Gustafssonin vammat

[matlockb]

Tapaus on NG:lle joka tapauksessa ollut äärimmäisen stressaava ja vaikea, oli sitten syyllinen tai syytön (en edelleenkään tässä ota syyllisyyskysymykseen kantaa, siihen on omia ketjuja jo tarpeeksi), joten voisiko olla niin että väitetyn pitkä (oliko se 4 päivää?) muistiaukko johtuen vammoista ei tosiaankaan pidä paikkaansa, mutta sellainen muistamattomuus kuitenkin todellakin on, eli ihminen ei muista/halua muistaa pahoja ja ikäviä asioita vaan oma mieli työntää ne vaikeat asiat jopa pysyvästi mielestä pois.. tämä nyt on ihan omaa pohdintaani.. lääketieteen asiantuntijoita täällä tuskin on?

[Hessu52]

Varmasti on ollut stressaava, mutta kin on heittäytynyt muistamattomaksi ja sopivasti mennyt "tajuttomaksi", kun alettu vaikeita kyselemään, niin mikäs on ollut ollessa ja naureskellessa poliisien ja lääkäreiden tyhmyyttä.

No en usko lääkäreiden olleen silloin niin tyhmiä, että kusetus olisi mennyt täysin heidän tietojensa yli, mutta kun lääkärin vala oli silloin niin tiukka, taisi olla yhtä tiukka kuin papin, niin minkäs mahtioi, ja toisaalla painoi taas Gustafssonnin saama "sankarin viitta", jota olisi ollut aikoinaan vaikea riisua pois, saamatta hullun mainetta, joten kait lääkärit katsoivat viisaimmaksi olla hiljaa.

Poliisia sen sijaan vedätettiin, kuin sitä kuuluisaa pässiä narussa, kun Helga rouva pääsi lehdistölle satuja kertomaan, jotka Gustafssonni on kuulusteluissa jopa itse kertonut olleen äitinsä keksimiä juttuja, mutta mikä on ollut syy siihen, että tällaisessa asiassa äiti keksii ja valehtelee, sekä kiertää totuutta niin poliisille, kuin mediallekin, siihen ei voi olla muuta syytä, kuin yksi, joten miettikääpä vähän!

[matlockb]

Helga Gustafsson on voinut aavistaa poikansa syyllisyyden (en edelleenkään väitä Nilsiä syylliseksi mutta oletetaan nyt niin) ja varmuuden vuoksi sitten on päättänyt suojella omaa lastaan juuri mm. liioittelemalla vammoja, tämä ei olisi mitään uutta tänäkään päivänä.
Jos Helga olisi ollut tolkuissaan kun Bodomia alettiin uudestaan tutkia ja NG:tä epäillä 2003 niin olisi takuulla saanut kohtauksen.

[awa]

Lisäilin kommentit "sariolalaisittain" - kätevästi väleihin.

Kysymyksessä on "aivoruhje" ilman mitään tarkempia lisämääritteitä. Myöskään aivoruhjeesta ei aina jää pysyvää jälkeä. Merkittävästä aivoruhjeesta jää pysyvä jälki. Kiistaton fakta, jonka Sariolakin varmasti myöntää. Esim. jos kuvataan 44 vuotta tapauksen jälkeen. Ei ole takeita, että näkyisi enää mitään. Täällä esitettiin tutkimuskin, jossa kuvattiin nimenomaan aivoruhjeita, säännöllisin välein, kerta toisensa jälkeen. Vaikka tapausmäärä oli pieni, niin yksi aivoruhje katosi kuvauksesta näkymättömiin. Muistelen että aikajakso oli vuosi tai korkeintaan pari vuotta. Saman totesi Tenovuo oikeudessa.Aivovamma - aivoruhje, pelkkää termeillä kikkailua, ilman mitään tarkempia lisämääritteitä. Tätä Sariolan toistamaa liirumlaarumia puolustuksen puoleta nähtiin, ja Vastaajan lausunnosta sitä voi sanasta sanaa lukea. Mielestäni säälittävän ja naurettavan välimaastossa on tuo Vastaajan lausunnon teksti, joka mitä ilmeisimmin on kieli poskessa väännetty - a`la Tenovuo.

