us ^ Hhahhaa.. paskan maku kestää suussa pitkään. Hyvä!
----
Se siitä. Loistava vastaus! Kiitos.
------------------------------------------------
No juu, laitanpa turumurrelle kirjoittamani vastauksen tänne. Harvoinpa olen täällä käväissyt. Mutta tuo 'ontologinen' probleemi 'vaikutelmien' käsitteen ja 'todellisuuden itsensä' välillä jotenkin vaan menee noitten Ulvilaan littyvien topikkien ohitse.
tuolta: Käräjäoikeuden TUOMIO
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... ow#p368195
Älkää herran nimessä lukeko mitä kirjoitin turumurrelle!
turumurre kirjoitti:Tara kirjoitti:tm: Välitön vaikutelma on sama asia kuin ensivaikutelma. Saippuavaahto voi näyttää erehdyttävästi kermavaahdolta, jos se on pursotettu jonkun kakuntapaisen päälle. Vaikutelmat on vasta pintaa todellisuuden yllä, pelkkä abstraktio. Vaikutelma, vaikka olisi kuinka välitön, ei vielä ole vähimmässäkään määrin todiste ulkopuolisen olemassaolosta.
Annelin luoma ja välittämä vaikutelma hänen hädästään johti umpikujaan. Jotkut räpiköivät siinä vaikutelmassa edelleen. Kokoat kokonaisuudesta irrallisia ykstyiskohtia harhaanjohtaneen välittömän vaikutelman vakuudeksi. Mutta ei todellisten tapahtumien vakuudeksi, konkretian vakuudeksi, vaan saman harhan kuin ennenkin. Syytät muita siitä etteivät näe kokonaisuutta. Vaikutelma ei ole sama asia kuin todellisuus. Kokonaisuus voi vain hajota entisestään tuolla ajattelutavalla.
Tara; kyllä minä tiedän mikä on vaikutelma.
Muistat varmaan keskustelut siitä, että Anneli olisi ollut puhelimessakin viileän harkitseva ja joka siinäkin punoo jatkuvasti juonia / lavastuksia ja manipuloi lastaan.
Häkenauha EI ANNA TÄLLÄISTÄ VAIKUTELMAA
Voitko nyt väittää vastaan, kun tiedossa on oikeudenkin jäsenten havainnoima asia.
Anneli on voinut olla hädissään, mutta eri syystä kuin se mistä JJ vakuuttui munaskuitaan myöten.
Ja mihin mahdoit unohtaa perusteluihin sisältyvän; 'kiireellisen avun tarpeen'
^ tm:
Hyvänen aika, tietenkin Jukka oli kiireellisen avun tarpeessa! Miksi Anneli sitten alkoi itse jaaritella Jukan avun tarpeen kannalta aivan tarpeettomia asioita? Tässä on iso ristiriita. Vaan eiköhän Anneli luullut, että Jukka oli jo menehtynyt?? Mitäpä siinä sitten hosumaan, voi keskittyä vaikutelmien luomiseen, toistella samoja asioita ikkunan rikkoneesta tunkeutujasta, omista juoksemisistaan, toistella tekaistuja tuntomerkkejä..
mutta kun kävikin toisin:
Minua pisti silmään jo keväällä 2010, kun häkelitterointia luin, Annelin yhtäkkinen mielialan muutos. Se tulee ilmi litteroinnista. (Annelin syyttömyyteen uskovat selittävät sen häken poissaololla!) Sitä ovat kuvanneet myös ne jotka ovat nauhan kuulleet, ('huutaa raivoisalla äänellä' ym, 'hengittää raskaasti', herää kysymys kenelle huutaa 'lopeta'? kenelle vastaa 'mitäkö' tai 'pitääkö' kun se tappaja tuskin kysyi tai pyysi Annelilta mitään?...)
Maalaisjärjellä ajatellen, minusta Anneli oli suht rauhallinen siihen asti kunnes Jukka alkoi äännellä. Silloin vasta Annelilla alkoi todella keittää. Jukka antoi elonmerkkejä, eli jotain olisi vielä ollut tehtävissä. Annelin yhtäkkinen kiihtymys tuskin liittyy suoraan häkeen, koska mitä he sieltä käsin, puhelimitse, olisivat voineet tehdä? Ja mikä pakko Annelin oli siihen langalle jäädä, jos Jukan tilanne vaati jotain muuta?? Ja toisaalta, kysyiko Anneli edes neuvoja, pyysikö konkreettisesti apua Jukalle? Nuo 'tulkaa äkkiä' ynnä muut ovat pelkkiä sovinnaisuuksia tässä tapauksessa, tappajan kuvailu kuin sarjakuvakirjasta jne.
