Onnettomuusteoria

[kukkuu]

Tästä kuvasta ilmenee Sepon sijainti suhteessa teltan kankaaseen. Uhrikuvaa katsoessa on nähtävissä telttakankaan olevan tiukasti Sepon vartalon alla, joten hänen selkänsä ei ole voinut olla teltan pohjan päällä.
Kun tähän lisätään Irmelin verijälkien sijainti, niin tuntuu kuin teltan ”sisällys” olisi kokonaisuudessaan liikkunut aika matkan.

Merkillepantavaa on myös pohjan kiinnitystä varten olleiden telttakeppien jääminen Sepon selän alle. Ovatko ne taipuneet vai mikä niiden status on kuvanottohetkellä? Joka tapauksessa niistä on oltava jäänyt jotain jälkiä (reikiä) telttakankaaseen tai sitten ne ovat jääneet Sepon kehon oikealle puolelle.

[kukkuu]

Tämän kuvan tarkoitus on selventää kankaassa olevien poimujen syntyä. Ainoa keino, jolla sain tehtyä samanlaisia poimuja, oli työntää teltan sisällä jotain kohti teltan sivua, vielä siten että vastakkaisella puolella on jotain pitämässä kiinni. (telttakepit)
Jos teltan romahduttaa alas, niin poimuista tulee pituussuuntaisia. Telttaa vetämälläkään ei saa muodostettua vastaavia poimuja.
Poimut ovat syntyneet Sepon kehon vaikutuksesta. Voimakkaimmin tulee miettineeksi törmäystä telttaan.

[teemu]

Tämän kuvan tarkoitus on selventää kankaassa olevien poimujen syntyä. Ainoa keino, jolla sain tehtyä samanlaisia poimuja, oli työntää teltan sisällä jotain kohti teltan sivua, vielä siten että vastakkaisella puolella on jotain pitämässä kiinni. (telttakepit)
Jos teltan romahduttaa alas, niin poimuista tulee pituussuuntaisia. Telttaa vetämälläkään ei saa muodostettua vastaavia poimuja.
Poimut ovat syntyneet Sepon kehon vaikutuksesta. Voimakkaimmin tulee miettineeksi törmäystä telttaan.

Pienikokoinen Mäki oli tuossa laidassa, mihin viivat konvergoivat. Hän on voinut työntyä ulospäin teltasta ja pullistaa sitä.
Boisman olisi voinut olla hänen takanaan, Gustafsson sivun keskivaiheilla ja Björklund vuotoverijälkien perusteella lähellä harjaa. Nämä siis olettan, että teltta olisi mennyt kumoon tuo IV-sivu alaspäin. Gustafssonin jäljet olisivat olleet päälle jäänessä sivussa II, vain sen pääpuolessa, mutta juuri keskivaiheella, kuten II-sivun kuvasta näkyy.

[teemu]

Hessu52 kyseli pakoputken jäljestä, jonka olisi pitänyt palaa telttaan.

II-3 osion vasemmassa laidassa on samanmuotoinen tumma jälki, kuin Jawan pakoputki. Ne sopivat yhteen.

Ohessa on uusi yhdistelmäkuva. Siinä teltan oletetaan olevan kumossa maata vasten. Teltan ajatellaan törmäyksessä kiertyneen niin, että siihen kohdistetun motskarin takapyörä on maassa olevan renkaan jäljen kohdalla, mutta teltan suuaukko edelleen samoilla mailla kuin pystytettäessä.

Vain II-sivun kalteva lape on esitetty suoraksi vedettynä, mikä ei vastaa todellisen törmäyksen jälkeistä tilannetta. Kuva on käännetty asentoon, missä pohjoinen on alas ja etelä ylöspäin. Siten se on samoin päin kuin uhrikuvassa, mutta kohtisuoraan kauempaa ylhäältä katsottuna (ei perspektiiviä).

[Hessu52]

Jos telttaan olisi jäänyt palojälkiä, olisivat siihen poliisilaboratoriossa taatusti kiinnitetty huomiota.

Nuo tummat kohdat ovat verijälkiä, eivätkä mitään palojälkiä.

Vaikka tutkimusten alussa tehtiinkin paljon virheitä, en uskoisi niin kuitenkaan laboratoriokokeissa tehdyn ja melkeinpä olen varma siitä, että poliisilta on tullut käsky nuohota kaikki, mitä teltasta irti saa.

Tällöin olisivat palojäljet kyllä tulleet ilmi, saati sitten näissä uusissa tutkimuksissa.

