TUOMIO murhajutussa, Käräjäoikeus 2013

[Sirpa]

Eikä minun mielestäni tässä pidä nyt unohtaa myöskään sitä mystisesti kadonnutta ulkopuolisen ääntä, jonka kuulemisesta aikaisemmin ex-tutkinnanjohtaja todisti hovioikeudessa, eikä myöskään - toisaalta, kun on kerrottu erään tapauksen selvinneen pelkän hyttysen raadon löytymisellä autosta - ettei tässä tapauksessa muka mistään saatu DNA:ta, joka olisi pystynyt identifioimaan tekijän - paitsi tietysti se klapin DNA, joka aivan yhtä mystisesti muuttui monin selityksin KRP:n tutkijan DNA:ksi, vaikka KRP:llä ei ollut murhapaikalle mitään asiaa, eikä ko. tutkija liittynyt klapin tutkintaan edes, eikä johtajan sanojen mukaan asiaan liity edes mitään virhettä, eikä tietenkään pidä unohtaa myöskään käräjäpäätöksessä 2010 kerrottua paikan eristyksen pettämistä poliisin toimesta, eikä myöskään mystisiä Porvoon soittoja, eikä tietenkään Lahden tietojen vaklausta ennen murhaa tai hänen henkeen ja terveyteen kohdistuneita uhkailuja.

Tarkoituksella yksi lause, kun nämä ulkopuolisen puolesta puhuvat seikat ovat niin mitättömiä verrattuna syyllisyyden puolesta puhuvaan näyttöön - kuten olemme saaneet huomata.

[Edwin]

En usko vainajan freesauksiin kaatamalla naamalle pakasterasiallista käsipelillä juoksevana pidettyä verta, en usko, että "klapinarkoosi" on niin syvä, etteikö siihen heräisi siinä vaiheessa kun veitsellä mennään vatsanpeitteiden läpi (itse asiassa mulla on tästä anestesialääkärin mielipide), en usko, että 9-vuotiasta lasta voidaan käyttää assistenttina tämän isän murhassa, en usko ylipäätään mihinkään, mitä tämän murhan teonkuvaukseksi on arveltu.

En minäkään usko "klapinarkoosin" syvyyteen, mutta eipä sen tarvitse kovin syvä ollakaan. Saatavilla olevan tiedon mukaan uhrin vatsaan oli tehty jonkinlainen "kierrepisto". Harakirissa tehdään tuollainen pisto, ja sen tarkoituksena on vatsan alueen isojen valtimoiden katkaiseminen. Voisin kuvitella, että jos uhri nukkuu (klapilla avitettuna), niin verenpaine laskee piston seurauksena nopeasti niin, että uhri ei enää siitä nouse. Minulle "klapinarkoosi" ei ole erityinen uskonasia. Tiedossa on, että uhrin päälaella on ruhjevamma ja että sängystä löytyi verinen klapi. Melko luonnollinen johtopäätös on, että ruhjevamma on aiheutettu kyseisellä klapilla (fileerausveitsellä ei varmaankaan tehdä ruhjevammoja, ja vasara menisi todennäköisesti kallon luista läpi).

Ei tämä juttu ole minulle muutoinkaan erityinen uskonasia. Jos/kun lähdetään siitä, että AA on surmannut puolisonsa ennen häkepuhelua, hänen on luonnollisesti pitänyt järjestää asiat niin, että teon oikea ajankohta ei paljastu. Googlaamalla saa parissa sekunnissa tuhansittain artikkeleita siitä, miten kuoleman ajankohta määritellään. Ensimmäisenä syntyisivät lautumat. On siis pyrittävä vaikuttamaan niihin. Samoin on huolehdittava siitä, että kuolonkankeus, ruumiin jäähtyminen taikka hyytynyt veri eivät kavalla tekijää. Ei tämä mitään rakettitiedettä ole. Ja lopuksi häkepuhelun taustalle jotakin äänisoppaa soimaan, joka voisi muistuttaa tappelun ääniä.

On kummallista, että ihmisiä voidaan tuomita vankeuteen yksittäisen sormenjäljen, hiuksen, kuidun tms perusteella, mutta AA:n kohdalla ei näyttäisi riittävän mikään. Kuka tahansa muu, joka olisi marssinut JL:n verta hihansuissaan olisi jo ajat sitten istunut suorittamassa rangaistustaan. Porukka vannoo pulssinkokeiluteorian puolesta ymmärtämättä, että käden lisäksi tuosta ovenraosta olisi pitänyt mahtua AA:n pää. Hänhän kertoo nähneensä puolisonsa kasvot. Niitä taas on mahdotonta nähdä työntämättä päätään ovenraosta takkahuoneen puolelle.