Gustafssonin kertomat oireet voi heittää romukoppaan samoin kuin hänen kuvauksensa omista vammoistaan. Hän on omaksunut ne tiedot sanomalehdistä ja kuullut kotonaan. Lääkärien antamat kuvaukset ovat luotettavampia. Varsinkin hoitaneen lääkärin antamat arviot. Kovasti Sariola nyt tylyttää Gustafssonin kertomuksia, mutta ei niitä saa poiskaan pyyhittyä. Sanottu mikä sanottu, sitä ei saa enää sanomattomaksi, vaikka kuinka yrittää pois pyyhkiä. Lääkärien antamat tiedot ovat luotettavampia, ja sitähän Tuominen totesi, että Gustafssonin kertomukset ja sairaalan antamat tiedot ovat kovasti paljon ristiriidassa. Oikeassahan tuo Tuominen taisi olla. Tämän Sariolakin näyttää myöntävän.

Vaikka pehmytkudosvammat ja luuvammat ovatkin tiedossa, ei niiden perusteella voi tehdä mitään varmoja johtopäätöksiä toimintakyvystä, sillä toimintakykyyn vaikuttavat myös mm. aivot. Kasvovammojen perusteella voidaan arvioida, nykylääketieteen keinoin ja tiedoin, hyvin tarkasti vammoihin tarvittu vammaenergia, ja siitä voidaan päätellä tärähdyksen vaikutus esim. aivoihin. Hyväasentoisia kasvjen hentoisten luisien rakenteiden murtumia voisi verrata vaikkapa kananmunan kuoreen. Hyväasentoinen murtuma olisi sellainen, jossa kuori halkeaa, mutta muna pysyy muodossaan ja sisälmykset eivät valu lattialle. Tarvittavan vammaenergian tuohon "vammaan" voi arvioida vaikkapa pudottamalla kananmuna kivilattialle, ja korkeus josta tuo ko. "vamma" syntyy, kertoo tarvittavan energian. Onko se 5 cm vai puoli metriä? Helppoa eikö totta. Jos Gustafssonin kertomat tiedot ovat ristiriidassa sairaalan antamien tietojen kanssa, voidaan todeta, että Gustafsson muistaa väärin tai hänellä on muusta syystä vääriä tietoja tai vääriä luuloja tapahtumista. Sama asia kuin hänellä on vääriä tietoja omista vammoistaan. Huomaa kulunut aika. Mm. Öhman on todennut, että G on voinut saada aivovamman ja voinut olla tajuton iskun saatuaan, mutta ihmetteli vain noin pitkää muistiaukkoa.Öhman ihmetteli hieman muutakin - esimerkiksi Gustafssonin kertoma tarkkarajainen muistiaukko oli Öhmanin mielestä epäuskottava, tai vähintäänkin erikoinen. Lisäksi aivoselkäydinnesteen verettömyydestä johtuen, Öhman piti aivoruhjetasoista vammaa epätodennäköisenä. Näin olen ymmärtänyt. Mielestäni Öhman pois sulki, hyvin vakuuttavasti ja varmasti, merkittävän aivoruhjeen mahdollisuuden.Toisaalta tiedetään, että käytännössä tapaukset ovat yksilöllisiä, eivätkä ole aina samanlaisia toisiinsa verrattuna. Niinpä muistiaukon pituuskin voi vaihdella tapauksesta toiseen. Eli ei kannata takertua Gustafssonin sanomisiin 44 vuotta myöhemmin. Aika on tehnyt tehtävänsä. Voi hyvinkin kertoa tietoa, joka ei pidä paikkaansa, syystä tai toisesta, mutta se ei todista mitään merkittävää itse rikoksen suhteen. Jälleen kerran Sariola on sitä mieltä, että Gustafssonin omat sanomiset ei saa merkitä yhtään mitään, ei nyt, eikä koskaan aikaisemminkaan. Mielenkiintoista, eikö totta?

Hymm - hymm !

- hymm -

[yövuoro]

Sanomisistaan saisi vuosien varrelta aikaan pienen romaanin. Tietenkin myös sanomatta jättämisistään.

[Sariola]

Lisäilin kommentit "sariolalaisittain" - kätevästi väleihin.