Kai nyt siihen saattoi luottaa, että sieltä lähetettäisiin partio niin nopeasti kuin mahdollista. Ihan turha jurnuttaa häken takia. Anneli olisi itse voinut tuhlata vähemmän aikaa omien juoksemistensa selostamiseen ja samojen asioitten toisteluun. Niin niin, se sokki se sokki, tietenkin. Äkkiäpä hän siitä kuitenkin toipui ja oli aamun valjettua valmis unohtamaan koko jutun.
Joopa, minun tarkasteluni lähtee kuulusteluista ym matskusta esiin nousevien ristiriitaisuuksien ihmettelystä, sen miettimisestä millä tavalla ja millaisessa asiayhteydessä ne tulevat ymmärrettäviksi ja valottavat varsinaista tapahtumaa: Jukan kuolemaa. Niin se vaan on, että ristiriitaisuudet ovat aukkoja ensivaikutelmien ohitse todellisuuteen.
Annelin syyttömyyteen uskovat taas lähtevät vakaumuksesta, että ensivaikutelma pitää jotenkin yhtä todellisuuden kanssa, että myös Anneli on uhri, sivuuttavat ristiriitaisuudet selittämällä ne tyhjiin Annelin sokilla, syyttämällä poliiseja aivopesusta ja liioittelemalla Annelin väitettyä väsymystä tunnustusvaiheessa.
Anneli ei ole ensimmäinen murhan tehnyt, joka soittaa itse apua paikalle vain johtaakseen tutkintaa harhaan.
En minä muista, että olisin sanonut Annelin olleen viileän harkitseva puhelimessa. Teatteriesitykseksi olen Annelin selostuksia nimittänyt. Epäilemättä Anneli on hetken ehkä toisenkin miettinyt mitä kannattaa sanoa, samaan aikaan kun jo ennen häkepuhelua järjesteli asioita, piilotuksia, mietti 'hyviä selityksiä' joita voisi antaa.. ym.
Niin, (välitönkin) vaikutelma todellisuudesta ja varsinainen todellisuus ovat kyllä ihan eri asioita, saanko sanoa: ne ovat ontologisesti kokonaan eri kategorioissa: todellisuus on mitä on, kokonaan ihmisten tulkinnoista riippumaton, mutta kaikki lausutut vaikutelmat siitä (todellisuutta kuvailevat ja sitä määrittelevät) ovat omaa luokkaansa, ihmisten luomia
käsityksiä, abstrahointeja, joittenkin todellisuudesta irralleen poimittujen osasten varassa.
Kun valehtelee, niin aina lipsuu ohi suun jotain mitä ei olisi pitänyt sanoa ja sitten joutuu keksimään jonkin uuden valheen, verukkeita yms. Tällaiset myös synnyttävät vaikutelmia, esim siitä, että joku yrittää muunnella todellisuutta. Vaikutelmat voivat joskus todellakin johtaa myös oikeille raiteille.
Onneksi oli se tilakuuntelu ..'ei poliisin tarvitse tietää kaikkea mitä te tiedätte' ym..ym..(yksi esimerkki vain tutkinnan myöhemmistä vaiheista JJ:n umpikujan jälkeen). Kyllä tällainenkin antaa 'vaikutelmia' jostakin, sellaisesta, mikä ilman muuta kannatti ottaa suurennuslasin alle, vaikka se ei Annelia miellyttänytkään. Olisiko Anneli suurin surminkaan lausunut mitään vastaavaa esim tapaamisissa lasten kanssa silloin kun tilaisuudet nauhoitettiin??? Kysynpä vaan.
Jukan ääntely ja sen muuttuminen selväksi puheeksi alun takeltelun ja vaikeroinnin jälkeen uhkasi murtaa Annelin kohtalaisen hyvin käyntiin lähteneen vaikutelmien luomisen. Siitä se Annelin kiehuminen ja riehuminen alkoi, 'uole' ynnä muut huudot.
tämä on sellaista melkein kakkelia ( olen kyllä vakavissani!!, mutta en halua ärsyttää niitä joita liian pitkien vastaustenb kirjoiottaminen ärsyttää), että siirrän vastauksen Kackelsbergiin, ellei sulla ole mitään sitä vastaan. Ei se mitään, teen niin kuitenkin
