Gustafssonin vammat
Re: Gustafssonin vammat
TAJUISSAAN VAI EI?
Eräiden todistajien lausunnoista on käynyt selville, että kasan päällimmäisenä maanneen miehen kasvot ovat olleet veriset ja siinä päällä on pörrännyt kärpäsiä. Kuitenkaan mies ei ole hätistellyt käsillään kärpäsiä pois. Sensijaan jalkaa hän oli liikuttanut. Itselläni on joskus ollut tuollainen suurempi haava ja kun kärpänen on päässyt siitä imemään, on se ollut hyvin vastenmielinen ja kivuliaskin tunne. Tajuissaan oleva kyllä hätistää kärpäsen pois haavasta. Tämä mies ei ollut hätistellyt kärpäsiä - liikuttanut kyllä jalkaansa. Tämä todistaja oli Ruth Koli. Erään toisen todistajan kertomus kuvasi vastaavaa tilannetta. Miehestä on näkynyt, että hän hengittää ja on siis elossa. Nämä silminnäkijät ovat kuvanneet tätä miestä lähinnä tajuttomaksi, mutta hengissä olevaksi. Ensimmäiset havainnoijat olivat kuulleet jotakin ääntäkin, mutta ambulanssiin vietäessä ei mitään ääntä ole mainittu kuullun, eikä potilas ole todistajien mukaan puhunut mitään. Kuvausten mukaan potilaan tila on vaihdellut. Väliin hän on äännellyt, liikuttanut kättä tai jalkaa, mutta väliin maannut täysin liikkumatta ja ääntelemättä. Kuvauksen mukaan näyttää siltä, että tajunnan taso on vaihdellut. Rouva Koli oli arvioinut, että mies pitää saada nopeasti hoitoon muuten hän kuolee. Kasvot olivat olleet veriset ja kärpäset siinä päällä pörränneet. Minusta näyttää siltä, että kysymyksessä on ollut juuri "alentunut tajunnan taso" kuten ensihoidon antanut lääkäri oli arvellut. Varmasti tuollaisen näytteleminen on tavattoman rasittavaa ja vaikeaa, enkä oikein usko sellaiseen. Tuo ei vaikuta näyttelemiseltä. Liian vaikea näyttelysuoritus. Tämä on tietysti minun mielipiteeni.
Eräiden todistajien lausunnoista on käynyt selville, että kasan päällimmäisenä maanneen miehen kasvot ovat olleet veriset ja siinä päällä on pörrännyt kärpäsiä. Kuitenkaan mies ei ole hätistellyt käsillään kärpäsiä pois. Sensijaan jalkaa hän oli liikuttanut. Itselläni on joskus ollut tuollainen suurempi haava ja kun kärpänen on päässyt siitä imemään, on se ollut hyvin vastenmielinen ja kivuliaskin tunne. Tajuissaan oleva kyllä hätistää kärpäsen pois haavasta. Tämä mies ei ollut hätistellyt kärpäsiä - liikuttanut kyllä jalkaansa. Tämä todistaja oli Ruth Koli. Erään toisen todistajan kertomus kuvasi vastaavaa tilannetta. Miehestä on näkynyt, että hän hengittää ja on siis elossa. Nämä silminnäkijät ovat kuvanneet tätä miestä lähinnä tajuttomaksi, mutta hengissä olevaksi. Ensimmäiset havainnoijat olivat kuulleet jotakin ääntäkin, mutta ambulanssiin vietäessä ei mitään ääntä ole mainittu kuullun, eikä potilas ole todistajien mukaan puhunut mitään. Kuvausten mukaan potilaan tila on vaihdellut. Väliin hän on äännellyt, liikuttanut kättä tai jalkaa, mutta väliin maannut täysin liikkumatta ja ääntelemättä. Kuvauksen mukaan näyttää siltä, että tajunnan taso on vaihdellut. Rouva Koli oli arvioinut, että mies pitää saada nopeasti hoitoon muuten hän kuolee. Kasvot olivat olleet veriset ja kärpäset siinä päällä pörränneet. Minusta näyttää siltä, että kysymyksessä on ollut juuri "alentunut tajunnan taso" kuten ensihoidon antanut lääkäri oli arvellut. Varmasti tuollaisen näytteleminen on tavattoman rasittavaa ja vaikeaa, enkä oikein usko sellaiseen. Tuo ei vaikuta näyttelemiseltä. Liian vaikea näyttelysuoritus. Tämä on tietysti minun mielipiteeni.
Re: Gustafssonin vammat
En minäkään usko näyttelemiseen, mies oli varmasti syystä hyvin uupunut. Minä en kyllä oikein jaksa uskoa tuohon tajunnatason sahaamiseen ylös ja alas. Täytyy muistaa, että nämä silminnäkijät olivat maallikoita näissä tajunnantason havinnoissaan. Useammat heistä kyllä todensivat kuitenkin tämän liikkumisen. Ja näkihän se Siv-tyttö sen kurkkivan pään teltata, päätään ainakin vielä jaksoi nostaa.