Kysymyksessä on "aivoruhje" ilman mitään tarkempia lisämääritteitä. Myöskään aivoruhjeesta ei aina jää pysyvää jälkeä. Merkittävästä aivoruhjeesta jää pysyvä jälki. Kiistaton fakta, jonka Sariolakin varmasti myöntää. Esim. jos kuvataan 44 vuotta tapauksen jälkeen. Ei ole takeita, että näkyisi enää mitään. Täällä esitettiin tutkimuskin, jossa kuvattiin nimenomaan aivoruhjeita, säännöllisin välein, kerta toisensa jälkeen. Vaikka tapausmäärä oli pieni, niin yksi aivoruhje katosi kuvauksesta näkymättömiin. Muistelen että aikajakso oli vuosi tai korkeintaan pari vuotta. Saman totesi Tenovuo oikeudessa.Aivovamma - aivoruhje, pelkkää termeillä kikkailua, ilman mitään tarkempia lisämääritteitä. Tätä Sariolan toistamaa liirumlaarumia puolustuksen puoleta nähtiin, ja Vastaajan lausunnosta sitä voi sanasta sanaa lukea. Mielestäni säälittävän ja naurettavan välimaastossa on tuo Vastaajan lausunnon teksti, joka mitä ilmeisimmin on kieli poskessa väännetty - a`la Tenovuo.

Gustafssonin kertomat oireet voi heittää romukoppaan samoin kuin hänen kuvauksensa omista vammoistaan. Hän on omaksunut ne tiedot sanomalehdistä ja kuullut kotonaan. Lääkärien antamat kuvaukset ovat luotettavampia. Varsinkin hoitaneen lääkärin antamat arviot. Kovasti Sariola nyt tylyttää Gustafssonin kertomuksia, mutta ei niitä saa poiskaan pyyhittyä. Sanottu mikä sanottu, sitä ei saa enää sanomattomaksi, vaikka kuinka yrittää pois pyyhkiä. Lääkärien antamat tiedot ovat luotettavampia, ja sitähän Tuominen totesi, että Gustafssonin kertomukset ja sairaalan antamat tiedot ovat kovasti paljon ristiriidassa. Oikeassahan tuo Tuominen taisi olla. Tämän Sariolakin näyttää myöntävän.

Vaikka pehmytkudosvammat ja luuvammat ovatkin tiedossa, ei niiden perusteella voi tehdä mitään varmoja johtopäätöksiä toimintakyvystä, sillä toimintakykyyn vaikuttavat myös mm. aivot. Kasvovammojen perusteella voidaan arvioida, nykylääketieteen keinoin ja tiedoin, hyvin tarkasti vammoihin tarvittu vammaenergia, ja siitä voidaan päätellä tärähdyksen vaikutus esim. aivoihin. Hyväasentoisia kasvjen hentoisten luisien rakenteiden murtumia voisi verrata vaikkapa kananmunan kuoreen. Hyväasentoinen murtuma olisi sellainen, jossa kuori halkeaa, mutta muna pysyy muodossaan ja sisälmykset eivät valu lattialle. Tarvittavan vammaenergian tuohon "vammaan" voi arvioida vaikkapa pudottamalla kananmuna kivilattialle, ja korkeus josta tuo ko. "vamma" syntyy, kertoo tarvittavan energian. Onko se 5 cm vai puoli metriä? Helppoa eikö totta. Jos Gustafssonin kertomat tiedot ovat ristiriidassa sairaalan antamien tietojen kanssa, voidaan todeta, että Gustafsson muistaa väärin tai hänellä on muusta syystä vääriä tietoja tai vääriä luuloja tapahtumista. Sama asia kuin hänellä on vääriä tietoja omista vammoistaan. Huomaa kulunut aika. Mm. Öhman on todennut, että G on voinut saada aivovamman ja voinut olla tajuton iskun saatuaan, mutta ihmetteli vain noin pitkää muistiaukkoa.Öhman ihmetteli hieman muutakin - esimerkiksi Gustafssonin kertoma tarkkarajainen muistiaukko oli Öhmanin mielestä epäuskottava, tai vähintäänkin erikoinen. Lisäksi aivoselkäydinnesteen verettömyydestä johtuen, Öhman piti aivoruhjetasoista vammaa epätodennäköisenä. Näin olen ymmärtänyt. Mielestäni Öhman pois sulki, hyvin vakuuttavasti ja varmasti, merkittävän aivoruhjeen mahdollisuuden.Toisaalta tiedetään, että käytännössä tapaukset ovat yksilöllisiä, eivätkä ole aina samanlaisia toisiinsa verrattuna. Niinpä muistiaukon pituuskin voi vaihdella tapauksesta toiseen. Eli ei kannata takertua Gustafssonin sanomisiin 44 vuotta myöhemmin. Aika on tehnyt tehtävänsä. Voi hyvinkin kertoa tietoa, joka ei pidä paikkaansa, syystä tai toisesta, mutta se ei todista mitään merkittävää itse rikoksen suhteen. Jälleen kerran Sariola on sitä mieltä, että Gustafssonin omat sanomiset ei saa merkitä yhtään mitään, ei nyt, eikä koskaan aikaisemminkaan. Mielenkiintoista, eikö totta?