[padlock]

...
Siis tuomareilla on Virolaisen mukaan velvollisuus kysellä asianosaisilta...heihin kait lukeutuu myös syylliseksi epäilty. En tietenkään tunne itse oikeudenkäyntiin liittyviä säädöksiä, mutta silti olen ihmetellyt sitä väitettä, että tuomari (Santamaa) ei olisi saanut esittää Anneli Auerille kysymyksiä. Jos jokin asia ei päätöksentekijästä ole selvä, niin olisi aika omituista että sitä ei selvitetä kysymällä, kun tilaisuus siihen on.

Huomaa kyllä ettet tunne oikeudenkäyntiin liittyviä säädöksiä. Tuomari saa kysyä tarkentavia kysymyksiä silloin kun ko. todiste on käsittelyssä, ei enää syytetyn loppupuheenvuoron aikana. Siitäkin Virolainen on kirjoittanut moneen kertaan.

[Sirpa]

On kummallista, että ihmisiä voidaan tuomita vankeuteen yksittäisen sormenjäljen, hiuksen, kuidun tms perusteella, mutta AA:n kohdalla ei näyttäisi riittävän mikään.

Minua kiinnostaisi mikä on se mikään, joka ei riitä, kun en tähän kysymykseen ole saanut usean vuoden aikana minkäänlaista vastausta. Oletko ystävällinen ja kerrot.

[Vespa velutina]

Saatavilla olevan tiedon mukaan uhrin vatsaan oli tehty jonkinlainen "kierrepisto". Harakirissa tehdään tuollainen pisto, ja sen tarkoituksena on vatsan alueen isojen valtimoiden katkaiseminen. Voisin kuvitella, että jos uhri nukkuu (klapilla avitettuna), niin verenpaine laskee piston seurauksena nopeasti niin, että uhri ei enää siitä nouse.

Miksei ulkopuolinen murhaaja olisi voinut tehdä tuota kierrepistoa? Uskotaanko kierrepistoon vain, jos tekijä on Anneli? Kierrepisto nimittäin osoittaa, ettei uhrin ole läikän aikaan saamiseksi tarvinnut maata sängyllä kuin minuutti pari, mikä sopisi huppumiehen aikajanaan.

On kummallista, että ihmisiä voidaan tuomita vankeuteen yksittäisen sormenjäljen, hiuksen, kuidun tms perusteella, mutta AA:n kohdalla ei näyttäisi riittävän mikään.

Sehän tässä on, kun Auerin jälkiä ei ole löytynyt mistään raskauttavasta paikasta. Jos AA:n sormenjälkiä olisi löytynyt vaikka surmaveitsestä, hänen päässään olisi ollut verinen hiuksista tyhjä kohta ja lattialla olleissa hiuksissa olisi tyvessä hänen vertaan, mikä osoittaisi, että tukko on revitty päästä väkivaltaa käyttäen, murhaajanruskeita kuituja löytyisi Annelista, niin näitä olisi todella vaikea selittää mitenkään hänen kannaltaan edullisesti. Mutta teepaidan hihansuista löytyneet silmin havaitsemattomat tahrat, jotka löytyivät vasta kolme vuotta murhan jälkeen, voidaan selittää muutenkin. Poliisi pyysi häntä kokeilemaan uhrin pulssia: jos poliisi sen sijaan olisi kieltänyt koskemasta uhriin, voisi tahroja tarkastella toisessa valossa. Yksi sormenjälki riittää, jos sille ei löydy muuta luonnollista selitystä kuin veriteon suorittaminen. Jos vaikka naapurin sedän hius löytyisi murhatun Jukan kynnen alta, niin miten tämä selitettäisiin luonnollisesti?

[Fela Shakara]

Kiitos padlock, kun ystävällisesti valaisit asiaa. Kyse on siis kysymysten ajoittamisesta johonkin tiettyyn prosessin kohtaan. Siteeraamassani kohdassa puhutaankin lähinnä prosessinjohtamisesta. Enpä yksinkertaisuuttani ymmärtänyt, että kyselyvelvollisuus muuttuu kyselykielloksi loppupuheenvuoron aikana. Vaikket jotain ymmärtäisi, kysyä et enää saa. Luulisi käräjätuomarin koulutukseen sisältyvän tällaisen tiedon.

