MURHA.INFO

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f ... e805869ee5

HVK-esitutkinta: Poliitikot painostivat riskikauppoihin – Pekosella kiire twiittaamaan

Esitutkintapöytäkirjoista ilmenee, että poliittinen paine Huoltovarmuuskeskuksen maskikauppojen ympärillä on ollut poikkeuksellinen.

Jari Hanska
[email protected]
Tänään klo 15:26

Tänään julkiseksi tulleesta Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) maskikauppoja käsittelevästä esitutkintapöytäkirjasta ilmenee ministerien poikkeuksellinen painostus HVK:n johtoa kohtaan.

HVK:n hallituksen puheenjohtaja, työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Ilona Lundström on pöytäkirjan perusteella pyrkinyt saamaan ministeriöltä tarkempaa ohjausta HVK:hon liittyen.

Lundström kertoo kuulusteluissa, että ainoa ministeriöstä tullut virallinen ohjaus olivat sosiaali- ja terveysministeriön tukipyynnöt.

–  Olen sanonut valtiosihteeri [ministeri Haataisen] Ville Kopralle ja [TEM:n osastopäällikkö] Antti Neimalalle, että STM ohjaa tukipyyntöjen perusteella HVK:n toimintaa ja maininnut, että tämä ei voi jatkua näin, Lundström kertoo kuulusteluissa.

Lundström sanoo kuulusteluissa, että HVK:n hallitus on saanut 6. huhtikuuta STM:n ja TEM:n ohjauskirjeen, joka vahvistettiin seuraavan päivän kokouksessa. Sitä ennen tilanne oli Lundströmin mukaan valtioneuvoston työjärjestyksen vastainen.

– Ajatus oli ollut selvästi se, että HVK:ta saa käyttää poikkeustilanteessa laajasti valtioneuvostossa, mutta tämä on valtioneuvoston työjärjestyksenkin vastaista.

Presidentti hermostui

Kuulusteluista nousee esiin yksityiskohtia poliitikkojen toimista. Lundström kertoo kuulusteluissa, että monet ministerit loivat yhtiön johtoon painetta.

– Ainakin ministerit Pekonen, Haavisto ja Skinnari olivat soittaneet suoraan [ex-toimitusjohtaja] Tomi Lounemalle ja luoneet suorituspainetta suoraan HVK:n toimivaan johtoon.

Lundströmin kuvaus vahvistaa viime viikon syyttämättäjättämispäätöksestä ilmenneen painostuksen.

Ex-toimitusjohtaja Louneman kuulusteluissa nousee esiin myös presidentin mutkan kautta tullut huolestuminen suojainhankinnoista.

– Torstaina 26.3.2020 ministeri Haavisto on lähettänyt minulle sähköpostin, jossa hän kertoi olevansa päivittäin yhteydessä tasavallan presidentin kanssa, joka on ilmaissut huolensa suojainhankinnoista. Minulle tuli käsitys, että Haavisto toimi presidentin viestinsaattajana HVK:lle, Lounema sanoo kuulusteluissa.

Lounema osallistui poikkeuksellisesti 3. huhtikuuta 2020 tasavallan presidentin a valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokoukseen. Erikoiskokoonpanoon kuuluivat myös ministeri Tuula Haatainen (sd) ja hänen kansliapäällikkönsä Jari Gustafsson.

– Tasavallan presidentti oli kiukkuinen hallinnon hitauteen ja saamattomuuten. Tilanne oli kriittinen ja vakava, koska terveydenhuollossa ei kohta olisi ollut enää suojaimia. Ministeri Kiuru esitti asian siten, että heillä asiat STM:ssä on hyvin, mutta hitaus suojainhankinnoissa johtuu HVK:sta, Lounema kertoo tapahtumista kuulusteluissa.

Twiittaus piti saada ulos

Huoltovarmuuskeskuksen potkut saanut perusturvaosaston johtaja Jyrki Hakola kertoo puolestaan kuulusteluissa, että 6. huhtikuuta 2020 oli selvää, ettei liikemies Onni Sarmasteella ollutkaan kaikkea luvatusta materiaalista kasassa.

STM:ssä suojavälinehankinnat kuuluivat kahden ministerin tontille. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) vastasi suojainhankinnoista valmiuden ja varautumisen osalta ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) puolestaan palvelujärjestelmän eli muun muassa sairaanhoitopiirien osalta.

– Pohdimme, onko kanttia ilmoittaa, että lentoa ei lennetä, kun konetta ei saada täyteen. Ministeri Pekonen vaati tiedot siitä, milloin ensimmäinen suojainlasti on Suomessa, koska hänen piti saada asiasta twiittaus ulos. Lehdistö piti saada kentälle, Hakola kertoo.

Toimitus saapui Suomeen vajaana ja tuotteet eivät läpäisseet testejä.

– Tämä poliittinen paine aiheutti sen, että päätimme, että haetaan se tavara mitä saadaan. Pekoselle pyrittiin viestimään, että kun suojaimille oli varattu testausmahdollisuus, niin voitaisiinko odottaa, että tuotteet on testattu ennen kuin lastin saapumisesta tiedotetaan. En tiedä menikö viesti koskaan Pekoselle.

– Kuitenkin asia päättyi siten, että lehdistö oli kentällä odottamassa, kun suojaimet saapuivat ja testitulokset olivat välittömästi mediassa ja aiheutti tämän koko sotkun, Hakola kertoo.

Pekonen twiittasi asiasta 7. huhtikuuta.

– Suomeen saapuu tänään klo 14.30 lentorahdilla merkittävä lisäerä kirurgisia suusuojia ja hengityssuojia Huoltovarmuuskeskuksen varaston täydennykseksi.

Potkut saanut johto ei saa syytteitä

Viime viikolla Iltalehti uutisoi millaisessa poliittisessa paineessa HVK:n johto joutui operoimaan. Poliittinen johto näytti syyttämättäjättämispäätöksen perusteella hyväksyneen maskihankintoja koskien tietoisen riskin.

– Esitutkinnan perusteella asiaan liittyville tahoille vaikuttaisi olleen selvää, että HVK ei ole ollut hankintaorganisaationa valmis STM:n tukipyyntöjen toteuttamiseen erittäin nopeaa reagointia vaatineessa tilanteessa, syyttäjä huomauttaa päätöksessään.

– Tosiasialliset mahdollisuudet tehdä normaalitilanteen mukainen tarkastus erityisesti ulkomaisten yhtiöiden osalta ovat olleet vähäiset.

Eilen Säätytalolla hallituksen koronakokouksen jälkeen median kysymyksiin vastannut pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi, että hänellä ei ole HVK:n tapaukseen liittyen mitään lisättävää aikaisempiin kommentteihin.

.
.
.

