Gustafssonin vammat

[awa]

Ei se Gustafsson siellä korvaklinikalla varmaan aikansa kuluksi käynyt. Palon kirjassa oleva tieto luupiikin leikkaamisesta korvasta pitänee paikkansa. Asiahan on ollut helppo tarkistaa korvaklinikalta. Todennäköisesti Palo on sen myös tehnyt.

Jospa käynti oli vain kontrollikäynti.

Kuinkahan se olisi mahdollista, että kirjailija Palo olisi tiedot korvaklinikalta tarkistanut? Potilasasiakirjoja ei noin vain pääse selailemaan. Ei ainakaan kirjailija, joka aikoo tiedot kirjaan kirjoittaa.

Näin "rouva Gustafssonin liikkeelle panema huhu" lienee aivan totta, ja Gustafsson itse ei ole ollut tarkaan tietoinen tästäkään vammasta ja sen hoidosta, kuten ei muistakaan omista vammoistaan. Hänellä on niistä vääriä käsityksiä, joita mm. sanomalehdet ovat levittäneet. Se ei ole rikos, vaan väärä käsitys omista vammoistaan. Se on ymmärrettävää. Hänen kannaltaan on tärkeää, että vika on korjattu. Edelleen kannattaa muistaa, että ei kannata pitää oikeina Gustafssonin itsensä kertomia tietoja vammoistaan, vaan kannattaa luottaa lääkärien lausuntoihin.

Hataralla pohjalla on päätelmäsi. Kova on halu selitellä Gustafssonin tietämättömyyttä.

Myös Jorma Palo on lääkäri. Erikoistumisalakin liippaa hyvin lähelle.

Mitähän se liippaa lähelle? J. Palo oli vain neurologi, jonka erikoisalaa on mm. dementia, epilepsia, aivohalvaus, MS-tauti ja Parkinsonin tauti. Ei liippaa kovinkaan läheltä. Eikä varsinkaan liippaa läheltä kun tietää missä kunnossa kirjailija oli tuota kirjaa kirjoittaessaan. Joten sinun tietolähteenä käyttämät rivit ovat tietynväriset lasit päässä rustattu ja vieläpä kyseenalaisessa "tilassa". Valitettavasti.

[Sariola]

Jorma Palo oli neurologi, joka ei ole kovinkaan kaukana esim. neurokirurgista. Aivojen sairaudet olivat tuttuja. Kiistämättä läheltä liippaa.

Neurologia eli hermotautioppi on lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa aivojen ja hermoston sairauksia. Neurologisiin sairauksiin tai muihin diagnooseihin kuuluvat muun muassa dementia, epilepsia, aivohalvaus, MS-tauti, Parkinsonin tauti, autismi ja aspergerin syndrooma. Neurologiaan läheisesti liittyviä aloja ovat neurokirurgia, lastenneurologia, kliininen neurofysiologia ja neuroradiologia.

Neurotieteeseen kuuluu kliinisten neurotieteiden lisäksi aivojen ja hermoston toimintaa, rakennetta ja kehitystä tutkivat perustieteen alat, kuten neurobiologia, neuroanatomia ja neurofysiologia.

[yövuoro]

Vammojen merkittävyys,
toki on tärkeää niiden mahdollinen/ ton vaikutus toimintakykyyn.

Mutta kukaan ei ole osoittanut milloin vammat syntyivät ja miten.
Verijäljet telttaan ovat voineet tulla eri aikaan kuin muiden uhrien.

Lintupojat näkivät selällään liikkumatta makaavan henkilön jalat. Pään vammat vuotavat melkoisesti ja mikä onkaan nesteen valumissuunta selällään ollen. En viitsi edes kokeilla.

Teltalla havaittiin myöhemmin Gustafsson joka liikkui ja äänteli. Kuitenkaan ei ole kirjattu rykimistä tai köhimistä kurkun selvittämiseksi.

[Sariola]

En ole mikään tämän alan spesialisti, mutta pistän muutaman huomautuksen tuonne yövuoron melko osuvien toteamusten väliin.

Vammojen merkittävyys,
toki on tärkeää niiden mahdollinen/ ton vaikutus toimintakykyyn.

Mutta kukaan ei ole osoittanut milloin vammat syntyivät ja miten.
Verijäljet telttaan ovat voineet tulla eri aikaan kuin muiden uhrien.

Kommentti: "Pääosin samaa mieltä. Öhmanin laatima vammaluettelo antaa hyvän pohjan arvioille. Neurokirurgina Öhman ymmärtää, että henkilöllä, jolla on tuollaiset vammat, voi hyvin olla myös aivovamma, kuten hän on todennutkin oikeudessa."