Silti täytyy ihmetellä, jos teltasta on vielä myöhemmin joku siivooja löytänyt hampaita ja luunkappaleita.

[teemu]

^Jos otaksutaan, että poliisi on löytänyt kaikki jäljet, eikä ole löytänyt palojälkeä, niin siinä tapauksessa teltassa ei ole palojälkeä.

Teltassa on kuitenkin pakoputken muotoinen jälki paikassa, johon se olisi voinut syntyä päälleajon ja kaatumisen seurauksena. Yhdistelmäkuva on tehty sovittamalla jälki ja pakoputki toisiinsa, kuitenkaan tietämättä, mistä jälki johtuu.

Asia ei luultavasti selviä koskaan, mutta mallin kannalta tulos on mielenkiintoinen. Saa nähdä kuinka pitkälle rekonstruktiota voi jatkaa, ennen kuin ilmenee vakavia yhteensopimattomuusongelmia muiden havaintojen kanssa.

[kukkuu]

Tämän kuvan tarkoitus on selventää kankaassa olevien poimujen syntyä. Ainoa keino, jolla sain tehtyä samanlaisia poimuja, oli työntää teltan sisällä jotain kohti teltan sivua, vielä siten että vastakkaisella puolella on jotain pitämässä kiinni. (telttakepit)
Jos teltan romahduttaa alas, niin poimuista tulee pituussuuntaisia. Telttaa vetämälläkään ei saa muodostettua vastaavia poimuja.
Poimut ovat syntyneet Sepon kehon vaikutuksesta. Voimakkaimmin tulee miettineeksi törmäystä telttaan.

Pienikokoinen Mäki oli tuossa laidassa, mihin viivat konvergoivat. Hän on voinut työntyä ulospäin teltasta ja pullistaa sitä.

Ei poimut mielestäni voi olla tulleet AM:n kehosta, koska teltta näkyy uhrikuvassa olevan erittäin tiukasti SB:n kehonmyötäisesti.

[teemu]

^Teltta on mielestäni vedetty takaisin alkuperäiselle paikalleen kiristämällä sekä pohjaa että päällä olevaa kangasta samaan aikaan. Boisman on jäänyt poikittain pussin perälle. Siksi teltta on kireästi häntä vasten. Mäki olisi poistunuti välistä ja yrittänyt ulos jo aikaisemmin, jolloin hänelle kävi huonosti. Ts. II-1 aukko saatettiin leikata heti törmäyksen jälkeen, ennen teltan vetämistä paikalleen.

[kukkuu]

^Teltta on mielestäni vedetty paikalleen kiristämällä sekä pohjaa että päällä olevaa kangasta. Boisman on jäänyt poikittain pussin perälle. Siksi teltta on kireästi häntä vasten. Mäki poistui välistä ja yritti ulos jo aikaisemmin, ja hänelle kävi huonosti. Ts. II-1 aukko saatettiin leikata heti törmäyksen jälkeen, ennen teltan vetämistä paikalleen.

Heitän nyt ulkomuistista, että Seppoa olisi puukotettu telttakankaan läpi. Olisiko tämä puukotus sitten tapahtunut oletetun teltan siirron jälkeen?

[teemu]

^Sopisi olleen heti sen jälkeen, kun Mäkeä oli lyöty päähän II-1 aukossa. Telttaa ehkä ryhdyttiin vetämään jolloin Boisman osoitti liikaa elonmerkkejä. Motskari olisi silloin jo vedetty pois teltan sisältä, ja mahdollisesti tajuton Gustafsson myös II-3 aukon kautta teltan pituusakselin suunnassa. Sisällä olisivat olleet enää Boisman ja Björklund. Molempia puukotettiin ETP:n mukaan. Ainakin osa pistoista tuli telttakankaan läpi.

Voi myös olla, että Boisman olisi herännyt törmäyksen aiheuttamasta tajuttomuudesta vasta teltan uudelleenpystytyksen jälkeen, jolloin hänet olisi puukotettu, ja Björklund varmuudeksi myös. Roiskejäljet III-IV-nurkassa sopisivat pystyssä olleeseen telttaan.

Vai olisiko ollut, että telttaa yritettiin ensin pystyttää Rackaruddenin suuntaan, mihin se oli raahautunut, ymmärtämättä, ettei paikka ollut oikea? Vanhassa, ns. Telttsu-kuvassateltan asento olisi lähes vastaava, vaikka kuva onkin montaasi, joka on tehty naapuriniemen ns. viranomais-kuvanpohjalta.