Hymm - hymm !

- hymm -

-------------------------------------------------------------------------------


HUOMAUTUKSIA TUOHON AWAN PITKÄÄN KIRJOITUKSEEN!

awalle ja lukijoille voidaan todeta, että: Aivoruhjeesta jää yleensä jälki aivoihin, mutta tuo jälki voi ajan kanssa myös kadota, niin että mittauksissa ei havaita enää mitään!

Myös kannattaa huomata, että Gustafssonin omat käsitykset omista vammoistaan ovat selvästi virheellisiä, eikä niihin kannata näinollen sen suuremmin kiinnittää huomiota. Myös kuulusteluissa v.2004 kerootutu muistelot ovat jo tuon kuluneen ajan vuoksi (44 vuotta) hyvin epäluotettavia.

Myös on totta, että kasvojen lihaksien ja luiden vammojen perusteella ei voi tehdä varmoja johtopäätöksiä onko potilas saanut myös aivovamman. Aivovamma voi syntyä, vaikka kasvojen luissa ei olisi ainuttakaan luunmurtumaa.

Totta on myös että Vaikka Öhman olikin mahdollisesti sulkenut pois "merkittävän aivoruhjeen", niin hän piti mahdollisena "aivovammaa ja siitä aiheutunutta tajuttomuutta", kuten hän oikeudessa oli todennut.

Voidaan myöskin todeta, että Gustafssonin omat kuvaukset omista vammoistaan ovat epäluotettavia samoinkuin hänen muistelunsa 44 vuotta sitten tapahtuneista asioista. Niitä voi sujuvasti kuunnella, mutta niiden väraan ei voi mitään rakentaa, sillä ne ovat epäluotettavia, aikaa on kulunut liian paljon. Pitää käyttää muita lähteitä. Alkuperäiset asiantuntijoiden tekemät muistiinpanot ovat luotettavampia. Mm. Öhmanin laatima vammaluettelo on tarkka ja asiallinen. Katsotaan asia esim. sieltä.

[awa]

Laitan huomautukset tuonne väleihin.


Nyt on Sariolalla jo joitain oikeinkin.

HUOMAUTUKSIA TUOHON AWAN PITKÄÄN KIRJOITUKSEEN!

awalle ja lukijoille voidaan todeta, että: Aivoruhjeesta jää yleensä jälki aivoihin, mutta tuo jälki voi ajan kanssa myös kadota, niin että mittauksissa ei havaita enää mitään! Merkttivästä aivoruhjeesta jää aina pysyvä jälki. Eli Gustafssonilla oli mitätön merkityksetön aivoruhje, tai sitten ei ole ollut aivoruhjetta ollenkaan. Näin olen ymmärtänyt. Saatan olla oikeassakin.

Myös kannattaa huomata, että Gustafssonin omat käsitykset omista vammoistaan ovat selvästi virheellisiä, eikä niihin kannata näinollen sen suuremmin kiinnittää huomiota. Myös kuulusteluissa v.2004 kerootutu muistelot ovat jo tuon kuluneen ajan vuoksi (44 vuotta) hyvin epäluotettavia. Kyllä - Gustafssonin kertomukset omista vammoistaan ovat systemaattisesti liioiteltuja ja vääriä. Syytä siihen voi vain arvailla. Kulunut aika ei sitä selitä, sillä kertomukset ovat olleet aina jotakuinkin samanlaisia. Vammojen suurenteluun ei vaikuta myöskään aivovamma, sillä myös Helga äiti harrasti tätä samaa. Gustafssonin isä vihasi lehtimiehiä. Ei ilmeisesti halunnut noita poikansa vointi -/ vammatietoja lehtiin?