Lintupojat näkivät selällään liikkumatta makaavan henkilön jalat. Pään vammat vuotavat melkoisesti ja mikä onkaan nesteen valumissuunta selällään ollen. En viitsi edes kokeilla.

Teltalla havaittiin myöhemmin Gustafsson joka liikkui ja äänteli. Kuitenkaan ei ole kirjattu rykimistä tai köhimistä kurkun selvittämiseksi.

Kommentti: "Korvan yläpuolella ja leuassa olevat ruhjehaavat eivät vuoda suuhun. Vuotavat kyllä muuten. Poskessa oleva läpireikä ei yllättäen vuoda kovin paljon verta. Olen nähnyt kun sellainen syntyy ja miten se vuotaa. Kyseisessä tapauksessa henkilö putosi puusta ja putosi alemman paksun oksan päälle. Siinä oksassa oli ollut oksantynkä jota vasten henkilö löi poskensa. Poskeen tuli läpireikä. Tämä posken vamma on vuotanut sekä ulospäin että suuhun, mutta ei sekään kovin paljon. Tosi on, että tämä on vuotanut myös suuhun. Oma arvioni on, että sen poskivamman vuotoon tukehtuminen on epätodennäköistä."

[Misri]

^ Hirvensalo totesi ( huom! Toteamus perustuu Öhmanin asiantuntijana antamaan lausuntoon), että jos potilaan tajunnantaso on ollut vielä iltapäivällä niin alhainen, niin se edellyttäisi vammojen syntyaikaan syvää tajuttomuutta. Silloin olettaisin, että NG olisi tukehtunut jo pelkkään kieleensä ja kuolaansa.

[awa]

^Juuri näin. Ja mikä vielä todennäköismpää, kyseessä olisi aivoruhjetasoinen vamma, josta jää pysyvä jälki aivoihin. Jäikö? Ei jäänyt.

- hymm -

[Sariola]

^ Hirvensalo totesi ( huom! Toteamus perustuu Öhmanin asiantuntijana antamaan lausuntoon), että jos potilaan tajunnantaso on ollut vielä iltapäivällä niin alhainen, niin se edellyttäisi vammojen syntyaikaan syvää tajuttomuutta. Silloin olettaisin, että NG olisi tukehtunut jo pelkkään kieleensä ja kuolaansa.

Tämä olettamus on Misrin oma, tämä tukehtuminen. Hirvensalokin on ortopedi, ei mikään aivovammojen erityisasiantuntija. Oikeudessa kerrottiin, että potilas on usein ollut kauankin tajuttomana eikä ole tukehtunut. Niin ei ole automaattisesti. Ei ole tietoa, onko potilas tässä tapauksessa ollut lainkaan tajuttomana? Sekin on arvailujen varassa.

[Misri]

^ He, tuurilla ne laivatkin seilaa. Kyllä syvästi tajuttomalla uhrilla on ilmeinen tukehtumivaara. Joo Hivensalo on toisiaan Ortopedi, siksi hän lausuntojaan antaessaan siteeraakin aina aivovammojen osalta asiantuntijaa Juha Öhmania.

Yli puolen tunnin tajuttomuudesta jää aivoihin vaurio, joka olisi pitänyt näkyä NGlle tehdyissä tutkimuksissa jo aikanaan. Näkyikö niitä vammoja aivoissa? Sinä yrität vetää sellaista linjaa, että syyttäpuolen asiantuntijatodistajat etenkin Öhman, olisivat olleet tajuttomuuden kestosta erimieltä. Lainaat sitten tänne jonkin irrallisen Öhmanin lausuman oikeuden päätöksestä, jossa Öhman pitää NGn tajuttomuutta "mahdollisena", niin pitikin mutta vain lyhytkestoista ( luvunottoa nyrkkeilytermillä) tajuttomuutta. Sitäpaitsi tuollainen lainaaminen, ilman hänelle (Öhman) esitettyä kysymyksiä on kyllä typerää. Eli seuraavan kerran kun lainaat tekstiä, pistä myös ne kysymykset, mitä kys. henkilöltä on kysytty pliis!

[Sariola]

^ He, tuurilla ne laivatkin seilaa. Kyllä syvästi tajuttomalla uhrilla on ilmeinen tukehtumivaara. Joo Hivensalo on toisiaan Ortopedi, siksi hän lausuntojaan antaessaan siteeraakin aina aivovammojen osalta asiantuntijaa Juha Öhmania.

