MURHA.INFO

KUULUSTELUKERTOMUS

14.10.2009

K: Mitä lausuttavaa sinulla on muistijälkitestistä, kysymyksistä ja vastauksista, jotka olet antanut esitettyihin kysymyksiin?

V: [….] Kohdassa, jossa kysyttiin että oliko tekijä mies vai nainen, muistin edellisen tutkinnanjohtajan kysyneen minulta, voiko tekijä olla nainen. Ajattelin mielessäni kuvaa, jossa Jukka oli joulu-ukko ja kuvassa oli hänen lisäkseen pyöreäposkinen jouluakka.

Tuota noin. Normi-ihminen luultavasti olisi pinnistänyt muistinsa lokeroista kuvaa huppupäästä ja yrittänyt miettiä viittasiko mikään piirre esim. silmissä (mascara, kestoripset?) naispuoliseen tekijään. Mutta ei. Mieleen pamahtaa kuva pyöreäposkisesta jouluakasta.

Ei kai tässä voi muuta kuin ihmetellä ja odottaa mielenkiinnolla mielentilatutkimuksen tuloksia.

Kuolemannaakka,

Kirjoitit: "Kummallinen muistinmenetys, kun aikaisemmin muisti paidan tekstinkin. Syynä lienee asianajajan ohje olla muistamatta enää mitään. Veikkaisin."

Kun nainen tekee rikoksen tai minkä hyvänsä virheen, niin vastuu kuuluu aina ja poikkeuksetta jollekin miehelle, vai mitä?

Reaalimaailmassa asianajaja erittäin harvoin neuvoo asiakastaan valehtelemaan. Jos siitä jää kiinni, niin menettää asianajo-oikeutensa. Miksi ottaa tuollainen riski, kun saman palkan työstä saa, vaikka sen hoitaisi asiallisesti? Varsinkin, kun asiakaskunta on sellaista, että todennäköisesti jossain vaiheessa asianajajan ilmiantaisivat tai kiristäisivät ko. tiedolla.

Tässä vielä lainaus lainsäädännöstä: "Jos asianajaja menettelee epärehellisesti tai muulla tavalla tehtävässään tahallaan loukkaa toisen oikeutta, on hänet erotettava asianajajayhdistyksen jäsenyydestä."

Tuosta MissHolmesin tekstistä tuli mieleen teoria, joka selittäisi muutaman ihmeellisyyden.

Jukka rankaisi Annelia samalla tavalla kuin lapsiaan - laittoi tämän ulos jäähylle. Anneli kyllästyi olemaan ulkona ja alkoi kopistelemaan ikkunoita, jotta Jukka tulisi avaamaan. Hän ei huutanut tms. koska ei halunnut herättää naapureita perheriidan ääniin. Tytär heräsi ja Jukka kuuli tämän, joten päätti päästää Annelin sisään jottei tämä kolistelullaan häiritsisi lapsia enempää. Jukka ja tytär vaihtoivat pari sanaa siinä ovella. Tytär kuvitteli että äiti makaa isän takana sängyssä (ihan luonteva johtopäätös). SELITYS. Koska Anneli oli ulkona hän ei tiennyt lapsen käynnistä, mistä seuraa se ettei hän osannut sisällyttää tätä käyntiä tarinaansa.

Jukka päästi Annelin sisälle ja riita jatkui ja päätyi sitten puukotukseen. Anneli panikoi ja juoksi ovesta ulos ja autoon istumaan - pakoreaktio iski päälle. Hän oli ensin pakenemassa paikalta, mutta tajusi sitten, että ei voi lähteä ja jättää lapsia. Hän istui tovin autossa ja mietti että mitä minä nyt teen. Ja sitten murtautui omaan kotiinsa ja meni soittamaan poliisit.

Auer on kertonut paidastaan:

V: Minulla oli päällä punainen T-paita ja alushousut. Paidassa luki Roosta. Minua on jälkeenpäin harmittanut paita, koska se oli muisto Jukasta.
Jukka oli tuonut työmatkaltaan paidan minulle ja itselleen.