LLT

Hermione kirjoitti: To Marras 11, 2021 7:52 pm https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f ... e805869ee5

HVK-esitutkinta: Poliitikot painostivat riskikauppoihin – Pekosella kiire twiittaamaan

Esitutkintapöytäkirjoista ilmenee, että poliittinen paine Huoltovarmuuskeskuksen maskikauppojen ympärillä on ollut poikkeuksellinen.
...
Eilen Säätytalolla hallituksen koronakokouksen jälkeen median kysymyksiin vastannut pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi, että hänellä ei ole HVK:n tapaukseen liittyen mitään lisättävää aikaisempiin kommentteihin.
...

Sanna Marin (sd) & co vetätyivät taka-alalle eivätkä kommentoi, vaikka HVK:n tj joutui hänen (heidän) painostuksen alla eroamaan - ja ilman todellista syytä.
- Miksi Sanna Marinilla ei ole asiaan mitään kerrottavaa? Hän teki hätäisen johtopäätöksen ja nyt voisi olla hyvä aika korjata virheet, tuoda selvitys ja ennen kaikkea - kertoa miksi HVK tj nakattiin "bussin alle". Samalla voisi kertoa myös sen, että oliko tämä hallituksen yhteinen tahtotila ja johtuiko erottaminen siitä, että Lounela on mies?

Kommentti: Huoltovarmuuskeskuksen johto heitettiin kerrosbussin alle – virkamiehet uhrattiin maskisotkussa

Huoltovarmuuskeskuksen jutun esitutkinta on kylmäävää luettavaa politiikan tapahtumista. Se kuvaa paitsi koronakevään 2020 paniikkia, myös sitä, miten virkamiehistä tehtiin sijaiskärsijöitä, kirjoittaa MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä.

Syyttäjät päättivät viime viikolla, ettei huoltovarmuuskeskuksen (HVK) johtoa vastaan nosteta syytteitä luottamusaseman väärinkäytöstä. Se oli oikea ratkaisu sen valossa, mitä keskusrikospoliisin torstaina julkaisema esitutkinta-aineisto tapahtumista kertoo.

Tutkinta nivoutui huoltovarmuuskeskuksen viiden miljoonan euron maskikauppaan Kiinasta liikemies Onni Sarmasteen välityksellä. Se ei onnistunut, koska tuotteista saatiin Suomeen vain osa, eivätkä ne täyttäneet kirurgisia standardeja.

Näin maskitilanne kehittyi

Tilanne oli kokonaisuutena huomattavasti monimutkaisempi. Ensinnäkin sosiaali- ja terveysministeriön ala oli varautunut puutteellisesti pandemiatilanteeseen. Sairaanhoitopiireissä ei ollut maskeja sellaisia määriä, joita STM:n ohje edellytti. Helmikuussa 2020 STM siirsi maskihankinnat HVK:n tehtäväksi.

Ongelma oli se, että maskeja ei ollut juurikaan saatavissa maailmalta. Kysyntä ylitti tarjonnan.

Eikä huoltovarmuuskeskus ollut nopean toiminnan kriisihankintaorganisaatio, vaan päinvastoin. Se oli tehnyt kauppoja rauhalliseen tahtiin harkinnan ja taustatarkastusten jälkeen. Nyt sellaiseen ei ollut mahdollisuuksia.

Maaliskuun alussa turkkilainen toimija oli tarjonnut HVK:lle sairaalatason maskeja, mutta myyjää oli pidetty epäilyttänä ja kaupat jäivät tekemättä.

Maaliskuun loppupuolella tilanne oli kriittinen. Maskeja todella tarvittiin lisää ja varmuusvarastot oli avattu.

STM pyysi 24. maaliskuuta 2020 huoltovarmuuskeskusta hankkimaan lisää maskeja. Silloin Suomi oli jo poikkeustilassa, valmiuslaki voimassa ja Uusimaa suljettu. HVK:n hallitus hyväksyi STM:n tukipyynnön.

Esitutkinta-aineisto kuvaa, miten poliitikot painostivat HVK:n johtoa, kun maskeja ei maailmalta löytynyt.

Kuvassa ote silloisen toimitusjohtaja Tomi Louneman kuulustelusta. Hänen mukaansa STM toimi kaksinaamaisesti, koska ensin se siirsi oman hallinnonalansa tehtävän HVK:lle ja tämän jälkeen tietoisena vallitsevasta tilanteesta painosti hankkimaan suojaimia nopealla aikataululla.

Lounema_kuulustelu.jpg (90.61 KiB) Katsottu 3671 kertaa

Hakola kertoi kuulusteluissa, että 20. maaliskuuta tilanne oli muuttunut ja maskitarjouksia tuli. Yhteydenottoja myyjiltä tuli tuhansia ja kauppoja tehtiinkin kymmenillä miljoonilla.

Tässä tilanteessa keskuksessa ohitettiin hankintaprosessikaaviot. Hankintaohjeen mukaan Hakola ei olisi saanut tehdä viiden miljoonan kauppaa, vaan korkeintaan 30 000 euron.

Sarmasteen lasti oli lähtövalmiina
Kauppoja tehtiin paitsi maskeista myös ruumispusseista, käsineistä, lääkkeistä ja terveydenhuollon laitteistoista.

Näyte-eriä ei tuolloin maskikaupassa tilattu ja kaupat piti tehdä pian. Muuten joku muu vei maskierän. Tavara liikkui Kiinasta vasta kun tavara oli maksettu.

Mutta tehtyjen kauppojen toimitusajat olivat viikkoja. Sairaalatason maskeja tarvittiin heti. Liikemies Sarmaste erottui joukosta, koska hänen mukaansa Kiinassa oli lasti lähtövalmiina.
– STM:n tasolta viestitettiin, että täytyy tarttua kaikkiin suojaineriin kiinni, mitä saatavilla on. Tätä viestiä tuotiin STM:n valmiusyksikön palavereissa, Hakola kertoi.

HVK:ssa oli tieto Sarmasteen veroveloista, mutta kauppoja päätettiin jatkaa.
– Edelleenkin oli sama kuka tavaraa toimittaa Suomeen, jos tuote vastaa tarvettamme, Hakola totesi.

Sarmasteen maskien hinta ei poikennut muista ja paperilla laatu vastasi sitä mitä etsittiin.

Alun perin Sarmasteen maskit piti hakea Kiinasta 31. maaliskuuta, mutta se viivästyi. Hakola kertoi kuulustelussa miten tilanne eteni.

twiitti_Pekonen.jpg (134.95 KiB) Katsottu 3671 kertaa

Sarmaste oli kertonut, että toimitus sisälsi 2 050 000 kappaletta kirurgisia maskeja, mikä oli 50 000 enemmän kuin oli tilattu. Sen sijaan siinä olisi vain 229 200 kappaletta FFP2 suojainta tilatun 1,1 miljoonan kappaleen sijaan.

Laatu ei kuitenkaan ollut sitä mitä piti. Täysin hyödyttömiä ne eivät olleet, koska niitä saatettiin käyttää tavallisina suu- ja nenäsuojina. Tämä ei ollut kovinkaan poikkeuksellista tuohon aikaan. Suomessa piti esimerkiksi tuhota toukokuussa erä EU:sta saatuja maskeja kelvottomina.