Myös on totta, että kasvojen lihaksien ja luiden vammojen perusteella ei voi tehdä varmoja johtopäätöksiä onko potilas saanut myös aivovamman. Aivovamma voi syntyä, vaikka kasvojen luissa ei olisi ainuttakaan luunmurtumaa.Termeillä kikkailua. Oletus on, että Gustafsson sai pahoinpitelyn seurauksena vakavan aivoruhjeen/aivovamman, joka selttäisi hänen kertomat oireet. Kasvovammat eivät sitä selitä, vaikkakin Gustafsson kertoi juuri sen olleen syyn toimintakyvyttömyyteen: - "mullahan oli tää toinen puoli päätä ihan tohjona". Tuo ei pidä paikkaansa oikeudessa todistaneiden asiantuntijalääkärien mielestä. Erityisesti leukakirurgi Risto Kontio, kasvovammojen erikoislääkärinä, piti Gustafssonin toimintakyvyn menetystä hyvin hyvin epätodennäköisenä. Mainittakoon vielä, että Gustafssonilla olleet kasvovammat ovat erittäin tarkasti tiedossa.

Totta on myös että Vaikka Öhman olikin mahdollisesti sulkenut pois "merkittävän aivoruhjeen", niin hän piti mahdollisena "aivovammaa ja siitä aiheutunutta tajuttomuutta", kuten hän oikeudessa oli todennut. Veikkaanpa, että Öhman ajatteli, että energia riittäisi ehkä lievään aivotärähdykseen. Aivovamma sekin, mutta sieltä lievemmästä päästä. Tajunna menetys voisi olla muutaman sekunnin luokkaa. Nyrkkeilyssäkin harvoin päästään kymmeneen.

Voidaan myöskin todeta, että Gustafssonin omat kuvaukset omista vammoistaan ovat epäluotettavia samoinkuin hänen muistelunsa 44 vuotta sitten tapahtuneista asioista. Niitä voi sujuvasti kuunnella, mutta niiden väraan ei voi mitään rakentaa, sillä ne ovat epäluotettavia, aikaa on kulunut liian paljon. Pitää käyttää muita lähteitä. Alkuperäiset asiantuntijoiden tekemät muistiinpanot ovat luotettavampia. Mm. Öhmanin laatima vammaluettelo on tarkka ja asiallinen. Katsotaan asia esim. sieltä. Kuten olemme jo tässä todenneet -vammaluettelo ei osoita aivoruhjetasoista vammaa, joten Gustafssonin kertomille oireille on etsittävä jokin muu selitys. Gustafssonin vammat ovat hyvin tarkasti tiedossa, ja siitä on tuo Öhmanin laatima tarkka ja asiallinen vammaluettelo hyvä esimerkki.

[Sariola]

Tuohon edelliseen liittyen totean, että kasvojen ja pään luiden vammojen perusteella voidaan todeta korkeintaan, että jonkinlainen aivovamma on mahdollinen. Kasvojen luiden murtumista ei voida todeta suoraan mahdollisen aivovamman vakavuusastetta, kuten awa olettaa, vaan voidaan vain veikkailla, että aivovamma on mahdollinen tai todennäköinen. Juuri niin Tenovuo päätteli oikeudessa. Diagnoosia ei tehdä edes leukaluumurtumien mukaan, vaan aivan muista perusteista lähtien. Ja diagnoosi tehty, se on ollut "aivoruhje". Sekin on totta, että aivovamma tai aivoruhje voi olla, vaikka ei olisi yhtään luunmurtumaa. Tätä ei pysty edes awa kiistämään.

[Hessu52]

Siis tässä tulee se aivoruhje, jota olen Sariolalta tiukannut, mutta kun siitä aivoruhjeesta ei ole jäänyt mitään jälkeä, joka olisi nykyaikaisella menetelmällä todennettavissa, äläkä nyt Sariola vänkää tänne joitan satunnaisia tutkimuksia, joissa ruhje on hävinnyt parissa vuodessa näkymättömiin, sillä sellainen ruhje on saattanut olla ihan vaikka kärpäsen paska paperilla!