Toiko Lahti kaksi paitaa vaiko yhden, jota kumpikin käytti?

Kotipoliisi kirjoitti:

KUULUSTELUKERTOMUS

14.10.2009

K: Mitä lausuttavaa sinulla on muistijälkitestistä, kysymyksistä ja vastauksista, jotka olet antanut esitettyihin kysymyksiin?

V: [….] Kohdassa, jossa kysyttiin että oliko tekijä mies vai nainen, muistin edellisen tutkinnanjohtajan kysyneen minulta, voiko tekijä olla nainen. Ajattelin mielessäni kuvaa, jossa Jukka oli joulu-ukko ja kuvassa oli hänen lisäkseen pyöreäposkinen jouluakka.

Tuota noin. Normi-ihminen luultavasti olisi pinnistänyt muistinsa lokeroista kuvaa huppupäästä ja yrittänyt miettiä viittasiko mikään piirre esim. silmissä (mascara, kestoripset?) naispuoliseen tekijään. Mutta ei. Mieleen pamahtaa kuva pyöreäposkisesta jouluakasta.

Ei kai tässä voi muuta kuin ihmetellä ja odottaa mielenkiinnolla mielentilatutkimuksen tuloksia.

Onkohan tällä mitään merkitystä mielikuvien syntymiseen?
http://www.roosta.ee/?go=gallery&g=36

Belker kirjoitti:Auer on kertonut paidastaan:

V: Minulla oli päällä punainen T-paita ja alushousut. Paidassa luki Roosta. Minua on jälkeenpäin harmittanut paita, koska se oli muisto Jukasta.
Jukka oli tuonut työmatkaltaan paidan minulle ja itselleen.

Toiko Lahti kaksi paitaa vaiko yhden, jota kumpikin käytti?

OT Kyllä mä kun kerron että ukko toi paidan minulle ja itselleen tarkoitan kahta paitaa Johtunee murteesta,en tiedä.

Varmistin vain, koska olisihan tuo voinut olla yhteinen "halipaita" tms.

Siitäpä muiston laatuun. Auer siis sanoi:

Minua on jälkeenpäin harmittanut paita, koska se oli muisto Jukasta.
Jukka oli tuonut työmatkaltaan paidan minulle ja itselleen.

Muisto on ollut paita, sen mies toi. Työmatkaltaan. Siis se oli työmatkatuliainen.

Arvokas muistoesine (tai -tavara) sisältää useimmiten jotain tunteikasta muistojen tekemistä. On siis vaikkapa koettu jotain yhdessä tai joku on itse (!) tehnyt muiston kohteen. Mutta että tusinapaita, jonka mies tuo vain työmatkalta, sisältäisi jotain arvokasta muistoa. Taisi Lahti tuoda harvoin lahjoja, jos tuo oli niin rakkaaksi tullut.

Rakkaaksi tulemisen muodosta Auer vielä kertoo, että "Jukka oli tuonut työmatkaltaan". Muiston arvo ei siis muodostu esim. siten, että "pidimme niitä usein yhdessä ja niistä tuli meille tärkeät". Arvo on vain siinä, että Jukka yleensä toi jotakin joskus.

IMO tuon muiston arvokkuus on muodostunut omituisesti. En käsitä, miksi paidan joutuminen muualle harmittaa Aueria. ainakaan lainatun katkelman perusteella paidassa ei ole taustalla mitään erityistä, joka muodostaisi paidasta erityisen muiston Jukasta.

.
Varmistin vain, koska olisihan tuo voinut olla yhteinen "halipaita" tms.

Varmasti yhteinen paita ollutkin. Olihan se niin iso se paita, että kaksi hyvin mahtui saman paidan sisään

Musta on vaan niin kummallista, että paita joka on niin tärkeä muisto kuolleesta puolisosta että sitä kaipaa oikein ja muistelee, kuitenkin unohtuu niin ettei sitä edes tunnista...???

Riippuu vähän siitä, mitä kuvaa paidasta Auerille on näytetty. Minulle on jäänyt mieleen, että hänelle on näytetty sitä takaapäin selustasta otettua t-paitakuvaa. Sen perusteella on vaikea sanoa, mistä paidasta on kyse.

