tehokas murhaaminen ja ruumiiden kätkeminen tuntuisi yksin aika isolta urakalta.
MUTTA: (ja nyt korostan, että liikutaan taas pelkkien huhujen varassa) tämän viestiketjun sivulta 18 löytyy infoa, jota tässä siteeraan:
"Elokuussa 1993 Rikospostiin toimitukseen oli saapunut nimetön kirje: "Äskettäin kertoi eräs eläkeläinen ajaneensa 27.7.1959 Heinävedeltä Vihtariin ja häntä vastaan oli tullut kaksi pyöräilevää neitosta. Tyttäret olivat iloisesti tervehtineet vastaan tullutta miestä. Tyttöjä ei ollut seurannut mopo eikä minkään sortin kulkija".
Tulilahden leirintäalueen vierellä asusti seurakunnan työntekijä, jonka menneisyys oli ollut "omituinen tirkistelijätyyppi". Hän urakoi heinäveteläisille oman toimensa ohella vesikaivoja. Hän käytti apulaisenaan miestä, joka oli ns. rikollistyyppi, puukonpaljastaja ja uhkailija. Apulainen liikkui Varkaus-Heinävesi välin mopolla".

Jos tuo epämääräinen huhu Koikkalaisen apulaisesta pitää paikkansa, se saattaa selvittää muutaman asian. Ehkä hän oli se paikalla nähty keskikokoinen, harteikas ja tanakka mopedimies? Hän todennäköisesti oli ulkotyön tekijänä myös melkoisen päivettynyt. Ja hän lienee majaillut Koikkalaisen majalla ja muutenkin maisemissa aikaisemminkin, hän tunsi maaston (on muistettava, että tytöt haudattiin Koikkalaisen puolelle piikkilanka-aitaa). Ja häneltä kävi ainakin lapiotyö vauhdikkaasti. Ja jos tällainen ”uhkailija ja puukonpaljastaja” on lähtenyt – joko yksin tai Lyytikäisen veljesten kanssa – ”tyttöjä katsomaan”, mitä vain on voinut tapahtua. Mutta tämähän on vain huhua, sopisi vain omaan mielikuvaani murhaajan ”profiilista”…

[vandt]

Sunnuntain piristyksesi taas alkuperäisuutinen tämän päivän Hesarista.

HELSINGIN SANOMAT 50 VUOTTA SITTEN

Kadonneet neitoset Viinijärven-Varkauden tiellä?

Jyväskyläläisten neitosten Eine Nyyssösen ja Riitta Pakkasen katoamismysteerio on lauantai-iltana tullut jos mahdollista entistäkin salaperäisemmäksi.

Useitten silminnäkijöiden kertoman mukaan olivat neitoset ajaneet pyörillään keskiviikkona elokuun 5. pnä Viinijärveltä Varkauteen päin. Klo 18 jälkeen olivat neitoset kahden henkilön kertoman mukaan lähteneet ajamaan Viinijärveltä Kuopion ja Varkauden maanteiden risteyksestä Varkautta kohti. Nämä silminnäkijät sanovat varmasti tunteneensa tummemman neitosen Eine Nyyssöseksi. Vaaleampi neitonen oli ajanut hänen "varjossaan" eivätkä kertojat olleet häntä varmasti tunteneet Riitta Pakkaseksi.

Eräs autoilija oli ajanut myöhemmin samana keskiviikkoiltana Kartion kanavalta Viinijärvelle päin. Eräässä tienmutkassa oli vastaan tullut kaksi pyöräilevää neitosta, jotka ilmeisesti olivat Jyväskylän kadonneet tytöt.

Näin ollen tuntuu varmistuvan käsitys, että neitoset ovat ajaneet 5. 8. Viinijärveltä Varkauteen eikä Kuopioon päin. Missä he olisivat olleet väliajan, toista viikkoa, on epäselvää. On varmistettu, että he olivat kulkeneet Käsämän lossista maanantaina 27. 7. iltapäivällä Viinijärven suuntaan.

Jos toinen näistä "varmasti Einen tunnistaneista" oli Linnea Kauhanen, niin kuka toinen oli?