[kukkuu]

^Sopisi olleen heti sen jälkeen, kun Mäkeä oli lyöty päähän II-1 aukossa. Telttaa ehkä ryhdyttiin vetämään jolloin Boisman osoitti liikaa elonmerkkejä. Motskari olisi silloin jo vedetty pois teltan sisältä, ja mahdollisesti tajuton Gustafsson myös II-3 aukon kautta teltan pituusakselin suunnassa. Sisällä olisivat olleet enää Boisman ja Björklund. Molempia puukotettiin ETP:n mukaan. Ainakin osa pistoista tuli telttakankaan läpi.

Voi myös olla, että Boisman olisi herännyt törmäyksen aiheuttamasta tajuttomuudesta vasta teltan uudelleenpystytyksen jälkeen, jolloin hänet olisi puukotettu, ja Björklund varmuudeksi myös. Roiskejäljet III-IV-nurkassa sopisivat pystyssä olleeseen telttaan.

Vai olisiko ollut, että telttaa yritettiin ensin pystyttää Rackaruddenin suunttan, mihin se oli raahautunut, ymmärtämättä, ettei paikka ollut oikea? Ns Telttsu-kuvassa teltan asento olisi juuri tämä, vaikka kuva onkin montaasi, joka on tehty naapuriniemen kuvan pohjalta.

Olisiko tapahtumaketju mahdollinen siten, että vainajien vammat olisivat tulleet teltan ulkoapäin? III-sivulla on useita selittämättömiä reikiä, joiden tulotapaa tutkijat eivät ole pystyneet selittämään.


"TELTAN III-SIVUN REPEÄMÄT/VIILLOT

2.5
Teltan III-sivussa eli takapäädyssä keskisauman kohdalla, tuuletusaukosta n. 33 cm alaspäin on n. 1,9 cm pituinen viilto-/pistojälki sekä toinen n. 6 mm pituinen pistojälki keskisauman toisella puolella (kuva 22). Jäljet ovat teräaseen jättämiä.

Alaosassa on n. 7 mm pituinen pistojälki, joka vaikuttaa teräaseen jättämältä (kuva 23). Aivan em. jäljen alapuolella on pieni reikä/pistojälki (kuva 23), josta ei voida selvittää sen aiheuttajaa.

Yläosassa, verkkoikkunan tasolla on n. 4 mm pituinen pistojälki ja sen lähellä viisi pientä reikää/pistojälkeä (kuva 24). Jäljistä ei voida selvittää niiden aiheuttajaa.

Verkkoikkunan läpässä on pieni palkeenkielimäinen reikä (kuva 25), joka vaikuttaa teräaseen jättämältä.
Mainittakoon, että yksi läpän purjerenkaista on vääntynyt ja irronnut telttakankaasta (kuva 26).

Verkkoikkuna on osittain rikki (kuva 27). Ei voida selvittää, miten se on rikkoutunut.

Teltan harjalla on myös palkeenkielimäinen reikä, josta ei voida selvittää sen aiheuttajaa [kuva 28]. "

Harjanaru on katkaistu teräaseella, joten on oletettava narun olleen yhtenä kappaleena tapahtuman jälkeen. Kun myöskin harjasalko on ollut yhtenä kappaleena, niin teltta on ollut jossain määrin pystyssä oletetun törmäyksen jälkeen. Tosin normaalin teltan muotonsa menettäneenä. Ehkä kuitenkin sen verran, että mainitsemasi veriroiskeet ovat olleet mahdolliset syntyä.

[teemu]

...Olisiko tapahtumaketju mahdollinen siten, että vainajien vammat olisivat tulleet teltan ulkoapäin? III-sivulla on useita selittämättömiä reikiä, joiden tulotapaa tutkijat eivät ole pystyneet selittämään.
...

Yhdistelmäkuva II:n mukaan, moottori/vaihdelaatikko olisi kaatunut siihen, missä teltan päädyssä ylhäällä on isot Björklundin verijäljet. Hänellä oli vaikeat päävammat, mihin olisi voinut vaikuttaa se, että moottoripyörän massiivinen keskiosa olisi kaatunut hänen päälleen. Välissä on saattanut olla telttakangas.

Jalkatappi ja seisontatuki olisivat olleet lähellä Gustafssonin isoja, ylhäällä olleitä verijälkiä. Hänellä oli läpireikä poskessa, joka olisi voinut aiheutua jommasta kummasta näistä.