Huoltovarmuuskeskus teki rikosilmoituksen
Mutta maskiskandaali tuli julki ja HVK näyttäytyi sakeassa sopassa hyväuskoisena hölmönä.

Toimitusjohtaja Tomi Lounema irtisanoutui tehtävästään 10. huhtikuuta, kun pääministeri Sanna Marin ilmoitti, ettei Lounema nauti hänen luottamustaan.

Johtoryhmään kuuluneiden Asko Harjulan ja Jyrki Hakolan työvelvoite päättyi seuraavana päivänä ja heidät irtisanottiin.

Huoltovarmuuskeskus teki rikosilmoituksen maskikauppiaasta 14. huhtikuuta. Siitä ilmoitti HVK:n hallituksen puheenjohtaja Ilona Lundström. Hän kertoi tuolloin julkisuuteen, ettei tiennyt kaupoista Sarmasteen kanssa.

Tosiasiassa Lounema oli kertonut asiasta sähköpostilla, mutta Lundström ei ollut lukenut toimistusjohtajan viestiä.

"Minulla on tälläkin hetkellä 4889 sähköpostia lukematta. Saan päivässä satoja viestejä ja huomasin Louneman viestin vasta siinä vaiheessa, kun aloin pääsiäisen jälkeen tekemään tapahtumista aikajanaa", hän kertoi poliisille. Lounema oli tuolloin jo irtisanoutunut.

Poliisitutkinta laajeni myöhemmin Huoltovarmuuskeskuksen työntekijöihin.

Maskitilanne parani huhtikuussa, kiitos pääosin Hakolan tekemien muiden kauppojen. HVK teki 14.2.–11.4 välillä kaikkiaan 27 suojainvälinekauppaa. Sarmasteen tilaus oli vain yksi näistä.

Virkamiehet uhrattiin
Tämä on opettavainen ja surullinen tarina siitä, miten virkamiehet uhrattiin vaikeassa tilanteessa sijaiskärsijöinä. Heidät heitettiin kerrosbussin alle. Ja vielä peruutettiin päälle.

On oikein, että syytteitä johtoa vastaan ei nostettu, vaikka menettelyohjeita ei noudatettu.

Johtajat olivat syyttäjien mukaan voineet käsittää tilanteen sellaiseksi, että heidän menettelynsä oli oikeutettua ja puolusteltavaa terveydenhuollon romahtamisen estämiseksi.

Huoltovarmuuskeskuksen johtajilla tarkoitus pyhitti keinot. Poliitikoilla ei.

Enemmän täällä: mtvuutiset.fi
13.11.2021 07:32

Poliitikoiden sekoilu - naispoliitikoiden Marin, Aino Pekonen, Krista Kiuru (kaikki vasemmistolaisia ja siis "parempia" ihmisiä) täydellinen ammattitaidottomuus, vastuiden väistäminen - ja lopuksi virkamiehen uhraaminen.

Vaan Marin ei kommentoi. Edelleenkään. Toivottavasti media jatkaa kyselyjään ja oppositio vaatii julkista selitystä syyttömän erottamisesta.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0 ... 151b13c983
Maskikauppias-Sarmaste tahkoi yli puolen miljoonan tilin

Huoltovarmuuskeskuksen suojainkauppojen keskushenkilöistä yksi nousee tulojen suhteen ylitse muiden: petostutkinnassa oleva liikemies Onni Sarmaste.

Sarmaste nettosi viime vuonna yli puolen miljoonan euron tulot. Sarmasteen kaikki verotettavat tulot, 533 534 euroa, olivat ansiotuloa.

Tienestit näyttävät tulleen myös Sarmasteelle yllätyksenä, sillä hänelle tuli maksettavaksi jäännösveroa eli kansankielellä mätkyjä jopa 253 320 euron edestä.

Sarmasteen tuloissa on tapahtunut huima nousu, sillä vuonna 2019 hän nettosi 57 183 euron ansiotulot.

Sarmasten toimet tutkinnassa
Maskit kaupat nousivat esiin huhtikuussa 2020, kun Suomen Kuvalehti paljasti Huoltovarmuuskeskuksen tehneen miljoonien suojainkaupat ulosottovelkaisen liikemiehen Olli Sarmasteen kanssa ilman asianmukaisia menettelyjä.

Syyttäjä teki maskikauppoihin liittyen viime viikolla Huoltovarmuuskeskuksen entisen toimitusjohtaja Tomi Lounema, entisen hallintojohtaja Asko Harjulan ja entisen osastonjohtaja Jyrki Hakolan osalta syyttämättäjättämispäätöksen.

Kauneusyrittäjä Tiina Jylhä syytti liikemies Onni Sarmasteen kaapanneen maskikaupat Jylhältä. Syyttäjä päätti Jylhän ja Sarmasteen välisen erimielisyyden tutkinnan heinäkuussa. Syytettä ei nostettu.

Sen sijaan syyttäjä selvittää edelleen syyllistyikö Sarmaste petokseen HVK:n maskikaupassa.

Ex-toimitusjohtajalla pienimmät tulot
Poispotkitusta HVK:n johtokolmikosta suurimmat tulot olivat ex-perusturvajohtaja Hakolalla. Hänen kokonaisansionsa olivat 114 019 euroa. Summasta pääomatuloa oli 26 953 euroa.

Entisen toimitusjohtaja Louneman ansiotulot jäivät joukon pienimmiksi. Lounaman palkka oli 10 389 euroa kuukaudessa, mutta keväällä 2020 tehtävästään irtisanoutumaan pakotetun Louneman ansiotulot jäivät 75 314 euroon. Pääomatuloja Lounemalle kertyi 2 788 euroa.

Entinen hallintojohtaja Harjula puolestaan tienasi viime vuonna 110 416 euron ansiotulot. Hänen kertyi pääomatuloja vain 204 euroa.

Edelleenkin kiinnostaisi tietää mikä oli se taho joka varhain 2020 osti puolustusvoimien käytöstä poistetut maskit mutta eihän tällaisilla varmaankaan mitään uutisarvoa ole ja tuskin kukaan noilla mitään tiliä teki.

Todella hyvä, että poliisi on kyennyt tekemään esitutkinnassa hyvää ja perusteellista työtä.

Seurasin silloin keväällä 2020 todella hämmästyneenä tuota maskijupakkaa ja koko korona"johtamista" ylipäänsä. Viisikkohallitus ei todellakaan kyennyt minkäänlaiseen kriisijohtamiseen, jopa presidentin piti puuttua touhuun vaikka päivittäisjohtaminen ei kuulu presidentin tehtäväkenttään. Tuo syntipukin osoittaminen HVK:n johdosta oli jotain aivan kammottavaa. Sitten se sekoilu maskien hyödyllisyydestä... Minkä hiton takia ruvettiin väittämään, ettei maskeista ole hyötyä, sen vuoksi ettei ettei niitä ollut saatavilla? Se oli aivan järjetön teko. Olisiko ihmisten älyn kunnioittaminen ollut sittenkin parempi vaihtoehto?