[padlock]

Kiitos padlock, kun ystävällisesti valaisit asiaa. Kyse on siis kysymysten ajoittamisesta johonkin tiettyyn prosessin kohtaan. Siteeraamassani kohdassa puhutaankin lähinnä prosessinjohtamisesta. Enpä yksinkertaisuuttani ymmärtänyt, että kyselyvelvollisuus muuttuu kyselykielloksi loppupuheenvuoron aikana. Vaikket jotain ymmärtäisi, kysyä et enää saa. Luulisi käräjätuomarin koulutukseen sisältyvän tällaisen tiedon.

Nimenomaan, häke-nauhakysymykset olisi pitänyt kysyä silloin kun häke-nauhaa käsiteltiin todisteena. Tuomarilla ei ole mitään kyselyvelvollisuutta, mutta kyselyoikeus. Asia sisältyy juristien koulutukseen v:sta 1997 lähtien kuten kirjoitin vähän aiemmin. Jos on valmistunut sitä ennen, pitäisi tuomarin itse huolehtia siitä että osallistuu vapaaehtoiseen jatkokoulutukseen. Koska kaikki tuomarit eivät viitsi, se pitäisi ehdottomasti saada pakolliseksi.

[one eye]

...
Siis tuomareilla on Virolaisen mukaan velvollisuus kysellä asianosaisilta...heihin kait lukeutuu myös syylliseksi epäilty. En tietenkään tunne itse oikeudenkäyntiin liittyviä säädöksiä, mutta silti olen ihmetellyt sitä väitettä, että tuomari (Santamaa) ei olisi saanut esittää Anneli Auerille kysymyksiä. Jos jokin asia ei päätöksentekijästä ole selvä, niin olisi aika omituista että sitä ei selvitetä kysymällä, kun tilaisuus siihen on.

Huomaa kyllä ettet tunne oikeudenkäyntiin liittyviä säädöksiä. Tuomari saa kysyä tarkentavia kysymyksiä silloin kun ko. todiste on käsittelyssä, ei enää syytetyn loppupuheenvuoron aikana. Siitäkin Virolainen on kirjoittanut moneen kertaan.

No siinä meillä on kans itseoppinut juristi. Tuomari esitti kysymyksensä ennen loppupuheenvuoroja ja kysyi syytetyltä voiko hän selventää ko asioita. Eli varmasti tuomaria vaivasi kertomusten ristiriita jotka syytetyn asianajaja siihen salli ja antoi syytetylle tilaisuuden tarkentaa näkemystään. Olisihan tuomari voinut itsekseen vain todeta, että onpa sekavaa tapahtumakulun kerrontaa jonka varaan ei mitään uskottavaa voi rakentaa. Ikävä kyllä Annelilla ei ollut eväitä vastata tuomarin huutoon. Anneli jatkoi itsensä pussiin puhumista - aivan juuri tavalla joka oli syyttäjänkin strategia = puhukoon niin paljon kun vain ja vasta sen jälkeen syyttäjä kyseenalaistaa runsaasti polveilleet syytetyn lausunnot.

[Fela Shakara]

Padlockille vielä: termiä kyselyvelvollisuus käytti kyllä Virolainen, joten en sitä hatusta tempaissut. Omasta mielestäni syylliseksi epäillyn vastaajan oma oikeusturva edellyttää, että häneltä kysytään asioista, jotka ovat jääneet syystä tai toisesta epäselviksi. Näin sanoo maalaisjärki. Jollei vastaaja halua antaa lisäselvitystä, niin sitten hän voi olla hiljaa.

[Vespa velutina]