Takapyörän napa ja pakoputken takaosa ovat lähellä Boismanin jälkiä teltan IV-sivun puolella.

Pienikokoinen Mäki olisi mahdollisesti nukkunut hieman alempana teltassa (kauempana III-sivusta), eikä moottoripyörä olisi osunut häneen.

Kaatunutta telttaa pystytettäessä Björklund olisi ollut lähes harjaa vasten. Hänet olisi pitänyt vetää takaisin pohjan päälle. Jos tämä tehtiin II-1 aukosta ja vetämällä farkkujen lahkeesta, niin farkut olisivat voineet jäädä käteen. Yksinkertaisella vedolla Björklund olisi saatu lopulliseen asemaansa, mistä hänet löydettiin teltan sisältä.

Sekä Boismania että Björklundia on voitu puukottaa teltan läpi ulkoa käsin. IV-1 aukon kautta Björklundia on voitu puukottaa lisää.

III-sivun jäljistä on vaikea sanoa mitään. Riippuu tapahtumien mallista ja se mm. motiivista. Jos tilanne olisi lähtenyt kiusanteosta, niin se olisi voinut alkaa juuri polulta ja teltan pääpuolesta. Jos taas joku ajoi vahingossa teltan yli pimeässä, niin III-jälkiä on vaikeampi selittää. Olisi ne ehkä voitu tehdä uudelleen pystytettyyn telttaankin, mutta siinä tapauksessa tekijän on pitänyt olla varsin erikoisessa mielentilassa. Tosin olihan tässä juuri eräs tapaus, jossa kourallinen pillereitä ja kori kaljaa tekivät nuoresta miehestä estottoman superhenkilön.

III-sivu on ensin kaatunut ulkopuoli alaspäin, ja motskari tullut päälle painoksi. Jos alla on ollut joitain terävää, niin se on voinut rei'ittää telttaa ilman verijälkiä. Miten ne lasinsirpaleet: Niistä ei taida olla kuvaa? III-sivun tippuveri voisi olla pystytyksestä ja ulkopuolisen, sekä siinä tapauksessa luultavasti A-tyyppiä, koska vierasta verta ei tiedetä olleen.

[teemu]

...Olisiko tapahtumaketju mahdollinen siten, että vainajien vammat olisivat tulleet teltan ulkoapäin? ....

Sellainen tapahtumaketju on mahdollinen, kts. alla.

Onnettomuuden tekninen kuvaus, versio 27.10.2007

Kuvaus on fiktiivinen tapahtumakaavio, joka on sovitettu moottoripyöräonnettomuuden mahdolliseen kulkuun ja teltasta raportoituihin jälkiin. Versio on teknisesti mahdollinen, muttei ainoa mahdollinen. Se esitetään keskustelua varten, koska tapahtumien kulusta ei ole olemassa mitään yleisesti hyväksyttyä käsitystä. Versio ei kohdistu kehenkään tiettyyn henkilöön tekijänä eikä avustajana. Gustafsson ei sovi tämän version mukaiseksi tekijäksi. Tekijöitä on kaksi, avustajia yksi tai kaksi.


1. Ajankohta on ennen auringonnousua, ja teltassa nukutaan. Kello on mahdollisesti kahden – puoli kolmen maissa.

2. Niemeen keskipolkua tuleva moottoripyörä törmää teltan II-3 osioon ja tekee siihen aukon. Pyörä jatkaa suoraviivaista liikettään kohti IV-3 osiota, mihin myös syntyy repeämä. Pyörä kiertyy vasemmalle, kääntää telttaa vasemmalle, kaatuu vasemmalle kyljelleen ja lopulta teltassa olleiden kasvojen päälle. Uhrit saavat kudosvammoja ja kallovammoja. Pyörivän kumisen renkaan kulutuspinta irrottaa Björklundilta hiuksia.


3. Moottoripyörä pysähtyy, maahan kaatuneet ajaja ja mahdollinen matkustaja vetävät pyörän takaisin ulos teltasta II-3 aukon kautta. Uhrit jäävät luhistuneeseen telttaan, jota ryhdytään pystyttämään takaisin sille paikalle, mihin se oli raahautunut pyörän mukana. Onnettomuuden jälkeen pyörän ja teltan II-sivun keskinäinen asema on kaavamaisesti aikaisemmin esitetyn yhdistelmäkuva II:n mukainen. Etelä on kuvan yläosan ja pohjoinen alaosan suuntaan.