Re: Gustafssonin vammat
Tämä seuraava on mielenkiintoinen lehtileike:
HUFVUDSTADSBLADET TIISTAI 7. KESÄKUUTA 1960
Nuorten matkaa on voitu seurata lauantai-iltapäivän noin kello 16.15 asti, poliisin rekonstruoitua tapahtumat jäkeenpäin. Ryhmä aloitti matkansa kotoa kahdella moottoripyörällä kello 15.30 aikoihin, ja noin kello 16.15 he ostivat limonadijuomia kioskilta muutaman sadan metrin päästä telttapaikasta. Nuoret kasasivat teltan viiden metrin päähän rannasta ylhäälle korkealle rantapenkereelle, pienelle niemelle, joka nousee Bodom-järvestä. Niemi sijaitsee Oittaan kartanon mailla, missä telttailu on kielletty - mitä nuoret eivät tienneet. Rantoja sitä vastoin paikalliset saavat käyttää uimarantoinaan. Jäänteet murhapaikalla osoittavat, että nelikko oli uinut, syönyt ja juonut limonaadia, mutta eivät kuitenkaan alkoholia, mistä liikkui huhuja.
Nils-Erik Blomqvist, 16-vuotias, joka löysi murhatut
Nils-Erik asuu noin 400 metrin päässä murhapaikasta.
- Kello oli vähän yli 10 sunnuntaiaamuna kun tulin kahden tytön seurassa alas rantaan uimaan, hän kertoo. Tytöt menivät toiselle puolelle niemeä, ja minä lähdin vaihtamaan uimahousujani metsikköön, joka oli noin 30 metrinpäässä murhapaikasta. Vaihdettuani vaatteet kävelin niemelle ja ohitin murhatut - ehkä viiden metrin etäisyydeltä - kiinnittämättä heihin huomiota. Se johtui siitä, että kävelin alas rannan pengertä katsomatta metsään.
- Mutta kun tulin takaisin hetkeä myöhemmin, satuin katsomaan ylös - ja näin verisen pään. Ensin kurkkuani alkoi kuristaa, mutta ryntäsin kuitenkin ylös penkereelle, ja siellä murhatutu makasivat sotkeutuneina verisen teltan jäänteisiin. Boisman oli kokonaan kankaanpalasen peitossa, tytöt makasivat vierekkäin teltassa ja hieman muista erillään makasi Gustafsson. Hän liikkahteli hieman ja vaikeroi, mutta puhumaan hän ei kyennyt. En huomannut mitään merkkejä siitä, että paikalla olisi riidelty tai tapeltu: maa ympärillä ei ollut rikkonaisen näköistä ja osa nuorten vaatteista roikkui järjestyksessä teltan läheisessä kuusessa. Teltta oli lisäksi ainoa niemellä, ketään muita retkeilijöitä ei ollut.
- Hetimiten sen jälkeen kun huomasin murhatut, tuli kaksi paikkakuntalaista rannalle uimaan. Toinen heistä kiirehti heti läheiseen kartanoon hälyttämään poliisia ja ambulanssia, kun taas toinen heistä jäi vahtimaan paikkaa. Poliisi saapui noin 20 minuutin kuluttua ja ambulanssi 10 minuuttia myöhemmin. Gustafsson kuljetettiin heti sairaalaan, mutta kolme kuollutta kuljetettiin pois klo 16 aikoihin kun alustavat tutkimukset oli saatu valmiiksi. Myöhemmin päivällä saapui uusia poliiseja ja joukko uteliaita paikkakuntalaisia ja muita, mutta alueen reunat suljettiin maanantaiaamuun asti.
HUFVUDSTADSBLADET TIISTAI 7. KESÄKUUTA 1960
Nuorten matkaa on voitu seurata lauantai-iltapäivän noin kello 16.15 asti, poliisin rekonstruoitua tapahtumat jäkeenpäin. Ryhmä aloitti matkansa kotoa kahdella moottoripyörällä kello 15.30 aikoihin, ja noin kello 16.15 he ostivat limonadijuomia kioskilta muutaman sadan metrin päästä telttapaikasta. Nuoret kasasivat teltan viiden metrin päähän rannasta ylhäälle korkealle rantapenkereelle, pienelle niemelle, joka nousee Bodom-järvestä. Niemi sijaitsee Oittaan kartanon mailla, missä telttailu on kielletty - mitä nuoret eivät tienneet. Rantoja sitä vastoin paikalliset saavat käyttää uimarantoinaan. Jäänteet murhapaikalla osoittavat, että nelikko oli uinut, syönyt ja juonut limonaadia, mutta eivät kuitenkaan alkoholia, mistä liikkui huhuja.