Itse seurasin mitä Lounemalle kuuluu potkujen jälkeen, oli todella hienoa että tämä sai töitä pian irtisanoutumisen jälkeen sillä se oli niin ilmeistä, että joutui kokemattomien ja johtamistaidottomien naispoliitikkojen toilailujen maksajaksi. Näiden kahden muun irtisanotun johtajan kohdalla jää nahtäväksi, olivatko potkut laittomat.

Meillä on tällä hetkellä mahdollisesti kafkamaisin ja paskin hallitus ikinä. Kaupan kassa pääministerinä, lähihoitaja terveysministerinä jne. On ihan tuurista kiinni ettei Suomi ole jo mennyt konkurssiin.

Kaupan kassa on muuten yksi niistä harvoista ammateista, joissa ei tarvitse osata laskea.

Niin ja presidentti on 75v ja lapsi 3v kenen tekosia, adjutantti ?

^No presidentistä ja tämän kummitytöstä sekä vaimon todellisesta kuolinsyystä (oliko puhdas onnettomuus vaiko itsemurha) liikkuu paljonkin kaikenlaista huhua. Maskijupakkaan huhuilla ei kuitenkaan ole mitään kosketuspintaa.

Olihan se erikoinen tilanne, että presidentti, jolla ei ole mitään todellista valtaa, joutui puuttumaan hallituksen töhöilyihin. Suomen suuryrityksethän lähtivät toimimaan itsenäisesti oman huoltovarmuutensa varmistamiseksi, kun poliittinen ohjaus oli täysin hakoteillä mikä on yksi syy siihen, ettei kaikki mennyt aivan päin honkia.

Tunnetun rikolliskaksikon usuttaminen maskimoguli Onni Sarmasteen kimppuun on parhaillaan syyteharkinnassa.
Kauneusalan yrittäjän Tiina Jylhän sekä maskiliikemiehenä tunnetun Onni Sarmasteen välisen riidan epäillään johtaneen vakavalla väkivallalla uhkailuun.
IL:n tietojen mukaan Viron poliisi on tehnyt Suomen poliisin pyynnöstä virka-apuna kotietsinnän pariskunnan Tallinnassa sijaitsevassa asunnossa.
ltalehden tietojen mukaan poliisin tekemässä esitutkinnassa Jylhää epäillään Sarmasteen liittyvästä kiristysrikoksesta.

Epäillyn rikoksen taustalla on osapuolten välinen riita Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) tilittämistä rahoista
Sarmaste teki tutkintapyynnön keväällä 2020 sen jälkeen, kun hänen ikkunaansa oli heitetty kivi. Sarmaste on kertonut saaneensa peräänsä Helvetin enkelit perimään viittä miljoonaa euroa, jotka HVK oli maksanut hänelle maskikaupoista.
IL:n tietojen mukaan Helsingin poliisi on kuulustellut rikoksesta epäiltyinä lisäksi kahta miestä, joiden epäillään toimineen asiassa Jylhän toimeksiannosta. IL:n selvityksen mukaan miesten taustalta löytyy lähinnä törkeitä talousrikoksia.
Poliisin esitutkinta-aineisto on parhaillaan syyteharkinnassa. Erikoissyyttäjä Jouni Peräinen ei kuitenkaan vielä ole tehnyt päätöstä syytteen nostamisesta kenenkään epäillyn osalta.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a249 ... 11da9c9836

Louneman työsuhteen päättymisestä saatetaan kuulla vielä, ja voi päätyä oikeuteenkin:

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e ... 5b39e26d29

Oikeusoppinut: HVK:n Louneman eroprosessi luultua mutkikkaampi – painostettiinko toimitusjohtajaa vai ei?


Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtorin Matti Muukkosen mukaan keskeistä on, tulkitaanko pääministeri Marinin ja TEM:n entisen kansliapäällikön toissa keväiset toimet painostukseksi.

[email protected]
Tänään klo 13:24

Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtorin Matti Muukkosen mukaan Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) entisen toimitusjohtajan Tomi Louneman toissa keväinen eroaminen ei ole yksiselitteinen asia.

Lounema erosi tehtävästään huhtikuun alkupuolella vuonna 2020, kun pääministeri Sanna Marin (sd) oli kertonut julkisuudessa, ettei toimitusjohtaja nauti enää hänen luottamustaan.


Ei rinnastettavissa virkamieheen tai toimitusjohtajaan

Asian tekee mutkikkaaksi HVK:n toimitusjohtajan asema. Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen totesi viikonloppuna Iltalehdelle, että Louneman kohdalla noudatettiin joko virkasuhdetta tai toimitusjohtajasopimusta, jolloin työntekijällä ei ole tavanomaista palvelussuhdeturvaa.

Iltalehden näkemässä, Louneman vuonna 2019 allekirjoittamassa työsopimuksessa kuitenkin todetaan, että työsuhteen purkamisessa noudatetaan normaalia työsopimuslainsäädäntöä.

– Eli hän ei ollut virkamies eikä toimitusjohtajaan rinnastettava, vaan hän oli tavallisessa työsopimussuhteessa, Muukkonen selittää.
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori Matti Muukkonen.Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori Matti Muukkonen.
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori Matti Muukkonen. Varpu Heiskanen

Tällöin Louneman asema HVK:n toimitusjohtajana ei siis noudattanut esimerkiksi perinteistä toimitusjohtajasopimusta, jossa osakeyhtiön hallitus voi vapauttaa toimitusjohtajan tehtävästään käytännössä milloin tahansa esimerkiksi luottamuspulaan vedoten.

– Lähtökohtana on se, että jos henkilö irtisanoutuu itse, asia on sillä selvä. Mutta jos taustalla onkin ollut painostamista tai pakottamista, tilanne ei olekaan niin yksiselitteinen, Muukkonen toteaa.

– Silloin kysymykseen voi tulla työsopimuslain mukainen laiton irtisanominen tai vaihtoehtoisesti erilaisia rikosoikeudellisia seuraamuksia, jos havaitaan, että henkilö (Lounema) ei olekaan tehnyt irtisanoutumista vapaasta tahdostaan vaan painostettuna siihen.
Painostusta vai ei?

Muukkosen mukaan merkityksellistä nyt onkin, tulkitaanko pääministeri Marinin viimekeväinen toteamus painostukseksi, kun hän ilmoitti, ettei Lounema nauti hänen luottamustaan. Sama pätee työ- ja elinkeinoministeriön silloisen kansliapäällikön Jari Gustafssonin Lounemalle soittamaan puheluun, jossa hänen kerrotaan alleviivanneen pääministerin sanomaa.

Muukkosen mielestä oleellista on selvittää kyseisen puhelinkeskustelun sisältö sekä pääministeri Marinin julkisen ulostulon merkitys.

– Oliko lopputulos sellainen, että Louneman palvelussuhde päättyi teknisesti omasta irtisanoutumisesta mutta tosiasiallisesti siitä, että hänelle ilmoitettiin, että hänet tullaan irtisanomaan, ellei hän itse tee niin? Muukkonen kysyy.

