Re: Emil Nurmi, 20, katosi päättäjäisviikonloppuna Helsingis
Lähetetty: Ti Kesä 14, 2016 10:47 am
Hyvä olisikin tutkia kaikki hukkumiset tosi tarkasti, varsinkin omaisten vuoksi.
Olen useamman kerran tuonut esiin sen mahdollisuuden, että Emil olisi voitu tuupata veteen. Ehkä se mahdollisuus tulee mieleeni siksi, että minut on tuupattu veteen, kun olin 7-vuotias.
Istuin matonpesulaiturilla, rannasta katsoen laiturin kaukaisimmassa nurkassa, äkkisyvässä veden kohdassa, kun kolme isompaa poikaa tuli laiturille ja yksi heistä tönäisi minut selästäni veteen.
Kuulin vain heidän naurunsa ja vaivun veden alle. Ilmeisesti menin niin syvälle, etten heti päässyt veden pintaan, joten aloin veden alla räpiköimään kohti rantaa, jonne päästyäni haroin vielä käsilläni santaa ja haukoin henkeäni aika paniikissa.
Onnekseni en lyönyt päätäni laiturin reunaan ja tajusin lähteä oikeaan suuntaan.
Tuskinpa nekään pojat olisivat vapaaehtoisesti menneet kertomaan kenellekään, että ovat aiheuttaneet hukkumiseni. Jos ketään muita ei olisi ollut näkemässä, minun olisi vain arveltu hukkuneen huonon uimataitoni vuoksi, eikä kukaan olisi epäillyt, että minut on veteen tuupattu.
On tullut joskus mieleeni, ovatko samat tyypit (tai sama tyyppi) myöhemmin tuupanneet veteen muitakin.
Ajattelemattomia kiusaajia riittää valitettavasti joka ikäluokassa.
Olen useamman kerran tuonut esiin sen mahdollisuuden, että Emil olisi voitu tuupata veteen. Ehkä se mahdollisuus tulee mieleeni siksi, että minut on tuupattu veteen, kun olin 7-vuotias.
Istuin matonpesulaiturilla, rannasta katsoen laiturin kaukaisimmassa nurkassa, äkkisyvässä veden kohdassa, kun kolme isompaa poikaa tuli laiturille ja yksi heistä tönäisi minut selästäni veteen.
Kuulin vain heidän naurunsa ja vaivun veden alle. Ilmeisesti menin niin syvälle, etten heti päässyt veden pintaan, joten aloin veden alla räpiköimään kohti rantaa, jonne päästyäni haroin vielä käsilläni santaa ja haukoin henkeäni aika paniikissa.
Onnekseni en lyönyt päätäni laiturin reunaan ja tajusin lähteä oikeaan suuntaan.
Tuskinpa nekään pojat olisivat vapaaehtoisesti menneet kertomaan kenellekään, että ovat aiheuttaneet hukkumiseni. Jos ketään muita ei olisi ollut näkemässä, minun olisi vain arveltu hukkuneen huonon uimataitoni vuoksi, eikä kukaan olisi epäillyt, että minut on veteen tuupattu.
On tullut joskus mieleeni, ovatko samat tyypit (tai sama tyyppi) myöhemmin tuupanneet veteen muitakin.
Ajattelemattomia kiusaajia riittää valitettavasti joka ikäluokassa.