Yli puolen tunnin tajuttomuudesta jää aivoihin vaurio, joka olisi pitänyt näkyä NGlle tehdyissä tutkimuksissa jo aikanaan. Näkyikö niitä vammoja aivoissa? Sinä yrität vetää sellaista linjaa, että syyttäpuolen asiantuntijatodistajat etenkin Öhman, olisivat olleet tajuttomuuden kestosta erimieltä. Lainaat sitten tänne jonkin irrallisen Öhmanin lausuman oikeuden päätöksestä, jossa Öhman pitää NGn tajuttomuutta "mahdollisena", niin pitikin mutta vain lyhytkestoista ( luvunottoa nyrkkeilytermillä) tajuttomuutta. Sitäpaitsi tuollainen lainaaminen, ilman hänelle (Öhman) esitettyä kysymyksiä on kyllä typerää. Eli seuraavan kerran kun lainaat tekstiä, pistä myös ne kysymykset, mitä kys. henkilöltä on kysytty pliis!

------------------------------------------

Tajuttomuuden kestosta ei kukaan voi olla juuri eri mieltä. Kukaan ei tiedä sen pituutta. Arvailua voi olla.


HIRVENSALON MIELIPITEITÄ KÄRÄJÄOIKEUDESSA SYYTETYN VAMMOISTA



Totean aluksi, että kukaan ei ole ollut näkemässä, kuinka pitkä Gustafssonin tajuttomuusjakso on ollut. Tajuttomuusajan pituutta ei tunneta. Tuo alentunut tajunnan tila on kyllä todennäköisesti ollut muutaman päivän, mutta se on eri asia.

awan esittämä "kontrollikäynti" korvaklinikalla ja "verenvuotoon tukehtuminen".

Lääkäreistä ortopedi Hirvensalo on käräjäoikeuden istunnossa antanut oman raporttinsa Gustafssonin vammoista. Otan muutamia lainauksia erään lehden oikeudenkäyntiä koskevasta jutusta.

"Korvaklinikan mukaan Gustafssonin korvaan on ommeltu kolme haavaa." Näin sanoo Hirvensalo. Siinä on se awan "kontrollikäynti".

"On kuitenkin epätodennäköistä, että verenvuotoa olisi ollut kovin paljon, ainakaan niin paljon, että henkilö olisi ollut vaarassa menehtyä siihen". (Kysymyksessä oli se läpireikä poskessa.) Siinä Hirvensalon mielipide siitä, oliko tässä tapauksessa tukehtumisvaaraa. Kuten huomataan, ei hänen mielestään.

"Aivovamma pystytään kuvantamaan. Lievemmissä tapauksissa kuvantaminen ei paljasta aivojen muutoksia". Tuo on hyvin ylimalkainen arvio. Mm. neurokirurgi Öhman mainitsee, että ns. diffuusi aivovamma ei näy kuvattaessa. Saman mielipiteen on esittänyt neurologi Tenovuo. Tuosta ei mm. ilmene mistä alkavat ne lievemmät tapaukset, eli missä on raja. Sitten on nämä aivovammojen tyypit, toiset näkyvät helpommin, toisia on vaikea havaita, ja joskus ei havaita mitään, vaikka oireiden mukaan kysymyksessä on aivovamma. Vielä tulee kysymykseen, että v.1960 tekniikka ei ollut lähimainkaan nykytasolla. Asia on paljon monimutkaisempi, kuin mitä tuo Hirvensalon lyhyt olettamus antaa ymmärtää. Ei se ole noin yksinkertaista. Korkeatasoisen sairaalan pätevä lääkäri on aikoinaan kirjoittanut diagnoosiksi "aivoruhje". Hänellä on ollut kokemusta ja hän on seurannut potilaan oireita itse paikan päällä. Nykylääkäreistä mm. Öhman myöntää oikeudessa aivovamman mahdollisuuden. Hirvensalokin toteaa, että aivovamman mahdollisuuta ei voida sulkea pois.

[awa]

"Korvaklinikan mukaan Gustafssonin korvaan on ommeltu kolme haavaa." Näin sanoo Hirvensalo. Siinä on se awan "kontrollikäynti").

Erikoisia haavoja, kun vielä viikkojen päästä niitä ommellaan. Niistä olisi kiva tietää tarkemmin. Niin, onhan tuo hieman erikoisesti sanottu - "korvaan on ommeltu kolme haavaa".

Täytyykin todeta, että ei ole tuossakaan erään lehden oikeudenkäyntiä koskevassa jutussa kaikki faktat paikoillaan. Valitettavasti.

[Sariola]

"Korvaklinikan mukaan Gustafssonin korvaan on ommeltu kolme haavaa." Näin sanoo Hirvensalo. Siinä on se awan "kontrollikäynti").

Erikoisia haavoja, kun vielä viikkojen päästä niitä ommellaan. Niistä olisi kiva tietää tarkemmin. Niin, onhan tuo hieman erikoisesti sanottu - "korvaan on ommeltu kolme haavaa".