Näistä tunnistajista tuskin kumpikaan on Linnea Kauhanen, kun nämä tunnistukset on ajalta ennen kuin tytöt edes Heinävedelle päätyivät.

[Ravadas]

Ei noista ”silminnäkijöistä” luultavasti kukaan ollut Linnea Kauhanen. Tämän tapauksen aikana tuntui käyvän kerta toisensa jälkeen niin, että kun poliisi ilmoitti jotakin etsivänsä, ”silminnäkijöitä” löytyi pilvin pimein. Tyttöjä seurailevaa mopomiestäkään ei muistaakseni ollut juuri kukaan nähnyt ennen kuin poliisi antoi hänestä tiedotteen. Ja sittenhän hänet oli ”nähty” siellä sun täällä.

Tämän vuoksi tuo helsinkiläisen Elina Haaviston antama todistus, jonka hän antoi Vallilan poliisilaitoksella heti sen jälkeen kun tyttöjen katoamisesta tiedotettiin 4.8.1959, on niin tärkeä.
(siis tuo kuultu keskustelunpätkä pari yötä murhien jälkeen:
"Eikö siihen jäänyt jotain puun juurelle?"
"Minä peitin ne."
"Mennäänkö tonne?"
"Ei mennä, siinä on miesten pyörä."
"Etkö sinäkin ole jo saanut tarpeeksi tällä kertaa?"
"Tulee kestämään kauan ennen kuin niitä osataan edes kaivata."
"Ei kai poliisi näin pian..")
Se tieto sitoi ensimmäisen kerran Tulilahden katoamispaikaksi – ja antoi viitteitä myös tapahtuneesta rikoksesta. Hän kertoi tuon tapauksen pari viikkoa ENNEN kuin ruumiit edes löydettiin. Ja lisäksi nyt jälkikäteen tiedetään, että tyttöjen tavaraa oli kätketty nimenomaan ”puun juurelle”, kaatuneen puun alle. Mutta juuri tämä todistajalausunto ei poliisia kiinnostanut, Haavistoa kuultiin uudestaan tapauksen tiimoilta vasta vuosi tapauksen jälkeen, ja silloinkin oikeudenkäynnissä, puolustuksen todistajana.

[Dunnit]

Ei noista ”silminnäkijöistä” luultavasti kukaan ollut Linnea Kauhanen. Tämän tapauksen aikana tuntui käyvän kerta toisensa jälkeen niin, että kun poliisi ilmoitti jotakin etsivänsä, ”silminnäkijöitä” löytyi pilvin pimein. Tyttöjä seurailevaa mopomiestäkään ei muistaakseni ollut juuri kukaan nähnyt ennen kuin poliisi antoi hänestä tiedotteen. Ja sittenhän hänet oli ”nähty” siellä sun täällä.

Tämän vuoksi tuo helsinkiläisen Elina Haaviston antama todistus, jonka hän antoi Vallilan poliisilaitoksella heti sen jälkeen kun tyttöjen katoamisesta tiedotettiin 4.8.1959, on niin tärkeä.
(siis tuo kuultu keskustelunpätkä pari yötä murhien jälkeen:
"Eikö siihen jäänyt jotain puun juurelle?"
"Minä peitin ne."
"Mennäänkö tonne?"
"Ei mennä, siinä on miesten pyörä."
"Etkö sinäkin ole jo saanut tarpeeksi tällä kertaa?"
"Tulee kestämään kauan ennen kuin niitä osataan edes kaivata."
"Ei kai poliisi näin pian..")
Se tieto sitoi ensimmäisen kerran Tulilahden katoamispaikaksi – ja antoi viitteitä myös tapahtuneesta rikoksesta. Hän kertoi tuon tapauksen pari viikkoa ENNEN kuin ruumiit edes löydettiin. Ja lisäksi nyt jälkikäteen tiedetään, että tyttöjen tavaraa oli kätketty nimenomaan ”puun juurelle”, kaatuneen puun alle. Mutta juuri tämä todistajalausunto ei poliisia kiinnostanut, Haavistoa kuultiin uudestaan tapauksen tiimoilta vasta vuosi tapauksen jälkeen, ja silloinkin oikeudenkäynnissä, puolustuksen todistajana.