Aika omituista ettei vaatekappaleista kelvannut intiimiksi muistoksi esim. Lahden kylpytakki.

Selasin ketjua, mutta en ainakaan löytänyt päivitystä, eli SK28.7.2010:

Anneli Auer pääsee vihdoin noin kuukauden kuluttua mielentilatutkimukseen Vanhan Vaasan sairaalaan
--
Satakunnan käräjäoikeuden lopullinen tuomio annetaan vasta mielentilatutkimuksen valmistuttua, aikaisintaan ehkä marraskuussa.

http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satell ... asaan.html

Hienon näköinen mesta! http://www.vvs.fi/index_vvs.phtml?kieli=fi
Sivuilla myös kerrotaan yleisellä tasolla mielentilatutkimuksesta http://www.vvs.fi/index_vvs.phtml?kieli ... utkittavat

Ko. sivulta poimittua.

Syyntakeisuuden määritelmä

Käsitteenä syyntakeisuus on oikeustieteen luoma eikä sitä ole määritelty lainsäädännössämme. Syyntakeisuus liittyy usean eri alaan, joista esimerkkejä seuraavassa:

Filosofia: Oikeudenmukaisuus, ihmisen tahdonvapaus.
Moraali: Kulttuuriarvot, ihmisen pyrkimys toimia oikein:
Lääketiede ja oikeus: Mielenterveyden häiriön ja rangaistaviksi säädeltyjen tekojen syy-yhteys.

Syyntakeisuusluokat:

* Täydessä ymmärryksessä (TY) eli syyntakeinen; täysimääräinen tuomio
* Täyttä ymmärrystä vailla (TYV) eli alentuneesti syyntakeinen; mahdollisesti alentunut tuomio
* Ymmärrystä vailla (YV) eli syyntakeeton; ei tuomita, useimmiten toimitetaan psykiatriseen hoitoon

Suomessa lapset käsitetään lähtökohtaisesti syyntakeettomiksi ja syyntakeisuusikäraja on absoluuttisesti 15 vuotta, koska katsotaan, että sitä nuoremmilta lapsilta puuttuu sellainen kypsyys, jota vapaa tahdonmuodostus ja syyntakeisuus edellyttävät.

Florence86 kirjoitti:

Anneli Auer pääsee vihdoin noin kuukauden kuluttua mielentilatutkimukseen Vanhan Vaasan sairaalaan
--
Satakunnan käräjäoikeuden lopullinen tuomio annetaan vasta mielentilatutkimuksen valmistuttua, aikaisintaan ehkä marraskuussa.

Kylläpä kestää kauan! Muistaakseni EIT:een on aiemminkin valitettu, ja Suomea huomautettu näistä kohtuuttoman pitkistä käsittelyajoista. MT:een määrääminen oli tarpeeton lisärangaistus käräjäoikeudelta. Perusteita epäillä syyntakeettomuutta ei mielestäni ole. Murhaaja on toiminut täydessä ymmärryksessä, harkiten, suunnitelmallisesti ja raa'asti. Ja hyvin hiljaa.

SK:n toimittaja jaksaa (oikeutetusti) muistuttaa, että päätös syntyi äänin 2-1. Tämmöistä arpapeliä tämä välillä on.

Arpapeliä?

Minä olen kyllä vahvasti sillä kannalla, että tuo näyttävin ja suurin ''arpapeli'' ajoittuu jo joulukuulle 2006.

Jos Anneli olisi tuolloin a) jättänyt teon kokonaan tekemättä tai b) tunnustanut ja vedonnut itsepuolustukseen, olisi hän molemmissa tapauksissa todennäköisesti jo lähestulkoon vapaa nainen jatkamaan eloaan.

Siinä tapauksessa ei olisi myöskään myöhemmin tarvinnut arpoa DNAita, ei olisi tarvinnut arpoa tutkinnan johtoa, ei olisi tarvinnut arpoa tunnistettavia. Ja olisi voinut jättää väliin myös nämä edessä olevat mielentilan arpomiset.