Ruhjetasoiseta aivomammasta jää aina ikuinen jälki aivoihin, no tai ainakin niin kauaksi aikaa, kun aivoja voi jotenkin tutkia, ja se on fakta, josta harrastaja "professori" Sariolakaan ei voi muuttaa, sillä totuus ei pala tulessakaan.

Jos Gustrafssonnilla on ollut ruhjetasoinen aivovamma, olisivat hänen aivonsa turvonneet niemellä ja hän olisi kaivannut pikaista sairaalahoitoa ja ennenkaikkea nesteytystä, joten sinä omatekoinen aivolääkäri Sariola, kuinka hän selvisi hehkuvan kuumalla niemellä hengissä, kun varmaan krapulakin on ollut megaluokkaa.

Antoiko murhaaja hyvää hyvyyttään hänelle juoma-astian viereen, lähtiessään niemeltä, lavastettuaan paikan ulkopuolisen tekemäksi ja näin ollen varmistanbut sen, että saa poliisit peräänsä.

Aika velikulta sanoisin, ainoastaan negatiivisessa mielessä!

[awa]

Tuohon edelliseen liittyen totean, että kasvojen ja pään luiden vammojen perusteella voidaan todeta korkeintaan, että jonkinlainen aivovamma on mahdollinen. Kasvojen luiden murtumista ei voida todeta suoraan mahdollisen aivovamman vakavuusastetta, kuten awa olettaa, vaan voidaan vain veikkailla, että aivovamma on mahdollinen tai todennäköinen. Juuri niin Tenovuo päätteli oikeudessa.

Awa ei oleta mitään. Kasvovammat kertovat päähän/kasvoihin kohdistuneen vammaenergian, jopa hyvin takasti. Sitä ei todellakaan tarvitse olettaa, se tiedetään. Asiantuntijat tietävät myös sen, minkälaisia vaikutuksia tuolla tärähdysenergialla on aivoihin. Se on hyvin tarkasti tiedossa, ja tämän alan asiantuntija on nimenomaan leukakirurgi Risto Kontio.

Se mitä Tenovuo "päätteli" oikeudessa, onkin mielenkiintoista arveltavaa. Taisi Tenovuon päätelmät keskittyä maallikoiden tietynlaiseen "opastamiseen" aivovammoista. Keskittyen lähinnä esitelmöimään laamannille aivovamman (vakavuutta tarkentamatta) todennäköisyydestä.

Diagnoosia ei tehdä edes leukaluumurtumien mukaan, vaan aivan muista perusteista lähtien. Ja diagnoosi tehty, se on ollut "aivoruhje". Sekin on totta, että aivovamma tai aivoruhje voi olla, vaikka ei olisi yhtään luunmurtumaa. Tätä ei pysty edes awa kiistämään.

Diagnoosi, joka ei perustu yhtään mihinkään? Merkittävä aivoruhje on pystytty kumoamaan, joten Gustafssonin oireille täytyy löytää muu selitys. Tätä aikalaislääkärin diagnoosia Sariola pontevasti puolustaa, vaikka uskallan väittää, että noilla tutkimustuloksilla tehtynä, dignoosi on väärä. Eikä aivoruhjeen hoidosta ole mitään tietoa annettu julkisuuteen. Tästä päättelen, että mitään hoitoa Gustafssonille ei ole annettu. Taidan olla oikeassa?

En todellakaan kiistä sitä, etteikö aivovamma tai aivoruhje voi olla ihmisellä, jolla ei ole ainuttakaan luunmurumaa, ja siihenhän tuo puolustuksen todistelu lopulta perustuukin. Sitä ei vain laamanni lautamiehineen tainneet lopulta ymmärtää. Toisin sanoen, puolustuksen esitelmä ei varsinaisesti liittynyt millään tavalla Gustafssoniin ja hänen vammoihin, vaan johonkin ihan muuhun. Puolustuksen "esitelmä" voisi olla todistus ihan kenen tahansa puolesta, joka sitä ymmärtää pyytää. Olen tätä mieltä. Laamanni sitä sitten silmät ympyrkäisinä kuunteli - eikä ymmärtänyt yhtään mitään. Valitettavasti.