Erikoista on, että Kuukausiliite siteeraa erilaisen keskustelun kuin aikaisemmin näkyy tässäkin ketjussa lainatun: "Ei mennä... voi paukkua" tilalle on tullut "Ei mennä, siinä on miesten pyörä." Todella ärsyttävää, kun jokainen johtolanka tuntuu muuttuvan lähteestä riippuen.

Niin tai näin, tuntuuhan tuo oleelliselta. Jättikö poliisi sen huomiotta, koska suomenkielinen keskustelu ja vene eivät sopineet kuvioihin? Vai kyseenalaistiko esim. mukana ollut mies todistajan luetettavuuden.

[Ravadas]

...Juu, ärsyttävää tuo lähteiden "huojahtelu". Ja se mikä tietysti askarruttaa: jos keskustelun ovat käyneet paikalliset miehet, se on käyty suhteellisen leveällä savon murteella, tuskin sanasta sanaan tuossa muodossa. Tosin kyllähän helsinkiläinenkin savoa ymmärtää, ja osaa keskustelun sisällön referoida, ei sen puoleen.

[strangelove]

Seuraava kirjoitelma on puhdasta oletelmaa ja yritystä profiloida tekijää tai tekijöitä:

Tekijä (A) ei seurannut tyttöjä ilmeisesti kovinkaan pitkän aikaa. Hän oli ehkä nähnyt tyttöjen menevän pyörällä Tulilahdelle tai jopa keskustellut näiden kanssa. On myös mahdollista, että tekijä osui paikalle sattumalta. Kaksi nuorta ulkopaikkakuntalaista tyttyä kiinnostivat häntä. On ilmeistä että hän halusi seksuaaliseen kanssakäymiseen heidän kanssaan. Hän on mahdollisesti kytännyt piilossa ja katsellut tyttöjen ja kahden paikkakuntalaisen pojan touhuja. Kun pojat ovat lähteneet, on tekijä iskenyt.

Oletetaan, että tekijän tarkoituksena ei ollut alunperin tappaa. Hän tahtoi tyttöjen läheisyyteen, mutta kieltäytyivät. Tämä raivostutti murhaajaa. Hän loukkaantui syvästi ja hänen itsetuntonsa koki kolauksen. Hänellä niin sanotusti kilahti päässä. Hän tahtoi päästä seksuaaliseen kanssakäymiseen vaikka väkivalloin. Hän alkoi riisumaan ja hakkaamaan toista tyttöä niin että tämä menetti tajuntansa. Tässä vaiheessa toinen pakeni teltasta, mutta mies juoksi hänet kiinni vessan luona ja tappoi siihen paikkaan. Hän oli ajanut itsensä tilanteeseen, jossa kaksoismurha oli välttämätön. Hän kävi "viimeistelemässä" myös teltassa maanneen tytön. Motiivi oli seksuaalinen, mutta kyseessä ei ollut raiskausmurha.

Tajuttuaan tilanteen hän joutui pakokauhun ja paniikin valtaan. Mies ei ollut kylmähermoinen rikollinen, hän oli paniikinomaisessa tilassa. Hän keräsi teltalta tavaroita, joita heitteli ympäri rämeikköä. Sitten hän ajatteli, että olisi parempi jos tyttöjä ei löydettäisi. Ei ruumiita, ei murhia. Oli olemassa myös mahdollisuus, että joku näki hänen menevän Tulilahdelle. Todisteet piti hävittää. Mies ei ollut kylmähermoinen rikollinen, hän oli paniikinomaisessa tilassa. Hän tarvitsi apua. Hän haki apuun itselleen läheisen ja luotettavan henkilön (B). Tuo henkilö otti ohjat käsiinsä. Miehet piilottivat yhdessä ruumiit ja teltan. B toimi määrätietoisesti ja järkevästi. Hän otti mukaansa muutamia tyttöjen tavaroita, joiden avulla hän pystyisi johdattamaan tutkijat väärille jäljille. Ne tavarat löytyivät kuukausia myöhemmin aivan eri paikasta, silloin kun Holmström istui sellissä. Kaikkia A:n viskelemiä tavaroita miehet eivät ehtineet paikalta keräämään. He käyttivät mallinaan Kyllikki Saaren tapausta ja ehkä tarkoituksena oli lavastaa teko saman henkilön tekemäksi.