4. I-päädyn salko saadaan pystyyn, muttei III-salkoa koska Björklund makaa kumossa olevan teltan harjaosan sisällä. I-salkoa nostettaessa Björklundin jalat ovat kääntyneet lisää poikittain siihen asentoon nähden mihin hän törmäyksessä joutui.


5. Telttaan leikataan II-1 aukko, jonka kautta Björklund vedetään teltan harjan sisältä teltan pohjaosan päälle, ottamalla kiinni farkkujen lahkeista. Farkut luistavat päältä ja jäävät vetäjän käteen, jolloin loppumatka vedetään nilkoista. Björklund jää poikittain teltan pohjalle siihen suhteelliseen asemaan mistä hänet aikanaan löydetään.

6. Teltta pystytetään myös III-päädyltään siihen paikkaan mihin se oli raahautunut. Osa verijäljistä kuivuu.


7. Björklund menehtyy n. 15 minuutin kuluessa onnettomuudesta. Teltassa yhä oleva ja häntä hoivannut Mäki toteaa tilanteen, huutaa apua ja yrittää ulos II-1 aukosta. Hänet vaiennetaan kahdella kovan esineen iskulla päähän hänen ollessaan aukon kohdalla. Hän menetyy myöhemmin pään alueen vammoihin. Telttaan jää roiskevarjostuma hänen oikean kätensä kohdalle.

8. Toista uhria seuranneessa paniikissa törmäyksessä iskun saanut Boisman yrittää nousta ylös. Sen estämiseksi IV-sivulla ollut tekijä puukottaa häntä teltan IV-3 osion läpi. Hän ensin lamautuu keuhkoihin ulottuneesta pistosta, ja lopulta menehtyy verenvuotoon. Myös Björklundia puukotetaan, varmuuden vuoksi, mutta tarpeettomasti.


9. II-sivun puolella ollut ja astaloa pidellyt tekijä lyö ylös yrittävää Gustafssonia päähän teltassa olevan II-3 aukon kautta. Veriroiskeita lentää teltan kaitaleisiin. Gustafsson jää tainnuksissa makaamaan teltan sisälle.

10. Teltta jää pystyyn tarkemmin tuntemattomaksi ajaksi. Veriroiskeet kuivavat. Tänä aikana aurinko nousee, ja joku mahdollisesti tekee lehdissä mainitun havainnon siitä, että harjateltta on ollut pystyssä klo kolme. Moottoripyörä lähtee pois rannasta. Ymmärretään, että tarvitaan apua tilanteen selvittämiseen.


11. Aikaa on kulunut, apua on pyydetty ja on päätetty tehdä lavastus: Uudet henkilöt ovat saapuneet paikalle. Teltta irrotetaan maasta katkaisemalla kiinnitykset puukolla. Se raahataan alkuperäiselle paikalleen, ja sen I-pääty käännetään ulkopuoli alaspäin, jotta teltan sisältöä voidaan tutkia tarkemmin. Moottoripyörien rekisteriotteista saadaan tieto siitä, keitä miesuhrit olivat. Anastetaan omaisuutta, kuten esineitä, tupakkaa ja ruokatavaraa, jotka kätketään tarkoin, jotta syntyisi vaikutelma ryöstöstä ja paosta kauas. Teltan siirron yhteydessä tyynyliinakäärö jää teltan III-päädyn alle näkymättömiin. Se on voinut pudota törmäyksessä tai myöhemmin joltakin paikalla olleelta.

12. (Viimeinen?) järjestelijä on saamassa työnsä valmiiksi kun lintupojat tulevat niemeen, ja näkevät hänet. Jää arvoitus, mistä on peräisin lehdissä ollut sanonta, ”antakaa heidän olla rauhassa” tms. Se sopisi tuskastuneen järjestelijän suuhun, mutta taitaa kuitenkin olla lehtineekerin keksintöä. Kuulustelupöytäkirjassa sitä ei ole.

---------------------------

13. Teltan jäljistä ei voi päätellä tämän pidemmälle. Kuitenkin Gustafsson on vedetty ulos teltasta jossain vaiheessa. Koska muita hänen ulostuloonsa sopivia verijälkiä ei ole kuin II-3 aukon ympärillä, hänet on täytynyt vetää siitä ulos teltan harjan suunnassa. Hänet löydetään poikittain teltan päältä. Ei tiedetä, koska tämä on tapahtunut. Oikeuden päätöksen mukaan hän olisi ollut teltan päällä n. 6.15, jolloin Salonen ja Haapalainen olisivat nähneet hänen jalkansa. Todistaja Siv Jansson-Knuts kertoo, että Gustafsson olisi ollut teltan sisällä vielä paljon myöhemmin aamun aikana. Eräiden toisten myöhempien todistajien mukaan Gustafsson taas oli teltan päällä, kun he tulivat. Muut uhrit lienevät olleet kankaan alla poliisin kutsumiseen asti.