Sariolan ymmärrys on valitetettavasti rajallinen, ja sen huomaa siitä, että Sariola tukeutuu ymmärtämättömästi ja jatkuvasti Tenovuon sanomisiin. Tämä ihan ystävällisesti.

[Sariola]

KOMMENTOIN EDELLEEN TUONNE VÄLIIN:

Tuohon edelliseen liittyen totean, että kasvojen ja pään luiden vammojen perusteella voidaan todeta korkeintaan, että jonkinlainen aivovamma on mahdollinen. Kasvojen luiden murtumista ei voida todeta suoraan mahdollisen aivovamman vakavuusastetta, kuten awa olettaa, vaan voidaan vain veikkailla, että aivovamma on mahdollinen tai todennäköinen. Juuri niin Tenovuo päätteli oikeudessa.

Awa ei oleta mitään. Kasvovammat kertovat päähän/kasvoihin kohdistuneen vammaenergian, jopa hyvin takasti. Sitä ei todellakaan tarvitse olettaa, se tiedetään. Asiantuntijat tietävät myös sen, minkälaisia vaikutuksia tuolla tärähdysenergialla on aivoihin. Se on hyvin tarkasti tiedossa, ja tämän alan asiantuntija on nimenomaan leukakirurgi Risto Kontio.



Se mitä Tenovuo "päätteli" oikeudessa, onkin mielenkiintoista arveltavaa. Taisi Tenovuon päätelmät keskittyä maallikoiden tietynlaiseen "opastamiseen" aivovammoista. Keskittyen lähinnä esitelmöimään laamannille aivovamman (vakavuutta tarkentamatta) todennäköisyydestä.

Diagnoosia ei tehdä edes leukaluumurtumien mukaan, vaan aivan muista perusteista lähtien. Ja diagnoosi tehty, se on ollut "aivoruhje". Sekin on totta, että aivovamma tai aivoruhje voi olla, vaikka ei olisi yhtään luunmurtumaa. Tätä ei pysty edes awa kiistämään.

Diagnoosi, joka ei perustu yhtään mihinkään? Merkittävä aivoruhje on pystytty kumoamaan, joten Gustafssonin oireille täytyy löytää muu selitys. Tätä aikalaislääkärin diagnoosia Sariola pontevasti puolustaa, vaikka uskallan väittää, että noilla tutkimustuloksilla tehtynä, dignoosi on väärä. Eikä aivoruhjeen hoidosta ole mitään tietoa annettu julkisuuteen. Tästä päättelen, että mitään hoitoa Gustafssonille ei ole annettu. Taidan olla oikeassa?

Tietysti diagnoosi on perustunut potilaan oireisiin. Ei aikoinaan tehtyä diagnoosia ole pystytty kumoamaan. Asiantuntijat ovat kyllä esittäneet omia arvioitaan ja näkemyksiään, mutta eivät ne ole mitään kumonneet. Vai ei mitään hoitoa? Lääkehoito ja lepo ovat myös hoitoja. Ei taida awa olla oikeassa?!

En todellakaan kiistä sitä, etteikö aivovamma tai aivoruhje voi olla ihmisellä, jolla ei ole ainuttakaan luunmurumaa, ja siihenhän tuo puolustuksen todistelu lopulta perustuukin. Sitä ei vain laamanni lautamiehineen tainneet lopulta ymmärtää. Toisin sanoen, puolustuksen esitelmä ei varsinaisesti liittynyt millään tavalla Gustafssoniin ja hänen vammoihin, vaan johonkin ihan muuhun. Puolustuksen "esitelmä" voisi olla todistus ihan kenen tahansa puolesta, joka sitä ymmärtää pyytää. Olen tätä mieltä. Laamanni sitä sitten silmät ympyrkäisinä kuunteli - eikä ymmärtänyt yhtään mitään. Valitettavasti.