Murhaajien profiili on hieman samantyyppinen kuin KS:n tapauksessa. Toinen hätiköivä ja äkkipikainen, toinen harkitseva ja kylmähermoinen. Molemmat ehkä jollain tavoin häiriintyneitä, eivät kuitenkaan välttämättä järin väkivaltaisia. He ovat olleet ehkä osallisina muutamiin Runarin ilmiantoihin. Kuitenkin he ovat jääneet asumaan paikkakunnalle, sillä poismuutto herättäisi vain turhaa huomiota. Ja he tietävät, että pysymällä hiljaa, he ovat turvassa.

[Ravadas]

Tuo strangeloven profilointi tuntuu aika uskottavalta. Pienenä ajatuskokeena voisi testata miten hyvin tuo Elina Haaviston kuulema keskustelupätkä sopii A:n ja B:n "profiileihin":

A: "Eikö siihen jäänyt jotain puun juurelle?"
B: "Minä peitin ne."
A: "Mennäänkö tonne?"
B: "Ei mennä, siinä on miesten pyörä."
A: "Etkö sinäkin ole jo saanut tarpeeksi tällä kertaa?"
B: "Tulee kestämään kauan ennen kuin niitä osataan edes kaivata."
A: "Ei kai poliisi näin pian.."

Mielenkiintoista kyllä, tämä osoittaisi että A on impulsiivisempi, aloitteellisempi ja "hätäisempi" osapuoli, kun taas B on perusteellisempi, harkitsevampi, enemmän laskelmoiva tyyppi. Eli juuri kuten strangelove esitti.

[Ravadas]