Nils-Erik Blomqvist, 16-vuotias, joka löysi murhatut
Nils-Erik asuu noin 400 metrin päässä murhapaikasta.
- Kello oli vähän yli 10 sunnuntaiaamuna kun tulin kahden tytön seurassa alas rantaan uimaan, hän kertoo. Tytöt menivät toiselle puolelle niemeä, ja minä lähdin vaihtamaan uimahousujani metsikköön, joka oli noin 30 metrinpäässä murhapaikasta. Vaihdettuani vaatteet kävelin niemelle ja ohitin murhatut - ehkä viiden metrin etäisyydeltä - kiinnittämättä heihin huomiota. Se johtui siitä, että kävelin alas rannan pengertä katsomatta metsään.
- Mutta kun tulin takaisin hetkeä myöhemmin, satuin katsomaan ylös - ja näin verisen pään. Ensin kurkkuani alkoi kuristaa, mutta ryntäsin kuitenkin ylös penkereelle, ja siellä murhatutu makasivat sotkeutuneina verisen teltan jäänteisiin. Boisman oli kokonaan kankaanpalasen peitossa, tytöt makasivat vierekkäin teltassa ja hieman muista erillään makasi Gustafsson. Hän liikkahteli hieman ja vaikeroi, mutta puhumaan hän ei kyennyt. En huomannut mitään merkkejä siitä, että paikalla olisi riidelty tai tapeltu: maa ympärillä ei ollut rikkonaisen näköistä ja osa nuorten vaatteista roikkui järjestyksessä teltan läheisessä kuusessa. Teltta oli lisäksi ainoa niemellä, ketään muita retkeilijöitä ei ollut.
- Hetimiten sen jälkeen kun huomasin murhatut, tuli kaksi paikkakuntalaista rannalle uimaan. Toinen heistä kiirehti heti läheiseen kartanoon hälyttämään poliisia ja ambulanssia, kun taas toinen heistä jäi vahtimaan paikkaa. Poliisi saapui noin 20 minuutin kuluttua ja ambulanssi 10 minuuttia myöhemmin. Gustafsson kuljetettiin heti sairaalaan, mutta kolme kuollutta kuljetettiin pois klo 16 aikoihin kun alustavat tutkimukset oli saatu valmiiksi. Myöhemmin päivällä saapui uusia poliiseja ja joukko uteliaita paikkakuntalaisia ja muita, mutta alueen reunat suljettiin maanantaiaamuun asti.
Re: Gustafssonin vammat
Surmat oli raportoitu poliisille jo ennen aamukahdeksaa, kun KRP:n porukka oli paikalla jo 9:25.
Isäni täti oli tuolloin paikalla 3 muun murharyhmän tutkijan kanssa, asia on varmistettu.
Isäni täti oli tuolloin paikalla 3 muun murharyhmän tutkijan kanssa, asia on varmistettu.
Re: Gustafssonin vammat
Jos asia on niin kuin edellinen kirjoittaja kirjoittaa, niin salailua on ollut runsaasti. Tämän mukaan tekijä voisi olla Assman.
Edelleen kiinnostaa potilaan kunto sairaalassa
Tässä tuo Uuden Suomen kuva 15.6.1960 - parempi versio. Tekstissä siis mainitaan, että potilas oli edellisenä päivänä saanut ensimmäisen kerran poistua vapaasti sängystä. On kulunut tapauksesta jo 10. päivää eikä potilas näytä vielä kovin terveeltä.
----------------------------------------------------

Edelleen kiinnostaa potilaan kunto sairaalassa
Tässä tuo Uuden Suomen kuva 15.6.1960 - parempi versio. Tekstissä siis mainitaan, että potilas oli edellisenä päivänä saanut ensimmäisen kerran poistua vapaasti sängystä. On kulunut tapauksesta jo 10. päivää eikä potilas näytä vielä kovin terveeltä.
----------------------------------------------------

Re: Gustafssonin vammat
Tuoreehko mustuma etusormessa, selkeä kuva ja mikä peukalo?.
Mysteereitä ei ole. Ainakaan mun tietääkseni.
Re: Gustafssonin vammat
Olisiko torjuntavammoja?yövuoro kirjoitti:Tuoreehko mustuma etusormessa, selkeä kuva ja mikä peukalo?.