14. Rikospaikka siivotaan ennen KRP:n tuloa. Osa tavaroista joudutaan tuomaan takaisin ennallistusta varten. KRP:n tutkijat ihmettelevät mitä rikosta pitäisi tutkia. Tutkimukset kestävät vuorokauden, minkä jälkeen paikka avataan yleisölle. Uhrien vaatteet ja tavarat annetaan omaisille, jotka hävittävät pääosan niistä. Ajan kuluessa poliisi epäilee n. 70 henkeä tekijöiksi. Viimeisin, Gustafssonin epäily on todennäköisin syin. Häntä päätetään syyttää, ja tuomitaan oikeudessa syyttömäksi.

[Hessu52]

Muuten hyvä, mutta eräs pikkuseikka unohtui.

Gusse itse kertoi muistavansa sen, kun Sepi kolmen-neljän maissa laittoi onkivehkeitä kuntoon ja Gusse itse pukeutui uimahousuihin ja silloin oli jo valoisaa.

Sepi viipyi noin tunnin kalassa ja Gusse oli sen aikaa valveilla, mm. syöden, vaihtaen vaatteita ja käyden uudemman kerran niemessä.

Tytötkin olivat jossain välissä olleet hereillä, ennen kuin koko joukkio meni taas telttaan nukkumaan.

Siispä onnettomuus ei olisi voinut Gussen puheiden mukaan tulla ainakaan pimeän aikaan, ellei Gusse sitten valehtele, jota en tässä kohden ainakaan usko.

[teemu]

^Asia ei ole unohtunut. Ei vain ole syytä jäädä sellaisen esteen eteen, jonka perimmäistä luonnetta ei tunneta. Poliisi on päätynyt tiettyyn todennäköiseen murhien ajankohtaan. Ongelmana on, ettei tuona aikana ole kuulunut minkäänlaisia ääniä, jotka olisi voitu yhdistää murhiin. Se mitä tapahtui on saattanut tapahtua eri aikaan, riippumatta siitä, mitä Gustafsson on kertonut siitä yöstä.

Muistutan myös siitä faktasta, ettei lämpömittari noussut 5.6.1960 klo 13:20, jolloin kunnanlääkäri yritti määrittää uhrien kuolinaikaa. Nyrkkisäännön mukaan kuolemasta on sellaisessa tapauksessa kulunut vuorokausi. Tosin huomattavaa vaihteluakin esiintyy, olosuhteista riippuen. Tässä tapauksessa ei ole tiedossa arviota erityisemmin lyhentäviä olosuhteita, vaan laskennalliset arviot menevät parhaimmillaankin edelliseen iltaan eivätkä aamuneljän ja kuuden välille samana päivänä.

Gustafssonin puheiden merkityksen voinee tarkistaa sitten, kun joskus tiedetään mitä tapahtui ja milloin. Tähän liittyen: Minua on ruvennut kiinnostamaan Gustafssonia syyllistävien toistuvat väitteet siitä, että hänen varmasti tiedetään valehtelevan, vaikkei asia olisi mitenkään ilmeinen omilla tiedoilla. Niinpä murhia voisi kokeeksi mallintaa ilman Gustafssonin kertomuksia, ja katsoa mihin ristiriitoihin joudutaan. Esim. hänen kertomansa nukkumaanmenojärjestys näyttää täysin mahdolliselta edellä esitetyn tapahtumakaavion (^^) pohjalta.



Gustafssonin muistamista asioista näyttää olevan vaihtelevaa fakta/mututietoa. Tavallisesti vanhempaa faktatraditiota pidetään alkuperäisempänä kuin nuorempaa.

..Gusse itse kertoi muistavansa sen, kun Sepi kolmen-neljän maissa laittoi onkivehkeitä kuntoon ja Gusse itse pukeutui uimahousuihin ja silloin oli jo valoisaa.
....

-

Bodomin mysteerio (1960, perustuen tältä osin Gustafssonin kuulusteluihin):
Johonkin aikaan yöllä – ennen auringon nousua – (aurinko nousi almanakan mukaan kello 03.06) Gustafsson oli herännyt siihen, että Boisman oli ollut kaivamassa esille kalastusvälineitään