Nicht schuldig kirjoitti:
Unohdit erään seikan luettelosta, Romano oli kertonut tästä huumetutkija Verlinille. Hän kertoi ennenkuin mitään oli tapahtunut, ketään ei oltu vangittu, kukaan ei tiennyt mistään tynnyrijutuista mitään, ja Aarnio oli edelleen huumepoliisin päällikkö. Hän kertoi kirjeestä, hän kertoi virolaisista, hän kertoi heidän virolaisten ryyppämisestä ja siitä, että jokin meni pieleen. Hän kertoi käytännössä saman tarinan kuin kertoi Romano ja Kortekallio.
Mitä tulee näihin lukuihin tällä lapulla, jonka Kortekallio-Lampi sai Hollannissa 18.2.2011 ja jonka sisältöä hän pyrki sitten välittämään Romanolle 20.2.2011, niin yhtä epäselvää on se, että miksei sekin olisi voinut liittyä johonkin tiettyyn asiaan, jota ei haluttu suoraa kirjoittaa viestiin. Esim. miksei kelpaa vaihtoehdoksi se, että luku 17 tarkoittaa pvm, jolloin jotain ainetta olisi mahdollisesti tulossa jonnekin. Eikö kuulosta yhtä todennäköiseltä tai epätodennäköiseltä kuin kehittää lapusta määrä ja hinta?
Mitään ei voi todistaa oikeaksi ainakaan televalvontatietojen avulla, koska ne alkavat 10.3.2011 liittymällä Vilhunen ja tässä on kyseessä helmikuu 2011.
Uskon, että on vähintäänkin mahdollista, että Romano on lähtenyt tällaiseen mukaan.
Sen sijaan voisin kuvitella, ettei tämä "Paukarlahtelainen mummo" ole mieltänyt itseään tietolähteeksi, hän luuli ehkä vain olevansa jotenkin mielenkiintoinen henkilö ja hänellä oli mielenkiintoisia tuttavia ja hän oli elänyt mielenkiintoisen elämän. Minulle on epäselvää miksi tämä samainen Paukarlahtelainen mummo kelpaa kuitenkin huumekauppiaaksi?
Tämä on pelkkää Verlinin etp:ssä säveltämää sooppaa josta ei ole mitään todisteita, toisin kuin väität että olisi kertonut jo ennen kuin ketään oli vangittu. Verlinin puheita ei oikeus ole yleisestikkään pitänyt kovin uskottavina, eikä tarinaa "virolaisesta huumeliigasta".
"Paukarlahtalelaisesta mummosta", tai kuten sananväännöin asiat saa esim Aarnion puolustuksessa kuulostamaan kovin viattomilta;
"maatalon emäntä". Tämä Kortekallion sisko, tosin sukulaisuutta ei
sinänsä voi laskea syyllisyyttä puoltavaksi seikaksi, on
todistettavasti useasti saanut tuomioita mm (jatketusta) huumausainerikoksista joten turha spekuloida miten "voisi kelvata huumekauppiaaksi". Älä ole naurettava.
Leppävirtalaiselle 62-vuotiaalle naiselle luettiin perjantaina syyte huumausainerikoksesta Helsingin käräjäoikeudessa. Samasta rikoksesta syytettynä on myös pirkanmaalainen mies. Nainen kiistää syyllistyneensä asiassa rikokseen.
Syyttäjä vaatii naiselle kaikkiaan kahdeksan vuoden vankeustuomiota, rikoshyötyä tuomittavaksi valtiolle ja naista heti vangittavaksi tuomion jälkeen. Syyttäjä vaatii naiselle tuomiota perjantaisen syytteen lisäksi viidestä törkeästä huumausainerikoksesta, jotka on käsitelty oikeudessa aiemmin viime syksyn ja talven aikana.
Perjantainen oikeudenistunto oli viimeinen istuntopäivä viime vuoden kesäkuussa alkaneesta Jari Aarnion huume- ja virkarikossyytteiden pääoikeudenkäynnistä, joissa leppävirtalaisnaista syytetään yhdeksi Aarnion pääapuriksi hasiskaupan järjestelyissä.
