Oliko tämä jo täällä? Jos oli, modet voi poistaa.
"
Rikosoikeuden professori perää syyttäjien vastuuta vaarallisten vankien tapauksissa: ”Paljon vartijoita”
Murhasta epäillyn sarjakuristaja Penttilän tapaus on nostanut jälleen esiin vaarallisten vankien vapauttamisen riskit.
Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen perää syyttäjien vastuuta vaarallisten vankien tapauksissa.
Vaaralliseksi luokitellun vangin vankilasta pääsyn ratkaisee ennen kaikkea aiempien rikosten tekotapa ja siitä määrätty tuomio.
Vaarallisten vankien vapauttamisen riskit nousivat jälleen esiin, kun kävi ilmi, että poliisi epäilee sarjakuristajana tunnetuksi tullutta Michael Penttilää uudesta henkirikoksesta.
Kahdesta taposta, yhdestä kuolemantuottamuksesta sekä useista tapon yrityksistä aiemmin tuomitun Michael Penttilän tilanne on herättänyt keskustelua vaarallisina pidettyjen henkilöiden oikeudesta vapauteen.
Asia tuli ajankohtaiseksi, kun julkisuuteen levisi maanantaina vahvistamattomia tietoja, joiden mukaan poliisi epäilee Penttilää uudesta väkivaltarikoksesta.
Tiistaina käräjäoikeudesta vahvistettiin Iltalehdelle, että poliisi esittää Penttilää vangittavaksi epäiltynä murhasta, joka on tapahtunut 13. huhtikuuta.
Tekotapa ratkaisee
Itä-Suomen yliopiston rikos ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen kertoo, miksi vaaralliseksi luokitellut vangit päästetään vapauteen, vaikka tiedetään, että pahimmassa tapauksessa he alkavat uusia tekojaan, kuten Penttilän tapauksessa näyttää käyneen.
Tolvasen mukaan vaaralliseksi luokitellun vangin vankilasta pääsyn ratkaisee ennen kaikkea aiempien rikosten tekotapa ja siitä määrätty tuomio.
- Jos erittäin vaaralliseksi luokiteltu vanki on tuomittu esimerkiksi murhasta elinkautiseen, voidaan häntä pitää vankilassa vaikka koko hänen loppuelämänsä, toisin kuin taposta tuomittua.
- Samoin, jos vangilla todetaan tahdosta riippumaton mielisairaus, voidaan hänet siirtää vankilasta suoraan hoitoon, Tolvanen sanoo.
Rikosoikeuden professori korostaa syyttäjälaitoksen merkitystä.
- Syyttäjät ovat Suomen järjestelmässä paljon vartioita, jotta esimerkiksi tappo saataisiin käännettyä murhaksi, koska rikosnimike on meidän järjestelmässä niin tärkeä, Tolvanen sanoo.
Erittäin vaaralliset
Rikosoikeuden professori Tolvasen mukaan turvallisuuteen ja kansalaisten oikeustajuun käyvän ongelman muodostavat ennen kaikkea ne rikolliset, joita ei ole tuomittu elinkautiseen, mutta heidät on arvioitu erittäin vaarallisiksi ja he suorittavat vankilassa niin kutsutusti koko rangaistustaan, eli ovat rikoksen uusijoita.
Suomen vankiloissa on tällä hetkellä tällaisia vankeja yhteensä 35.
- Näiden ihmisten ennuste on huono, ja rikoksen uusimisriski on aikamoinen, Tolvanen toteaa.
Erittäin vaarallisen vangin kohdalla ehdonalaiseen vapautuminen edellyttää kuitenkin aina uuden vaarallisuusarvion tekemistä, ja esimerkiksi seksuaalirikollisilta voidaan edellyttää lääkehoitoon sitoutumista, ennen kuin heidät päästetään esimerkiksi valvottuun koevapauteen.
Lisää valvontaa
Vuoden alusta astui voimaan lakimuutos vaarallisten rikoksentekijöiden rangaistuksista.
Sen myötä rikokseen syyllistyneet ja vaarallisiksi todetut henkilöt tuomitaan jatkossa yhdistelmärangaistukseen, joka koostuu ehdottomasta vankeudesta ja sen jälkeisestä valvonta-ajasta.
- Tämä ei kuitenkaan koske lain vanhoja tuomioita, vaan ainoastaan uusia rikoksia, Tolvanen muistuttaa.
Uudessa yhdistelmärangaistuksessa valvonta-aika kestää vuoden, joka alkaa heti vankilassa suoritetun rangaistuksen jälkeen. Valvonta-aikana henkilö osallistuu muun muassa kuntoutukseen ja sitoutuu sähköiseen valvontaan esimerkiksi jalkapannan avulla.
- Sanoisin, että lainsäätäjä on lakimuutoksella tehnyt sen minkä voi.
- Ennen meillä oli käytössä niin sanottu ”pyttyrangaistus”, jossa erittäin vaarallisia vankeja voitiin pitää vielä rangaistusajan yli vankilassa, mutta tähän malliin ei enää ole paluuta jo pelkästään ihmisoikeuksien vuoksi.
Turvallisuus lisääntynyt
Tolvanen toteaa, että vaikka yhteiskunta ei voi taata kansalaisilleen täydellistä suojaa, silti Suomi on muuttunut aiempaa turvallisemmaksi.
- Todennäköisyys, että ihminen joutuisi pakkomielteisen rikollisen uhriksi, on todella pieni.
- Tämä ei tietysti lohduta uhriksi joutuneiden ihmisten surevia omaisia, mutta tosiasia on, että kaikkia riskejä ei voida poistaa, Tolvanen päättää.
KREETA KARVALA
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/2018050 ... 7_u0.shtml
Jotta niin. Siinä päättäjillä hiukan miettimistä.
Ilmeisesti Ei oo ollut sellaista työpaikkaa ainakaan mihin olis kaivattu eikä lähiomaisiakaan? No kaipa näistä piakkoin saadaan tietää...