Muukkosen mukaan mielenkiintoista on, toimiko kansliapäällikkö Gustafsson omatoimisesti.

– Vai onko joko oman hallinnonalan ministeri, pääministeri tai esikunta antanut nimenomaisesti erikseen käskyn soittaa ja kertoa Lounemalle asia näin. Silloin on arvioitava, ovatko ministerit toimineet asiallisesti, Muukkonen pohtii.
Pääministeri Sanna Marin kertoi huhtikuussa 2020 julkisesti, ettei Lounema nauti hänen suosiotaan. Kuva marraskuulta 2021. Pääministeri Sanna Marin kertoi huhtikuussa 2020 julkisesti, ettei Lounema nauti hänen suosiotaan. Kuva marraskuulta 2021.
Pääministeri Sanna Marin kertoi huhtikuussa 2020 julkisesti, ettei Lounema nauti hänen suosiotaan. Kuva marraskuulta 2021. Jenni Gastgivar
Ei HVK:n tehtävä alun perinkään

Koko kuvion hankalaksi tekee Muukkosen mukaan se, että HVK:lle määrättiin tehtäväksi suojainten hankkiminen, vaikka se ei alun perin sille kuulunut. Julkisten ulostulojen ja esitutkinta-aineiston perusteella HVK on tämän myös ilmoittanut ja kertonut, että hankinnoissa saattaa tapahtua huteja.

– Eli Louneman vastuulle sysättiin kokonaisuus, joka ei lain mukaan hänen johtamalleen laitokselle kuulunut, eikä heillä ollut valmiuksia hoitaa tehtävää, Muukkonen toteaa.

– Tästä nousee kysymys: jos tällainen tehtävä menee pieleen, voiko siitä seurata, että useampi HVK:n työntekijä menettää työpaikkansa?

Louneman irtisanoutumisvyyhti on Muukkosen mukaan eduskunnan oikeusasiamiehen tai mahdollisesti tuomioistuimen ratkaistavissa. Hän on itse tehnyt asiasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Louneman irtisanoutumistapaus sisältää Muukkosen mukaan periaatteellisen pohdinnan suomalaisesta oikeusjärjestelmästä.

– Hyväksyykö oikeusjärjestyksemme sen, että työsopimussuhteessa olevat henkilöt yhtäkkiä heitetään luottamuspulaan perustuen pois tehtävästään? Muukkonen kysyy.

LLT

Ilmeisesti Lounema on pystynyt osoittamaan esitutkinnassa poliittiselta taholta tulleen painostuksen. Toki jo itsessään Sokoksen kassan julkinen ilmoitus oli laatuaan erittäin voimakas painostus irtisanoutumiseen. Mutta jos tosiaan on osoitettavissa myös kansliapäällikkön Gustafssonin suora painostus, niin voi olla että kaupan kassa on tehnyt peliliikkeen joka maksaa veronmaksajille Louneman vuoden palkan.

Toki se on pikkuraha niiden miljardien rinnalla, mitä veronmaksajien rahoja on hassattu Suomen ulkopuolelle.

Hei me tienataan tällä, vai miten se meni.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7 ... 9543067d93

Sähköpostit paljastavat: Tällaisia ristiriitoja STM:n ja Sanna Marinin puheista löytyi maskikohussa
Iltalehti kävi läpi pandemiakevään 2020 sähköpostiviestejä, jotka asettavat STM:n julkilausumat kyseenalaiseen valoon.

Esitutkintamateriaali paljastaa, että epidemian alkuvaiheessa Huoltovarmuuskeskuksen entinen toimitusjohtaja Tomi Lounema kertoi ministeriöiden virkamiehille useaan otteeseen suojaintilanteen puutteista.

Esitutkintamateriaalin perusteella STM tiesi maskivarustelun heikosta tilasta, mutta viesti julkisuuteen oli muuta.

Myös pääministeri Sanna Marin vaikuttaa jättäneen kertomatta oleellisia seikkoja maskitilanteesta.

Kerrottiinko kevättalvella 2020 Suomen maskitilanteesta julkisuuteen tietoisesti todellisuutta ruusuisempaa kuvaa?

LLT

Louneman sähköpostiviesti Varhilalle:



Louneman sähköposti TEM:n suuntaan:






Soppaan vastuullisten pitäisi kantaa muutakin kuin pelkkä poliittinen vastuu, mutta en jää pidättämään hengitystä sitä odottaessa.

Haluaisin kyllä nähdä sokoksen kassaneidin oikeudessa vastaamassa lausunnostaan, jolla Lounema painostettiin eroamaan.

Verkko kiristyy...

https://perustuslakiblogi.wordpress.com ... -asemasta/

Onni on jälleen uutisissa. Kansainvälisiä postiosoitteita Yle tutkinut (Pandoran paperit), mutta miksi Onnilla on (ollut) Kärsämäellä (Pohjanmaan ei Turun) osoite ja postilaakko hallussa?

https://yle.fi/uutiset/3-12359593

HVK haluaa korvaukset epäonnisista maskikaupoista, yrittäjä Sarmasteelta takavarikoitu miljoonaomaisuus – "Miksi he eivät palauttaneet maskeja?"

Huoltovarmuuskeskus haluaa liikemies Onni Sarmasteelta jättikorvaukset kevään 2020 maskikaupoista. Käräjäoikeus on määrännyt Sarmasteen omaisuutta takavarikkoon yli viiden miljoonan euron arvosta.
Onni Sarmasteen omaisuutta on ollut takavarikossa miljoonien eurojen arvosta lähes kaksi vuotta. Sarmaste sanoo, että myös hän aikoo vaatia isoja korvauksia oikeudessa. Marjatta Rautio16.3.

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) kevään 2020 kohuttujen maskikauppojen selvittely ei ole päättynyt, vaikka syyttäjä päätti viime marraskuussa jättää rikossyytteet nostamatta.
Syytteiltä välttyivät hengityssuojaimia ja maskeja Huoltovarmuuskeskukselle hankkinut liikemies Onni Sarmaste, hänen liikekumppaninsa sekä HVK:n entinen toimitusjohtaja ja kaksi muuta johtajaa.
HVK ilmoitti jo tuolloin, että aikoo vaatia kauppahinnan ja korvauksia Sarmasteelta ja hänen yhtiöltään.
Helsingin käräjäoikeudesta kerrotaan, että HVK ei ole tämän jutun julkaisuun mennessä toimittanut oikeuteen kannetta korvausten vaatimiseksi Sarmasteelta.
HVK on kuitenkin ryhtynyt valvomaan saataviaan. Käräjäoikeuden asiakirjoista selviää, että HVK iski kiinni Sarmasteen omaisuuteen siviiliturvaamistoimin jo reilua viikkoa ennen syyttäjän marraskuista ratkaisua.
Takavarikon asiakirjat salattiin HVK:n pyynnöstä
HVK haki Sarmasteen ja hänen Finance Group Helsinki -yhtiönsä omaisuutta takavarikkoon runsaan 5,1 miljoonan euron arvosta.
Takavarikkopäätöksistä selviää, että käräjäoikeus hyväksyi vaatimukset jo seuraavana päivänä Sarmastetta kuulematta.
HVK:n pyynnöstä käräjäoikeus määräsi hakemukset ja todisteet väliaikaisesti salassa pidettäviksi.
– On olemassa vaara, että vastaaja kätkee, hävittää tai luovuttaa omaisuuttaan taikka menettelee muulla hakijan saamista vaarantavalla tavalla, arvioi käräjäoikeus päätöksessään.
Oikeus käsitelee takavarikkoa ja salaamista Sarmasteen vaatimuksesta uudelleen maaliskuun loppupuolella.

