Anaïs kirjoitti: Ti Heinä 22, 2025 7:57 am
Jazzermasser kirjoitti: Ma Heinä 21, 2025 7:41 pm
vanhellsing kirjoitti: Ma Heinä 21, 2025 7:39 pm
Tiedän että kilo on aina kilo, mutta sillä painolla nyt ei ole merktystä putoamisnopeuteen vaan ilmanvastuksella, Private dick jos vastasi että miksi se kilon pakkaus höyheniä putoaa hitaammin, ite oletin että kun höyhenistä puhutaan niin tarkoittiin höyheniä sellaisessa perusmuodossa kun pakkauksesta ei mitään puhuttu. Metallipallonkin toki saa leijailemaan jos siitä puristaa valtavan kokoisen tosi ohuen levyn, mutta kun nyt höyhenestä ja metallipallosta puhuttiin niin oletin että tarkoitetaan sen kappaleen perusmuotoa. Ja ei ei ole totta että ihminen putoaa ylävartalo edellä sen takia että kropan yläpuoli on painavampi, ihminen ei siis aina putoa pää edellä, pää edellä jos hyppää niin aika helposti voi mennä selälleen. Eli sen väitteen esittäjä on trolli tai tyhmä tai ei ainakaan mitään fysiikasta tiedä, asiahan selviää ihan Wikipediaa lukemalla joten sinänsä turha asiasta vääntää.
Voit toki testata ton ilman vastus teoriasi..Ota tyhjä tölkki toiseen käteen ja toiseen käteen vaikka 20 gramman kivi ja tiputa ne 2 metrin korkeudelta niin huomaat että ne aina tippuu yhtä aikaa maahan..Se ilmanvastus on aina vakio ei muutu
Siis ymmärsinkö nyt oikein että väitteesi on että kun kaksi ihmistä hyppää lentokoneesta, toisella on laskuvarjo ja toisella ei — he putoavat yhtä aikaa maahan?
Ei laskuvarjo hidastaa massaa huomattavasti muta jos ei varjoa aukasta niin kiihtyvyys massa on sama oli 100kg tai 40kg henkilö..Tässä lisää faktaa tälle putoamis jutulle esim..
Väite, että 20 gramman kuula tippuu samaa vauhtia 30 metristä kuin 100 kg mies, perustuu ensisijaisesti painovoiman vaikutukseen ja siihen, että ilmanvastus on merkityksetön suhteessa painovoimaan lyhyellä matkalla ja kohtuullisilla massoilla.
Tässä perusteet tarkemmin:
1. Painovoimasta riippumaton kiihtyvyys (ilman ilmanvastusta)
Galileo Galilei osoitti aikoinaan (tarinan mukaan Pisan kaltevasta tornista pudottamillaan erimassaisilla kuulilla), että kaikki kappaleet putoavat samalla kiihtyvyydellä tyhjiössä, massasta riippumatta. Maapallon pinnalla tämä putoamiskiihtyvyys (tunnus g) on noin 9,81 m/s
2
. Tämä tarkoittaa, että jokaisessa sekunnissa putoavan kappaleen nopeus kasvaa noin 9,81 m/s, riippumatta sen massasta.
Fysiikan mukaan putoamisliikkeen yhtälöt, jotka kuvaavat matkaa ja nopeutta vapaassa pudotuksessa (eli ilman ilmanvastusta), eivät sisällä kappaleen massaa:
Nopeus: v=gt (nopeus = putoamiskiihtyvyys × aika)
Matka: s=
2
1
gt
2
(matka = 0,5× putoamiskiihtyvyys × aika$^2$)
Koska molemmissa yhtälöissä massa puuttuu, tarkoittaisi se, että kaikki kappaleet putoavat samalla nopeudella ja saavuttavat maanpinnan samassa ajassa, jos ainoa niihin vaikuttava voima on painovoima.
2. Ilmanvastuksen merkitys lyhyellä matkalla
Käytännössä Maan ilmakehässä on kuitenkin aina ilmanvastusta. Ilmanvastus on voima, joka vastustaa kappaleen liikettä ilman läpi. Se riippuu useista tekijöistä, kuten:
Kappaleen nopeudesta: Ilmanvastus kasvaa nopeuden kasvaessa.
Kappaleen muodosta ja koosta (poikkipinta-alasta): Suurempi ja vähemmän virtaviivainen kappale kokee enemmän ilmanvastusta.
Ilman tiheydestä: Tiheämpi ilma aiheuttaa enemmän vastusta.
Kun kappale putoaa, sen nopeus kasvaa, ja samalla kasvaa myös ilmanvastus. Jossain vaiheessa ilmanvastus voi kasvaa niin suureksi, että se tasapainottaa painovoiman. Tässä vaiheessa kappaleen kiihtyvyys muuttuu nollaksi, ja se saavuttaa terminaalinopeuden (eli rajanopeuden), jolla se jatkaa putoamista tasaisella nopeudella.
Kuitenkin lyhyellä 30 metrin pudotuksella kumpikaan kappale – 20 gramman kuula tai 100 kg mies – ei ehdi saavuttaa terminaalinopeuttaan. Heidän nopeutensa on vielä suhteellisen pieni, ja siten ilmanvastus on niin vähäinen, ettei se merkittävästi vaikuta heidän kiihtyvyyteensä tai putoamisaikaansa. Painovoiman vaikutus on ylivoimaisesti dominoivin voima tässä tilanteessa.
Vaikka 100 kg miehellä on paljon suurempi massa kuin 20 gramman kuulalla, myös mieheen kohdistuva painovoima on paljon suurempi. Nämä suhteet kumoavat toisensa, ja koska ilmanvastus ei ehdi kasvaa merkittäväksi lyhyellä matkalla, molemmat kiihtyvät lähes samalla nopeudella ja saapuvat maahan samanaikaisesti. Jos pudotuskorkeus olisi paljon suurempi, tai kyseessä olisi esimerkiksi höyhen ja kivi, ilmanvastuksen vaikutus tulisi näkyväksi ja ne putoaisivat eri nopeudella.