Kotietsintä Leppävirralla
Perjantaina oikeudessa käsitelty syyte koski Leppävirralla omakotitaloon ja sen piharakennuksiin tehtyä kotietsintää viime vuoden keväällä.
Keskusrikospoliisi tutki naisen talon etsiessään muun muassa hänen kännyköitään tutkintaa varten. Etsinnällä löytyikin myös huumausaineita, kannabista eri muodoissaan. Nainen kiistää, että huumeet olisivat olleet hänen.
Arnhem oli ollut yksi Suomeen suuntautuvan huumekaupan keskuksista jo vuosikymmeniä. 1980–1990-luvuilla Pohjoismaiden suurimmaksi huumekauppiaaksi noussut Miika Kortekallio järjesti Arnhemista huumeita Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan.
Seija Kortekallio-Lampi oli Miikan sisko. Kun Seija sittemmin työskenteli maitotilan pitäjänä ja luomuviljelijänä Leppävirran Paukarlahdessa vanhalla sukutilallaan, harva tiesi hänen aiemmasta huumetaustastaan.
Hän oli ollut vangittuna kuukauden keväällä 1980. Oikeusprosessin päätteeksi hän sai kahdeksan kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen jatketusta huumausainerikoksesta.Yksittäisiä kertoja julki tuli, että hän oli kannabisaktivisti: Hän kannatti suomalaisen huumepolitiikan uusimista ja kannabiksen käytön rankaisemisesta luopumista.
Kun Kortekallio-Lampi oli käynyt Hollannissa Aarnion tapaamisen jälkeen, siellä alkoi tapahtua: Hollannista valmisteltiin 140 kilon hasislähetys ja se lähetettiin Suomeen. Kun Aarnio kuuli pian, että Hollannin poliisi ja keskusrikospoliisi ovat pääsemässä hasisliigan jäljille, alkoi kiivas tekstiviestittely. Pian Suomeen palattuaan Kortekallio-Lampi ottikin lennon takaisin Hollantiin. Oikeuden mukaan hän lähti varoittamaan Hollannin huumekauppiasta.
Joku Arnhemista oli lähettänyt Aarnion tilauksesta kuriirien välityksellä lähes 800 kiloa hasista Suomeen. Hänestä ei kuultu enää pihahdustakaan.
Kummasti nämä aikajanat, henkilöt ja runsaat viestittelyt ihan vaan sattumalta sopivat toisiinsa. Todella huonoa, voisi sanoa yksi miljoonasta tuuria.
Kortekallion liigan muita syytettyjä aarnion casessa:
Vanhan liigan henkilöitä
Kaksi muuta syytettyä ovat vanhempia ja tunsivat (Miika) Kortekallion vuosikausien ajan.
Toinen heistä on varsinaissuomalainen mies, joka toimi yhtenä Kortekallion tärkeimpänä apurina aikoinaan Tukholmassa.
Kun Kortekallion liigan yläpää toi 1986 isoja hasis- ja amfetamiinilasteja Hollannista Ruotsiin, mies oli Tukholmassa vastassa ja purkamassa lasteja kuriirilta vuokramökkiin, josta huumeita jaettiin edelleen tukkuerinä eteenpäin. Mies sai silloin osuudestaan 5,5 vuoden vankeustuomion.
Todistajana toiminut rikosylikonstaapeli kertoi kuulusteluissa päässeensä Jari Aarnion jäljille huumejutuissa jo 90-luvun puolivälissä, jolloin Aarnio katkaisi välinsä häneen kokonaan.
Jari Aarnion epäiltyjen huumerikosten yhteydessä nousi esiin tapaus 1990-luvulta.
Kuulustelupöytäkirjojen mukaan Aarnion kollega sai vihiä tämän huumetouhuista jo lähes 20 vuotta sitten, mutta ei pystynyt todistamaan asiaa.