Syyttäjä kumosi rikosperusteisen takavarikon
Sarmasteen omaisuutta on ollut takavarikossa miljoonien eurojen arvosta yhtäjaksoisesti jo lähes kaksi vuotta.
Poliisi takavarikoi rikosepäilyjen vuoksi Sarmasteelta ja hänen yritykseltään huhtikuussa 2020 noin 3,3 miljoonaa euroa ja kaksi luksusautoa.
Marraskuussa syyttäjä kumosi rikosperusteisen takavarikon samalla kun päätti, että ei nosta syytteitä.

Syyttäjä arvioi, että Sarmasteen ja hänen liikekumppaninsa tarkoitus oli ollut toimittaa sovittuja tuotteita sovittu määrä lentokentälle Kiinaan,
eikä heidän ollut tarkoitus erehdyttää Huoltovarmuuskeskusta.
HVK ei halua kommentoida asiaa millään tapaa, sanoo asianajaja Jussi Savonen.
Sarmasteen asianajaja, oikeustieteen tohtori Heikki Huhtamäki toteaa yleisellä tasolla, että hänen päämiehensä vastustavat HVK:n turvaamistoimihakemuksia ja HVK:n salassapitopyyntöä.
– En voi tässä vaiheessa kommentoida asioita muuten, sillä asioissa on annettu väliaikaiset salassapitomääräykset.
Korvauskiista voi kestää vuosia
Onni Sarmaste kommentoi tilannetta lyhyesti Ylelle. Hän vastaa puhelimeen Espanjasta. Kohta kaksi vuotta kestänyt takavarikko on pysäyttänyt hänen liiketoimintansa.
– Valtio vei yrittäjältä leivän, Sarmaste sanoo.
Tässä vaiheessa ei ole tietoa takavarikon pituudesta tai siitä, milloin HVK:n korvausvaatimuksia aletaan käsitellä oikeudessa.
Riitaoikeudenkäynnit voivat kestää vuosia.

HVK tilasi suojaimia liki viidellä miljoonalla eurolla
Korvausvaateet perustuvat HVK:n ja Sarmasteen väliseen vajaan viiden miljoonan euron maskikauppaan liittyviin tapahtumiin.
Koronapandemian vyöryessä Suomeen HVK tilasi Sarmasteelta 1,1 miljoonaa hengityssuojainta ja 2 miljoonaa kirurgista maskia.
Kauppa solmittiin maaliskuun 2020 lopulla Sarmasteen brittiläisen yrityksen LDN Legal Partners Limitedin kanssa.
Kauppasopimuksen synty ja sen jälkeiset tapahtumat on dokumentoitu liki 900 sivuiseen esitutkintapöytäkirjaan.
Sarmaste ei saanut huhtikuun ensimmäisellä viikolla vuonna 2020 Kiinasta Suomeen lähteneeseen erään riittävää määrää hengityssuojaimia.

VTT:n testien mukaan Suomeen tuodut hengityssuojaimet eivät myöskään soveltuneet sairaalakäyttöön, mutta olivat käyttökelpoisia hoivayksiköissä ja kotipalveluissa.
Eniten mietityttää se, että miksi he eivät palauttaneet maskeja
Sarmaste kiisti esitutkinnassa testausmenetelmän ja testitulosten oikeellisuuden.

Sarmaste katsoi, että hänen HVK:lle toimittamansa noin kaksi miljoonaa kirurgista maskia ja runsaat 200 000 hengityssuojainta olivat kauppakirjan mukaisia.
Esitutkinnassa Sarmaste kertoi, että HVK ei reklamoinut tuotteista, vaan lopetti yhteydenpidon, purki kaupan ja teki tutkintapyynnön poliisille.
Sovitusta kaupasta puuttumaan jääneitä liki 900 000:ta hengityssuojainta Sarmaste ei kertomansa mukaan voinut toimittaa, koska poliisi takavarikoi hankintaan tarkoitetut rahat HVK:n tutkintapyynnön vuoksi.
Kuka enää uskaltaa tehdä valtion kanssa kauppaa, jos valtio voi toimia tällä tavoin?Onni Sarmaste
Sarmaste sanoo, että ei vieläkään tiedä, mihin hänen HVK:lle hankkimansa hengityssuojaimet ja maskit joutuivat. Suojaimista oli huutava pula keväällä 2020.
– Eniten mietityttää se, että miksi he eivät palauttaneet maskeja silloin, kun ne vielä olivat käyttökelpoisia. Käyttöpäivämäärät niissäkin vanhenevat.
Sarmaste sanoo, että myös hän aikoo vaatia isoja korvauksia oikeudessa.
– Olen pettynyt Suomen valtion toimintaan. Kuka enää uskaltaa tehdä valtion kanssa kauppaa, jos valtio voi toimia tällä tavoin? Suomen valtiolla näyttää olevan eri säännöt kuin muilla. Maskikaupat poikivat myös kiristystutkinnan
Maskikauppoihin liittyen poliisin ja syyttäjän tutkittavana oli myös rikosepäily Onni Sarmasteeseen kohdistuneista törkeän kiristyksen yrityksistä.
Kiristyksen yrityksestä epäiltiin yhtä naista ja kahta miestä. Heidän epäiltiin vaatineen Sarmasteelta uhkailemalla korvauksia toteutumatta jääneestä suojainkaupasta. Sarmaste järjesteli kauppoja alun perin yhdessä naisen yhtiön kanssa.

Syyttäjän mukaan riittävää näyttöä lain tarkoittamasta pakottamisesta tai uhkailusta ei kuitenkaan ollut.
Yle on selvittänyt Sarmasteen taustoja muun muassa niin sanotun Pandoran paperit -tietovuodon yhteydessä. Se paljasti Sarmasteen kytkennät salaisiin veroparatiisiyhtiöihin.Vuodosta selvisi, että Sarmaste on omistanut yhtiöitä ainakin Kyproksella ja Brittiläisillä Neitsytsaarilla.