Jatkan vielä tuota strangeloven esittämän profiloinnin tai ”skenaarion” pohdiskelua.
-Jos murhan teki tosiaan A yksin, eikä B ollut edes paikalla, herää kysymys: mistä A saattoi olla (ainakin suhteellisen) varma siitä, että B antaa hänelle apua ruumiiden ja tavaroiden kätkemisessä? Hänetkin saatetaan vetää mukaan osasyylliseksi murhaan. A:n ja B.n välillä täytyi olla hyvin vahva side. Sukulaisuus, veljeys, hyvin pitkäaikainen kaveruus…?
-Vaihtoehtoinen skenaario: A ja B ovat lähteneet leiripaikalle yhdessä. Ainakin toinen heistä on juovuksissa, siis A, ja koko reissukin on hänen ideansa. He saavat tytöiltä pakit. A suuttuu ja yrittää jo väkisin tyttöjen telttaan. Tytöt kamppailevat tiukasti teltan sisääntuloaukon luona, A saa päähänsä iskun tai potkun. Nyt hän raivostuu täysin, ja kiertää teltan takaseinustalle. Hän viiltää takaseinän puukolla halki ja tunkeutuu sisään – puukko kädessä. (Koska en ole varma edes siitä tapettiinko molemmat tytöt telttaan, vai kuoliko toinen käymälän luona, en jatka tapahtumien arvuuttelua tämän pidemmälle). Joka tapauksessa tilanne on karannut käsistä, ja B ei ole ehtinyt tai pystynyt hillitsemään kaveriaan. Hän on itsekin säikähtänyt kaverinsa tekoa. Voi olla, että hän hieman pelkääkin tilanteessa: kaverilla on sentään verinen puukko kädessä… Joka tapauksessa rauhallisempana, harkitsevampana - ja selvempänä – hän alkaa johtaa piilotusoperaatiota.
-Voi olla jopa niin, että molemmat miehet menevät oviaukosta sisään. B pitää toista tyttöä aloillaan samalla kun A yrittää riisua ja raiskata toista. MUTTA: tuntuu paljon todennäköisemmältä, että varsinaiset tapot on tehnyt VAIN ja ainoastaan A. Jos kaksi miestä lähtee vakain tuumin raiskaamaan ja tappamaan kahta naista, he ovat todella paatuneita rikollisia, oikeita hirviöitä. Sen sijaan vähemmänkin kriminaali mies saattaa jossain tilanteessa menettää täysin malttinsa ja tehdä hirveitä tekoja. Tiedän että joissakin tapauksissa (kuten esim. My Lain verilöyly Vietnamissa osoitti) murhanhimo saattaa myös ”tarttua” aluksi passiiviseen osapuoleen, mutta silti tuntuu vaikealta uskoa, että KAKSI miestä voi pimahtaa SAMANAIKAISESTI rajuun väkivaltaan.
-Mielestäni on kuitenkin aika selvää, että ruumiin ja tavaroiden kätkijöitä on ollut kaksi. Yhdelle miehelle homma on fyysisesti, mutta myös psyykkisesti liian raskas tehtävä. Murhamiehen pään täytyy ainakin aluksi olla todella sekaisin tehtyjen tekojen jäljiltä: eivät tapot kenellekään ole mitään arkipäivää. Hänen täytyy hillitä vaistomainen kiinnijäämisen pelkonsa, halu karata pois rikospaikalta, ja ryhtyä järjestelmällisesti miettimään toimintasuunnitelmaa. Tilanne on paljon helpompi jos miehiä on paikalla kaksi. Toinen miehistä, B, voi harkita tilannetta rauhallisemmin, vaikka olisi itsekin järkyttynyt. Hän ei ole murhia tehnyt, häntä ei suoranaisesti uhkaa elinkautinen. Yhdessä keskustellen miehet ovat hahmotelleet toimintasuunnitelman ja tehneet ”työnjaon”.
-Se, mikä puhuu tätä kahden kätkijän teoriaa vastaan on tietysti se raahausura, jonka poliisi löysi. Sehän vie käymälän läheltä rantaan. (YLEn Elävän arkiston dokkarissa on asiaa havainnollistava kartta) Jos paikalla on kaksi miestä, miksi raahata ruumiita, kun ne olisi kai kahteen mieheen helpompi kantaa? Entä miksi raahausura ei lähde teltalta asti, jonne ainakin toinen tytöistä tapettiin? Veikkaan seuraavaa: miehet ovat kantaneet yhdessä molempien ruumiit käymälän viereen telttapohjan päällä. Toinen miehistä on lähtenyt hakemaan Koikkalaisen venettä, ja toinen on sillä aikaa vetänyt telttapohjan päällä olevaa ruumista/molempia ruumiita alamäkeä rantaan päin. Teltan paikan ja suohaudan välisen kivikon ja piikkilanka-aidan miehet ovat kiertäneet viemällä ruumiit veneellä vettä myöten hautapaikan viereen. He ovat varmaan vain matalassa rantavedessä kahlaamalla vetäneet venettä, ei ole ollut edes tarvis soutaa.

[strangelove]

Ihan järkeenkäypää pohdintaa taas, Ravadas. Tosiaan tuokin on hyvin mahdollinen teoria, että miehet olisivat olleet koko ajan yhdessä. Tällöin olisivat ehkäpä tehneet teotkin "kahteen pekkaan". On todennäköistä, että kytseessä olisivat veljekset tai ainakin hyvin läheiset tuttavat. Holmströmit ja veljekset L. tulevat nyt äkkiseltään mieleen. Arnen ja Runarin tekosiksi en näitä usko ja perusteluita on esitetty jo paljon, joten en jaksa niitä kerrata. Ainakin sen verran kovissa riidoissa olivat, että tuskin mahtuivat samalle leirintäalueelle.

L:n veljeksiäkään en varsinaisesti halua syyllistää, koska loppujen lopuksi näyttöä on liian vähän. Toinen heistä sitä paitsi vielä elää, joten on ehkä parempi ettei täällä nimillä kauheasti spekuloitaisi.