Espoon poliisissa toiminut rikosylikonstaapeli kertoi ottaneensa vuonna 1996 kiinni huumausainerikoksesta epäillyn, tunnetun huumeparonin Miika Kortekallion, joka käski rikosylikonstaapelin heti soittaa ja ilmoittaa Aarniolle kiinniotostaan. Kollega kertoi ihmetelleensä kiinniotetun miehen puheita.
Myöhemmin huumausainerikoksesta epäillyn miehen kuulusteluissa kävi ilmi, että tämä oli tehnyt yhteistyötä Aarnion kanssa, ja yhteistyö oli pitänyt sisällään vastapalveluksia.
Vastapalveluksilla kiinniotettu ilmeisesti tarkoitti sitä, että tämä oli toimittanut Aarniolle tietoja, joita hän saattoi hyödyntää työssään, kuten suorittamalla kiinniottoja ja takavarikoita huumausainerikostutkintaan liittyen. Kiinniotettu kertoi Aarnion tietävän siitä, että hän harrasti hasiksen maahantuontia.
Kuulustelujen aikana huumeparoni totesi useaan otteeseen, että hänellä oli vain käynyt huono tuuri ja hän ei voinut kuvitellakaan, että Espoon poliisi ottaisi hänet kiinni Helsingissä.
Tuolloin tapauksen tutkinnanjohtajana toiminut rikoskomisario kertoi Aarnion olleen häneen yhteydessä pian kiinnioton jälkeen ja ilmoitti Kortekallion olevan hänen tiedottajansa ja tietävänsä mitä Kortekallio tekee.
- Muistan puhelussa ihmetelleeni Aarniolle, että mitä Kortekalliolta kiinnioton ja kotietsinnän yhteydessä takavarikoidut hasikset hänelle sitten tekevät, johon Aarnio totesi muistini mukaan, että ne olisivat vaihdannan väline johonkin suurempaan amfetamiinierään, rikoskomisario kertoo.
Rikoskomisario kertoo todenneensa Aarniolle tuolloin, ettei ymmärrä asiasta nyt enää yhtään mitään, jolloin Aarnio alkoi haukkua toimintaa ammattitaidottomaksi ja väitti, että Espoon poliisin toiminta johtaa siihen, että isoja toimijoita ei saada tämän vuoksi kiinni.
Vaikka Kortekallio kertoi rikosylikonstaapelille yhteistyöjärjestelyistään Aarnion kanssa, ei hän halunnut asioita kirjattavan paperille oman turvallisuutensa vuoksi.
Rikosylikonstaapeli sopikin tutkinnanjohtajan kanssa tuolloin, että hän jatkaa yhteydenpitoa Kortekallioon tämän siirtyessä vankilaan. Tavoitteena oli saada huumeparoni kertomaan tarkemmin tekemisistään Aarnion kanssa.
Kortekallio kuitenkin kuoli vankeudessa.
- Kortekallioon kohdistuneen tutkinnan vuoksi aiemmin hyvät välini Jari Aarnioon katkesivat vuosikausiksi ja nimenomaisesti siten, että Aarnio katkaisi välit, todistaja kommentoi.
Kun poliisit tekivät kotietsinnän leppävirtalaiselle tilalle tämän vuoden maaliskuussa, päätalosta television päältä löytyi purkillinen kuivattuja kannabiskukintoja, yläkerrasta tuoreita kannabiskukintoja ja navetan ylisiltä pieni määrä kuivattua kannabista.
Lisäksi paikalta löytyi pari lsd-lappua. Lsd on hallusinaatioita aiheuttava huume.
Vähäinen määrä huumeita oli kotietsinnässä vain oheisjuonne, sillä KRP:n poliisien päätarkoitus oli takavarikoida tilan omistajan kännykät, tietokoneet ja pankkitiliotteet epäiltyjen hasiskauppojen tutkimiseksi.
Tilan omistaja oli tunnettu kannabiksen puolestapuhuja, joka ei peitellyt myönteistä asennettaan osaan huumeista.
Poliisin kanssa hän oli ollut tekemisissä kuitenkin melko harvoin, kunnes poliisi alkoi epäillä häntä entisen huumepoliisin Jari Aarnion rikoskumppaniksi.