Vastaan tähän Virolaisen blogia koskevaan keskusteluun, vaikka ei minulta kukaan siitä kysynytkään.(Eikä kukaan minua varmaan ammattilaisena erehdy pitämään .)
Virolaisen blogissa kritisoidaan mielestäni riita-asian oikeudenkäyntiä. Siinä tuomarin pitää selvittää, mitä ne tyypit haluaa, esim. jos tapellaan jostain mitä näitä juttuja nyt on, joista ihmiset keskenään kärhämöi, niin kuka vaatii mitäkin keneltäkin ja millä perusteella. Ettei sitten lopussa olla ihan kuutamolla, että miks mä en esim. saakaan tätä korvausta, vaikka mä voitin tän jutun kun en ole älynnyt vaatia sitä oikealla hetkellä ja tuomarien pitää tässä hänen mukaansa skarpata.
Eri asia rikosjutuissa, joissa on syyttäjä erikseen. Riita- ja rikosasian oikeudenkäynnit poikkeaa toisistaan hyvinkin paljon. Kannattaa lukea sen blogin kommenttiosiota, siinä se kyllä kertoo mitä se tarkoittaa milläkin, jos joku kysyy.
Edes oikeustieteen maisterit eivät välttämättä tiedä kaikkea oikeudenkäynteihin liittyviä kommervenkkejä, koska oikeussalissa toimiminen vaatii tutkinnon päälle vielä auskultoinnin eli oikeussaliharjoittelun ennen kuin sinne voi mennä pätemään, niin että nämä juridiset kysymykset ei ole kovin selviä edes alan ammattilaisille mutta itse uskon kyllä Virolaisen tietävän suurin piirtein mistä kirjoittaa, kun on kerran ollut työikänsä niissä kuvioissa mukana ja kirjoittanut kirjankin tuomion perustelemisesta.

[Oppenheimer]

...
Siis tuomareilla on Virolaisen mukaan velvollisuus kysellä asianosaisilta...heihin kait lukeutuu myös syylliseksi epäilty. En tietenkään tunne itse oikeudenkäyntiin liittyviä säädöksiä, mutta silti olen ihmetellyt sitä väitettä, että tuomari (Santamaa) ei olisi saanut esittää Anneli Auerille kysymyksiä. Jos jokin asia ei päätöksentekijästä ole selvä, niin olisi aika omituista että sitä ei selvitetä kysymällä, kun tilaisuus siihen on.

Huomaa kyllä ettet tunne oikeudenkäyntiin liittyviä säädöksiä. Tuomari saa kysyä tarkentavia kysymyksiä silloin kun ko. todiste on käsittelyssä, ei enää syytetyn loppupuheenvuoron aikana. Siitäkin Virolainen on kirjoittanut moneen kertaan.

Huomaa muuten selvästi, ettet itsekään tunne noita säännöksiä. Tätä asiaa ei ole yksiselitteisesti sallittu tai kielletty missään. Ei ole mitään virallista ohjetta saatika säännöstä siitä, missä vaiheessa tuomari voi esittää täsmentäviä kysymyksiään. Virolainen voi horista, mitä huvittaa.

[Oppenheimer]

Vastaan tähän Virolaisen blogia koskevaan keskusteluun, vaikka ei minulta kukaan siitä kysynytkään.(Eikä kukaan minua varmaan ammattilaisena erehdy pitämään .)
Virolaisen blogissa kritisoidaan mielestäni riita-asian oikeudenkäyntiä. Siinä tuomarin pitää selvittää, mitä ne tyypit haluaa, esim. jos tapellaan jostain mitä näitä juttuja nyt on, joista ihmiset keskenään kärhämöi, niin kuka vaatii mitäkin keneltäkin ja millä perusteella. Ettei sitten lopussa olla ihan kuutamolla, että miks mä en esim. saakaan tätä korvausta, vaikka mä voitin tän jutun kun en ole älynnyt vaatia sitä oikealla hetkellä ja tuomarien pitää tässä hänen mukaansa skarpata.
Eri asia rikosjutuissa, joissa on syyttäjä erikseen. Riita- ja rikosasian oikeudenkäynnit poikkeaa toisistaan hyvinkin paljon. Kannattaa lukea sen blogin kommenttiosiota, siinä se kyllä kertoo mitä se tarkoittaa milläkin, jos joku kysyy.

Ei erehdytä pitämään ammattilaisena, sillä siksi pahasti olet kuutamolla. Asia on nimittäin niin, että nimenomaan riita-asioissa tuomarin ei tule juurikaan puuttua käsiteltävään asiaan ja näyttökysymyksiin. On nimittäin riitapuolten asia tuoda oikeuteen kaikki mahdollinen selvitys, jotta oikeudenkäynnin lopputulos olisi heidän kannaltaan positiivinen. Sen sijaan rikosasiassa valtiolla on eräänlainen viranomaisrooli, mikä liittyy yleisemminkin rikosten ehkäisemiseen ja niiden haittavaikutusten minimoimiseen. Valtion edustajat (poliisi, syyttäjä ja tuomarit) ovat tässä prosessiketjussa aktiivisia, jotta valtion "intressit" rikosasioiden käsittelyssä tulevat huomioiduiksi.

[jmit]

"Tuomarilla ei ole mitään kyselyvelvollisuutta, mutta kyselyoikeus."