Kyllä diagnoosi tässä tapauksessa perustui ilmeisesti potilaan oireisiin. Kyllä laamannikin on jotakin ymmärtänyt. Syyttäjäpuolella oli useita alan asiantuntijalääkäreitä. Hammaslääkäri-leukakirurgi Kontio ei suinkaan niistä ollut aivovammojen osalta kärkipäässä tuossa joukossa. Hän oli ja on varmaan taitava hampaiden ja leukaluiden korjailija edelleen, mutta ei huippuasiantuntija aivovammoissa.

Sariolan ymmärrys on valitetettavasti rajallinen, ja sen huomaa siitä, että Sariola tukeutuu ymmärtämättömästi ja jatkuvasti Tenovuon sanomisiin. Tämä ihan ystävällisesti.

Onpa hyvinkin rajallinen. Kaikkien ihmisten ymmärrys on rajallinen - toisilla se raja tulee hyvinkin pian vastaan!? Ei tarvitse olla lääkäri, kun voi todeta, että tuossa asiantuntijoiden joukossa aivovammojen suhteen pätevimpiä olivat nimenomaan Tenovuo ja Öhman. Kontio on hammaslääkäri ja leukakirurgi, ei suinkaan aivovammojen erikoistuntija. Kyllä Tenovuo on se ykkösmies aivovammojen osalta tuossa joukossa. Myös awan ymmärrys on rajallinen! Niinkuin meidän kaikkien.

[awa]

Tietysti diagnoosi on perustunut potilaan oireisiin. Ei aikoinaan tehtyä diagnoosia ole pystytty kumoamaan. Asiantuntijat ovat kyllä esittäneet omia arvioitaan ja näkemyksiään, mutta eivät ne ole mitään kumonneet. Vai ei mitään hoitoa? Lääkehoito ja lepo ovat myös hoitoja!

- mihin oireisiin?
- vakava/merkittävä aivoruhje on Öhmanin toimesta kumottu!
- lääkehoitoako .. mitä?
- hoito on lepoa ja tyynyn pöyhintää!

Ei taida awa olla oikeassa?!

Valitettavasti taidan olla enemmän kuin oikeassa!

[Sariola]

Ei Öhman ole mitään kumonnut. Hän on vain esittänyt omia arvioitaan. Kaikissa kohdissa eri asiantuntijoiden arviot eivät ole samanlaiset. Alkuperäistä diagnoosia ei ole kumottu. Yleiseltä kannalta Öhmanin mielipide ei ole se lopullinen tuomio - se on vain yksi mielipide muitten mielipiteitten joukossa. Saattaahan se niin ollakin, että Gustafssonilla ei ole ollut "merkittävää aivoruhjetta", mutta siinäkin tapauksessa jää jäljelle muut vaihtoehdot, ehkä esim. "aivoruhje" ilman lisämääritteitä. Öhman myönsi oikeudessa, että potilaalla on voinut olla aivovamma, ja hän on voinut olla tajuton, ja hänellä on voinut olla muistiaukko, mutta Öhmanin mielestä 4-5 päivää pitkä muistiaukko ei ole ollut todennäköinen.
Alkuperäinen diagnoosi on voimassa!

[awa]

Öhmania sinä olet kaiken aikaa suitsuttanut.

- erikoista -

[Hessu52]

Miten on, oliko leukakirurgi Kontio sitten epäpätevämpi arvioimaan Gustafssonnin tilaa, kuin hammasklinikan hammaslääkäri silloin -60 luvulla, sillä Sariola kovasti mainostaa, että tuolla hammashoitolassa, hammaslääkäri diagnosoi Gustafssonnin kitalakeen vuotavan aivonestettä, vaikka se on ollut mitä ilmeisimmin räkää?!

Näin sitä aliarvioidaan kirurgia, joka päivittäin hoitaa mitä vaikeimpia leuka ja suuvammoja, mutta sitten tavallinen hammaslääkärin sana on Sariolasta painavampi, kuin kirurgi Kontion, joo.

Kyllä nyt yhtyisin awan arvioon Sariolasta, että hänen ymmärtämyksensä on hyvin rajallinen, kun Sariola laukoo tuollaisia "totuuksia" !

Kenties Tenovuo oli ja on manipuloinnin ykkösmies, mutta kyllä nuo syyttäjän asiantuntijat olivat huomattavasti "arvokkaampia" tiedoiltaan, kuin "kirjoituispöytätohtori" Tenovuo.