Matkapuhelin paljasti viestejä
Leppävirtalainen tilan omistaja, 62-vuotias nainen, joutui erikoisella tavalla rikostutkinnan kohteeksi.
Aarnion käytössä olleesta autotallissa löytyi kengän sisältä matkapuhelin, jolla oli oltu lukuisia kertoja yhteydessä naiseen. Etsintä tehtiin, koska Aarniota epäillään useista törkeistä huume- ja virkarikoksista.
Kun keskusrikospoliisi teki Aarnion käyttämiin varastotiloihin etsintöjä marraskuussa 2013, yhdessä autotallissa oli ruskeat varrelliset nahkakengät. Niistä toisen sisällä oli vanha Nokian matkapuhelin.
Aarnion mukaan kengät olivat Suomenlinnan entisen oppaan Ior Bockin ja päätyneet poliisille muistoksi jossain yhteydessä. Bock kuoli henkirikoksen uhrina vuonna 2010.
Matkapuhelimesta löytyi kuitenkin runsaasti viestejä, jotka syyttäjäryhmän mukaan liittyvät laajaan hasiksen salakuljetukseen ja myyntiin vuosina 2011 - 2012.
Puhelimessa oli useita viestejä Aarnion ja leppävirtalaisnaisen välillä. Aarnion mukaan puhelimia olivat saattaneet käyttää jotkut muutkin.
Nainen myönsi kuulusteluissa viestineensä juuri Aarniolle erilaisten kuulumisten kyselyä varten.
Puhelinliittymien paikannustietojen mukaan nainen ja Aarnio tapasivat myös kerran Nilsiässä Tahkolla sekä useita kertoja Helsingissä huoltoasemilla ja poliisiaseman lähellä.
Paljon matkoja Hollantiin
Syyttäjän mukaan viesteissä ja tapaamisissa kyse oli siitä, että nainen järjesti hasiskaupasta syytetyn Aarnion bisneksiä Suomen ja Hollannin välillä sekä auttoi isojen hasiserien levityksessä Suomeen.
Nainen kiistää syytteet. Hänen mukaansa hän on isoäiti, pientilan emäntä ja läheisistään huolehtiva Aarnion vanha tuttu, joka ei ole syyllistynyt törkeisiin rikoksiin.
Syyttäjä sen sijaan väittää naisen tienneen Aarnion jo 1980-luvulta asti sekä tienneen Aarnion tehneen jonkinlaista yhteistyötä huumekauppiaan Miika Kortekallion kanssa 1990-luvulla.
Nainen ja Aarnio eivät ole toistaiseksi pystyneet selittämään, mikä syy yhteydenpidolla on ollut. Soittoja oli kuitenkin paljon ja tapaamisillekin oli sovittu tietyt anonyymit tapaamispaikat Helsinkiin.
Helsingin huumepoliisin päällikkö ja leppävirtalainen emäntä ovat epätodennäköinen pari keskustelemaan vain kuulumisista.
Heitä yhdisti kuitenkin edesmenneen Kortekallion tunteminen. Molemmat olivat myös tekemisissä helsinkiläisen 43-vuotiaan naisen kanssa. Niin kutsuttu Malmin naista syytetään myös törkeistä huumerikoksista.
Hän kertoi oikeudessa, että sai Leppävirran emännältä rahaa ja vastaavasti tämä yöpyi hänen luonaan Helsingissä käydessään.
Molemmat naiset kävivät myös usein Hollannin Arnheimissa. Syyttäjien mukaan kyse oli Aarnion huumeliigan pyörittämisestä. Malmin naisen entinen mies kuitenkin oleskeli siellä. Leppävirran nainen puolestaan vieraili siellä lähisukulaisten luona.
Syytteet naisia vastaan on nostettu alkukesästä. Heitä kuullaan oikeudessa ensi viikolla. Malmin naista on kuultu jo kolme päivää, vaikka alunperin aikaa oli varattu vain päivä.