Miksi Kasbono toimii kalsaritehtaan talossa Kärsämäellä?
Toki se on sopivan syrjässä, etteivät asiakkaat tule toimistolle neuvottelemaan asioista.
Läntinen teollisuuskatu 11, 02920 Espoo. Hetkinen, firma muuttanut ilmeisesti Espooseen.
Onko kiinteistössä mahdollisesti joitakin kumppaneita, joiden tiloihin posti voi tulla?

https://www.kkv.fi/ajankohtaista/tiedot ... denottoja/

Kas­bo­non pe­rin­näs­tä edel­leen pal­jon yh­tey­den­ot­to­ja 8.4.2022 Tiedote Kuuntele

Kuluttajaneuvontaan tulee edelleen paljon yhteydenottoja Kasbono Oy:n perinnästä. Kyse on kauan sitten syntyneistä veloista, jotka Kasbono on ilmoittanut ostaneensa alkuperäisiltä velkojilta.
KKV ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto kertoivat jo vuonna 2020 Kasbonon lähettämistä epäselvistä perintäkirjeistä. Kuluttajaneuvontaan tulee edelleen paljon kuluttajien yhteydenottoja, joissa Kasbonon kerrotaan uhkaavan oikeudellisella perinnällä. Kyse on kauan sitten syntyneistä veloista, jotka Kasbono on ilmoittanut ostaneensa alkuperäisiltä velkojilta.
Monet perintäkirjeiden tai haasteen saajista pitävät vaatimuksia perusteettomina. Velkaa koskeva selvitys on ollut useissa tapauksissa niin puutteellinen, ettei velan olemassaoloa sen perusteella voida todeta.
Kas­bo­nol­la ei ole oi­keut­ta har­joit­taa va­paa­eh­tois­ta pe­rin­tää
Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) ei ole hyväksynyt Kasbonoa perintätoiminnan harjoittajien rekisteriin. Lain mukaan perintäyhtiöt, jotka eivät ole rekisterissä, eivät saa harjoittaa vapaaehtoista perintää eli esimerkiksi lähettää maksuvaatimuksia. AVI kielsi vuonna 2020 Kasbonoa harjoittamasta vapaaehtoista perintää.
Vi­reil­lä sa­to­ja vel­ko­mus­kan­tei­ta kä­rä­jä­oi­keuk­sis­sa
Oikeudellinen perintä ei edellytä rekisteröintiä. KKV:n tietojen mukaan tuomioistuimissa onkin käsittelyssä satoja Kasbonon vireille laittamia velkomuskanteita. Erityisesti velkomuskanteita on laitettu vireille EGE Finance -pikavippiyhtiöltä vuosina 2009–2013 otetuista luotoista.
Kuluttajat ovat riitauttaneet kymmeniä käräjäoikeuksissa vireillä olevia velkomuskanteita. KKV:n tiedossa ei ole tapauksia, jossa velkomuskanne olisi riitautuksen jälkeen menestynyt.
Toi­mi näin, jos saat pe­rin­tä­kir­jeen
Jos sait Kasbonolta perintäkirjeen ja katsot, että perintäkirjeessä vaaditun velan aiheellisuuteen, vanhentumiseen tai vaadittujen perintäkulujen kohtuullisuuteen liittyy epäselvyyksiä, voit pyytää selvityksen Kasbonolta.
Velallisena sinulla on oikeus saada selvityksessä muun muassa:
• velkakirja tai velan perusteena oleva asiakirja
• tieto velan vanhentumisen katkaisemisesta, esimerkiksi milloin perintäkirjeet on lähetetty ja mihin osoitteeseen
• erittely vaadituista perintäkuluista
• selvitys velan lyhennyksistä.
Toi­mi näin, jos si­nut haas­te­taan oi­keu­teen
Jos katsot saatavan perusteettomaksi, vastaa haastehakemukseen asetetussa määräajassa tai pyydä lisäaikaa. Jos riitautat saatavan, kannattaa asiassa kääntyä yleisen oikeusavun tai yksityisen lakimiehen puoleen.
Velkomus on aiheeton esimerkiksi silloin, kun
• velkaa ei ole otettu
• velka on maksettu
• saatavan vanhentumista ei ole katkaistu vähintään 3 vuoden välein lähetetyillä perintäkirjeillä tai muilla tavoin – lue lisää täältä.
Ku­lut­ta­ja-asia­mies pyy­tää il­moit­ta­maan Kas­bo­noa kos­ke­vis­ta tuo­miois­ta
Kuluttaja-asiamies seuraa Kasbonon velkomuksia koskevia ilmoituksia ja saatavia koskevia oikeudenkäyntejä. Kuluttaja-asiamies pyytää ilmoittamaan KKV:lle tuomioista, jotka koskevat velallisen riitauttamaa Kasbonon kannetta tai käräjäoikeuden viran puolesta tutkimaa kannetta.
Kuluttaja-asiamies toimii myös muutamassa oikeudenkäynnissä kuluttajan oikeudenkäyntiasiamiehenä. Resurssisyistä kuluttaja-asiamies ei kuitenkaan ota tällä hetkellä enempää oikeustapauksia avustettavakseen.
Lue lisää:
Kasbono Oy ei saa harjoittaa vapaaehtoista perintätoimintaa – lue toimintaohjeet, jos sait kirjeen yritykseltä, AVI:n tiedote 23.3.2022

Kävikö tässä tapauksessa sillä tavalla, että maskit testattiin valtion oman tahon toimesta eikä tavallaan minkään puolueettoman tahon? Sarmaste tietysti kiistää testien tulokset, Koska maskit on hävitetty, niin äkkiseltään tämä vaikuttaa kyseenalaiselta toiminnalta valtion taholta.

Kaupan voi tietenkin tietyissä tilanteissa purkaa, mutta tämä onkin mielenkiintoinen tulkinta valtiolta, että he voisivat silti pitää kauppatavaran. Kaiken järjen mukaan kaupanehtojen rikkojan palautettava kaupparaha ja maksettava mahdollisesti korvaus, mutta kauppatavara pitäisi kuitenkin palauttaa myyjälle. Onko muuta järkevää syytä olla palauttamatta kauppatavaraa kuin se, että myyjä voisi järjestää puolueettoman testin sen laadusta?

Houkutteleeko tällainen toiminta tekemään valtion kanssa bisnestä? Jää vähän epäilys, että jos olet ns. väärä henkilö, niin kaupan sisällöllä ei ole yhtään mitään merkitystä. Kauppa on siis purettava siitä periaatteellisesta syystä, ettei väärä henkilö menestyisi liiketoiminnassaan.