Täytyykin todeta, että ei ole tuossakaan erään lehden oikeudenkäyntiä koskevassa jutussa kaikki faktat paikoillaan. Valitettavasti.

Toisen lähteen mukaan hoitojakso korvaklinikalla heinäkuussa 1960 kesti kolme viikkoa, ja sinä aikana korvasta poistettiin luunsiru, joka oli aiheuttanut verenvuotoa. Toisin sanoen suoritettiin leikkaus. Voidaan olla melko varmoja, että tuo vasen korva on aiheuttanut tasapaino-ongelmia, ainakin silloin alkuaikoina.

[awa]

Sariola - voidaan olla aika varmoja, että mitään tasapaino-ongelmia ei ole ollut, ei ainakaan alkuaikoina. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa - sanotaan. Pitänee tässäkin tapauksessa hyvin paikkansa.

[Sariola]

Sariola - voidaan olla aika varmoja, että mitään tasapaino-ongelmia ei ole ollut, ei ainakaan alkuaikoina. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa - sanotaan. Pitänee tässäkin tapauksessa hyvin paikkansa.

Tuosta asiasta voi vahvoin perustein olla eri mieltä. Kuva ei kerro aina totuutta. awa saattaa tarkoittaa kuvaa 23.6.1960 siellä niemessä. Siinä on vammojen synnystä kulunut jo yli 18 vuorokautta. SIllä hetkellä ei pahoja tasapainovaikeuksia voi kuvasta todeta. Kuvaan ei kuitenkaan ole aina luottamista. Mutta miten on esim. ne ensimmäiset 10. päivää sairaalassa? Leppiniemi on maininnut käräjäoikeudessa, että "kävelyharjoitukset" aloitettiin 10.6.1960. Toisessa lähteessä mainitaan, että ne jatkuivat useita päiviä.
----------------------------------------

Nyt selviää syy, miksi korvaklinikalla on ahkerasti otettu tarkkoja röntgenkuvia Gustafssonin vasemmasta korvasta ja lähialueelta. On etsitty syitä vasemman korvan verenvuotoon. Ilmeisesti syyt on löydetty, ja korjattu leikkauksella. Siitä on jäljellä kolme ommeltua leikkaushaavaa potilaan korvassa. Nämä korvassa olevat ommellut haavat mainitsi Hirvensalo oikeudessa. Sama tieto löytyy toisesta lähteestä. Korvasta on leikkauksella sen mukaan poistettu luunsiru.

Sivutuotteena on havaittu "kallonpohjan etuosan murtuma" joka on merkitty asiakirjoihin 27. heinäkuuta 1960. Varmaankin röntgenkuvien perusteella. Vahinko, että röntgenkuvat on jo aivan lain mukaisesti ehditty hävittää - säilytysaika on niillä rajoitettu. Tämän tiedon kumoamiseen tarvittaisiin nuo jo kadonneet röntgenkuvat - samoin tietysti vahvistamiseen. Tuskin tuota on "keksitty aivan omasta päästä".

[Misri]

^ Juu Helka-mamman lähteen mukaan korvasta poistettiin luunsiru. Tämä ei pidä paikkaansa, siitä ei ollut mitään mainintaa hoitotiedoissa. Korkeintaan välikorvassa on saattanut olla jotain sakkaa ja tulehdus, joka on puhdistettu ja lääkitty siellä korvaklinikalla.

Sinä Sariola siis väität, että Hirvensalo puhui omiaan. Näin ei ole, kun Hirvensaloa pyydettiin kokoamaan kaikki NGtä koskevat potilas ja hoitotiedot, niin hän kokosi myös alan - asiantuntija lääkäreistä ryhmän, joiden kanssa hän konsultoi erikseen NGn vammoista, ja nämä erialojen lääkärit antoivat niistä erikseen myös omat lausuntonsa. Sehän on selvää, ettei ortopedillä ole aivovammojen erikoistietämystä. Mutta kyllä hän kykenee lääkärinä konsultoimaan eri alojen erikoislääkäreiden kanssa, ja tekemään konsultoinnin ja lausuntojen pohjalta yhteenvedon.

[yövuoro]

Sariola muotoilee lainaten että verenvuotoa tuskin oli niin paljon, että potilas olisi ollut vaarassa menehtyä siihen. Missä sana tukehtua, menehtyä tarkoitti tuossa veren volyymin laskuun, jota kautta verenpaine laskee ja syke kiihtyyy jne. Sairaalassa em. arvot aivan normaalit ,( viittaavat myös siihen ettei kovia kipujakaan ollut).