Ja tuo kyllä huutaa suomalaisissa oikeussaleissa. Menkää katsomaan mitä hyvänsä oikeudenkäyntiä. Tuomarit kuin puusilmäisiä zombieta ja tuomion perustelut pääsääntöisesti samaa tasoa. Tähän on selkeät syyt.

Naisistunut tuomarikunta on ruunatut miestuomarit mukanaan nöyryyttäneet itsensä näpertämällä epäolennaisuuksissa, hukkaamalla kokonaiskuvan ja vesittämällä jatkuvasti tuomiokäytäntöjä. Ei tuollaista porukkaa kukaan voi arvostaa, jopa rikolliset pitävät pienipalkkaisina pelleinä.

[Fela Shakara]

Tuossa blogissaan Virolainen viittaa kyllä kolmeen KKO:n rikosasiassa antamaan ennakkopäätökseen (seksuaalirikos, yhdyskuntapalvelun muuttaminen vankeudeksi, törkeä avustuspetos), joten kyllä kyse on prosessinjohdosta rikosoikeudenkäynnissä. Riita-asiat ovat toki oma maailmansa ja niissä tuomarin rooli erilainen.

Näin kuuluu tiivistelmä 2013:98 päätöksestä: "Käräjäoikeus oli tuominnut A:n rangaistukseen asianomistaja B:n esittämien rangaistusvaatimusten perusteella. Hovioikeus katsoi A:n tulleen osittain tuomituksi muista teoista kuin mistä B oli vaatinut hänelle rangaistusta. Kysymys hovioikeuden velvollisuudesta valmistelussa kyselyoikeuttaan käyttäen selvittää, oliko B joltain osin luopunut käräjäoikeudessa esittämistään rangaistusvaatimuksista. Ks. KKO40" http://www.kko.fi/64008.htm

Ja loppujen lopuksi: onko syylliseksi epäillyn kannalta jotakin suurtakin haittaa, että tarkentavia kysymyksiä esitetään loppupuheenvuoron aikana? En lukenut koko päätöstä, mutta onhan se laittamatonta, jos ensin KäO antaa niin epäselvän tuomion, ettei tuomittu tiedä, mistä teoista hän on saanut tuomion. HO:ssa sitten tupeksitaan asianomistajan rangaistusvaatimusten kanssa.

[Oppenheimer]

Saatavilla olevan tiedon mukaan uhrin vatsaan oli tehty jonkinlainen "kierrepisto". Harakirissa tehdään tuollainen pisto, ja sen tarkoituksena on vatsan alueen isojen valtimoiden katkaiseminen. Voisin kuvitella, että jos uhri nukkuu (klapilla avitettuna), niin verenpaine laskee piston seurauksena nopeasti niin, että uhri ei enää siitä nouse.

Miksei ulkopuolinen murhaaja olisi voinut tehdä tuota kierrepistoa? Uskotaanko kierrepistoon vain, jos tekijä on Anneli? Kierrepisto nimittäin osoittaa, ettei uhrin ole läikän aikaan saamiseksi tarvinnut maata sängyllä kuin minuutti pari, mikä sopisi huppumiehen aikajanaan.

On kummallista, että ihmisiä voidaan tuomita vankeuteen yksittäisen sormenjäljen, hiuksen, kuidun tms perusteella, mutta AA:n kohdalla ei näyttäisi riittävän mikään.

Sehän tässä on, kun Auerin jälkiä ei ole löytynyt mistään raskauttavasta paikasta. Jos AA:n sormenjälkiä olisi löytynyt vaikka surmaveitsestä, hänen päässään olisi ollut verinen hiuksista tyhjä kohta ja lattialla olleissa hiuksissa olisi tyvessä hänen vertaan, mikä osoittaisi, että tukko on revitty päästä väkivaltaa käyttäen, murhaajanruskeita kuituja löytyisi Annelista, niin näitä olisi todella vaikea selittää mitenkään hänen kannaltaan edullisesti.

Murhaajanruskeiden kuitujen puute Annelissa on nimenomaan se kummallinen juttu. Kuituja oli nimittäin sängyssä, jossa hän oli sanojensa mukaan vedellyt hirsiä punainen T-paita päällään. T paidassa tai koko rouvassa ei kuitenkan ollut näitä kuituja, joita takkahuone taisi olla muuten tulvillaan. Selitys: Anneli ei ollut sängyssä punainen T-paita päällään, vaan se on laitettu päälle vasta myöhemmin kun ensiksi on käyty suihkussa. Mitäs tähän sanot?