Nyt kun huoltovarmuuskeskus on ilmeisesti purkanut kaupan eikä palauttanut kauppatavaraa, niin Sarmasteen kannattaisi myös tehdä rikosilmoitus törkeästä varkaudesta.

https://yle.fi/uutiset/3-12398048

Maskikauppias Onni Sarmasteelta takavarikoitu miljoonaomaisuus voi jäädä takavarikkoon vuosiksi – Sarmaste: "Päätös ei yllätä"

Liikemies Onni Sarmasteen omaisuutta pysyy takavarikossa yli 5 miljoonan euron arvosta. Käräjäoikeuden mukaan Huoltovarmuuskeskuksen saatavia maskikaupoista ei voida pitää täysin perusteettomina.
Onni Sarmaste on tyytyväinen siihen, että käräjäoikeus ei suostunut Huoltovarmuuskeskuksen vaatimiin salauksiin. Sarmaste sanoo, että hänellä ei ole korvausriidassa mitään salattavaa. Marjatta Rautio9.4. 11:15Päivitetty 9.4. 12:00

Huoltovarmuuskeskus (HVK) katsoo, että sillä on oikeus saada liikemies Onni Sarmasteelta ja hänen yhtiöiltään yli 5,1 miljoonaa euroa korvauksia kohutuista kevään 2020 maskikaupoista.
Helsingin käräjäoikeudelta haetuilla turvaamistoimilla HVK halusi varmistaa, että varat mahdollisiin korvauksiin ovat olemassa.
Helsingin käräjäoikeus teki väliaikaiset päätökset takavarikoista viime marraskuussa.
Perjantaina tehdyillä uusilla päätöksillä takavarikot pysyvät voimassa, kunnes toisin määrätään.
Samalla tulivat julki HVK:n vaatimusten perusteet, sillä käräjäoikeus hylkäsi vaatimukset niiden salaamisesta.
On hyvä, että asiat etenevät vihdoin Onni Sarmaste

Käräjäoikeus arvioi, että Huoltovarmuuskeskuksen saatavia ei voida pitää selvästi perusteettomana.
– Päätös ei yllätä, osasin odottaa tätä. On hyvä, että asiat etenevät vihdoin, sanoo Sarmaste.
Päätösten mukaan Huoltovarmuuskeskuksen on jätettävä korvauskanteet käräjäoikeuteen 30 päivän kuluessa oikeuden päätöksistä.
Oikeus: hukkaamisvaara on olemassa

Käräjäoikeuden päätösten mukaan on olemassa vaara, että HVK:n saatavia hukataan.
Huoltovarmuuskeskus vetosi vaatimuksessaan siihen, että Sarmasteella on lukuisia yhtiöitä ja pankkitilejä Suomessa ja ulkomailla ja että hän on keskittänyt omaisuuttaan ulkomailla sijaitseviin veroparatiisiyhtiöihin.
– Ei pidä paikkaansa. Minulla ei ole ollut varoja veroparatiisiyhtiöissä vuosiin, sanoo Sarmaste.
Käräjäoikeuden mukaan Sarmaste ei kyennyt riittävästi osoittamaan, että hukkaamisvaaraa ei ole.
Minulla ei ole ollut varoja veroparatiisiyhtiöissä vuosiin. Onni Sarmaste

Takavarikossa on rahavarojen lisäksi kaksi luksusautoa.
Sarmasteen ja hänen yhtiönsä omaisuutta on ollut takavarikossa miljoonien eurojen arvosta yhtäjaksoisesti jo kaksi vuotta.

Poliisi takavarikoi omaisuutta huhtikuussa 2020 Sarmasteeseen kohdistuneiden rikosepäilyjen vuoksi. Syyttäjä ei nostanut syytteitä ja kumosi rikosperusteisen takavarikon.
HVK haluaa koko kauppahinnan ja kulut takaisin

Huoltovarmuuskeskus katsoo turvaamistoimihakemuksessaan, että sillä on oikeus saada Sarmasteelta ja hänen yhtiöitään takaisin koko kauppahinta.
HVK tilasi Sarmasteelta 1,1 miljoonaa FFP2-suojaustason hengityssuojainta ja 2 miljoonaa kirurgista maskia 4,98 miljoonalla eurolla.
HVK kertoo hakemuksissaan, että Sarmaste erehdytti HVK:n tekemään kaupan ja maksamaan kauppasumman yhtiönsä Finance Group Helsingin tilille.
HVK sai vain osan tärkeimpinä pitämistään FFP2-suojaustason hengityssuojaimista. HVK:n mukaan hengityssuojaimet eivät täyttäneet niille asetettuja vaatimuksia eikä niitä voitu käyttää lainkaan.
HVK:n yli 5,1 miljoonan euron saataviin on kauppahinnan lisäksi laskettu mukaan suojainten kuljettamisesta, tarkastuksesta, jakelusta ja säilyttämisestä aiheutuneita kuluja.

Riita oikeudessa ja takavarikko voivat kestää vielä vuosia
HVK ilmoittaa turvaamistoimihakemuksessa, että se tulee kohdistamaan kanteensa Sarmasteen lisäksi kahteen hänen omistamaansa yhtiöön.
HVK katsoo, että Finance Group Helsinki Oy ja LDN Legal Partners Ltd ovat yhteisvastuussa Sarmasteen kanssa kaupan toteuttamisesta.
Päämiesteni mielestä koko prosessi on täysin perusteeton. Heikki Huhtamäki

– Päämiesteni mielestä koko prosessi on täysin perusteeton. Tulemme kiistämään pääoikeudenkäynnissä HVK:n vaatimukset, sanoo Sarmasteen ja yhtiöiden asianajaja, oikeustieteen tohtori Heikki Huhtamäki.
– Harkitsemme erikseen, valitammeko näistä käräjäoikeuden välipäätöksistä hovioikeuteen.

Huhtamäen mukaan edessä voi pahimmillaan olla useita vuosia kestävä riita. Huhtamäki ei voi poissulkea sitä vaihtoehtoa, että Sarmasteen omaisuuden takavarikko kestää yhtä pitkään.
Käräjäoikeus hylkäsi HVK:n salaamispyynnöt

Huoltovarmuuskeskus halusi salata turvaamistoimihakemuksensa ja siihen liittyvät asiakirjat.
Käräjäoikeus hylkäsi vaatimukset. Käräjäoikeuden mukaan asiakirjat ja tiedot, joita HVK pyysi pidettäväksi salassa, ovat jo suurelta osin julkisia.
– Yksinkertaisella internethaulla on löydettävissä muun muassa tiedot kauppahinnasta sekä tilattujen kasvomaskien määristä, todetaan päätöksessä.

Käräjäoikeus katsoo, ettei HVK esittänyt perustetta sille, miten asiakirjojen julkisuus vahingoittaisi tai vaarantaisi poikkeusoloihin varautumista. Käräjäoikeus katsoo, että asiakirjat eivät liioin sisällä liikesalaisuuksia.
Päämiehilläni ei ole mitään salattavaa. Heikki Huhtamäki

Huhtamäki on tyytyväinen käräjäoikeuden päätöksiin tältä osin.
– Oli päämiesteni tahto, että asioita ei salata. Päämiehilläni ei ole mitään salattavaa.
Samaa vakuuttaa Sarmaste, joka pitää asioiden julkista käsittelyä hyvänä asiana.
–Tämä on loistava tieto. Ehkä asiat etenevät nyt vähän nopeammin.

Sarmaste aikoo itse vaatia miljoonien eurojen korvauksia oikeudessa.
Huoltovarmuuskeskus ei ole halunnut kommentoida vaatimiaan turvaamistoimia Ylelle.

Jos ei tästä muuta opita niin ainakin sen ettei valtion virastojen kanssa ole mitään jakoa voittoon.