-------------------------------------------
Minä olen viime aikoina takertunut tähän vamma-asiaan aivan harkitusti. Olen tullut siihen tulokseen, että vammat ovat olleet aika pahat. Potilas ei ole yli viikkoon liikkunut sängystä itsenäisesti. Alaleukaluun murtumat eivät ole olleet hyväasentoisia. Ne on tuettu paikoilleen hammasklinikalla, niitä on siis aktiivisesti hoidettu. Isku on vammauttanut myös vasenta korvaa ja mm. tasapainoelin on aiheuttanut tasapainovaikeuksia alkupäivinä ja viikkoina. Korvaan on suoritettu leikkaus ja verenvuoto korvasta on saatu loppumaan. Potilaalla on ollut "kävelyharjoituksia" tuettuna sairaalan käytävillä. Mielestäni tästä voi päätellä, että tämä henkilö ei ole vienyt kenkiä kätköpaikkoihinsa. Lisäksi on viety tavaroita pois, eikä niitä ole tähän mennessä löytynyt. Nekin on vienyt joku muu. Kengät on voitu jättää aivan tarkoituksella löydettäviksi. Kadonneet tavarat on vienyt pois tarkasti toimiva henkilö, joka on myös jättänyt kengät löydettäväksi aivan tahallaan. Tällainen näyttää todennäköiseltä. Se henkilö on ollut hyvässä toimintakunnossa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Hän on suorittanut tarkoin harkittuja operaatioita. Tekijä on ollut hyväkuntoinen ja järkevästi toimiva. Gustafssonilla on ollut löydettäesää sukat jalassa. Voidaan olettaa, että sukat kuin myös jalat on tarkoin tutkittu, että onko niillä jaloilla kävelty noin 1,5 km kenkien piilotusmatkalla, ja tulos on todennäköisesti ollut kielteinen, eli ei ole kävelty. Niinpä 1960 luvun tutkijat ovat päätyneet johtopäätökseen, että tekijä ei ole Gustafsson, vaan hän on uhri, niinkuin nuo kolme muutakin. Se johtopäätös saattaa olla aivan oikea. Espoon käräjäoikeus tuli samaan arvioon 44 vuotta myöhemmin, eli piti sitä vaihtoehtoa todennäköisenä. Päätös oli sillä tavalla muotoiltu. Mikään osapuoli ei ole edes valittanut. Olen samaa mieltä - tämä vaihtoehto näyttää hyvin todennäköiseltä, ja oikealta. En kuitenkaan voi ola sataprosenttisen varma asiasta. Gustafssonin vammat viittaavat kuitenkin tähän suuntaan.
Re: Gustafssonin vammat
Niin, kun oikein pienestä reiästä katsoo niin kaikki näyttää tuolta. Sariola tuttuun tyyliinsä kuitenkin oikoo mutkat suoriksi. Jutun juuri on juuri se, että oliko NG toimintakykyinen piilottamaan tavarat. Tenovuo oikeudessa oli asiasta hyvin ympäri pyöreä. Oikeus päätti, että ei missään nimessä ollut toimintakykyinen. Sariola voi toisella foorumilla tarkistaa sinne postaamiani tutkimus referaatteja joissa lähtökohta on ollut se, että potilaan GCS pisteet ovat olleet korkeat hänet löydettäessä ja muistiaukko on ollut useita päiviä tai viikon mittainen. Tajuttomia heistä on ollut harvat.
Lisäksi täytyy muistaa, että NG:n vammat ovat voineet syntyä monella muulla tavalla kuin pahoinpitelemällä. Esim. nuo mustuneet sormet eivät välttämättä ole torjuntavammoja, voivat syntyä myös kaaduttaessa moottoripyörällä.
Lisäksi täytyy muistaa, että NG:n vammat ovat voineet syntyä monella muulla tavalla kuin pahoinpitelemällä. Esim. nuo mustuneet sormet eivät välttämättä ole torjuntavammoja, voivat syntyä myös kaaduttaessa moottoripyörällä.
Re: Gustafssonin vammat
Siihen en usko hetkeäkään että NG tai SB olisi moottoripyörillä ajellut illalla. Mutta noista vammoista voi olla edelleenkin montaa mieltä, voihan se olla että Gustafsson on ollut toimintakykyinen surmatöiden jälkeen ja vointi on yllättäen alkanut kesken lavastuksen heikentymään tai joku uhreista (hyvin todennäköisesti Seppo) onkin ollut vielä hengissä ja on tullut Sepin kanssa uusi tappelu jossa vammat ovat syntyneet ja NG on itsekin saanut vakavat vammat ja Seppo kuollut.
Edelleenkin itseäni häiritsee tuo Irmelin ylitappaminen ym. Irmeliin kohdistunut väkivalta joka on selkeästi raa`empaa kuin muihin uhreihin kohdistettu väkivalta. Miksi juuri Irmeliin kohdistettiin kaikki viha jättäen Gustafsson eloon ja melkein Tuulikkikin..
Kuten toisella foorumilla (crimessä) olen sanonut, niin jos apu olisi tullut minuuteissa (oletetaan että eletään 2000-lukua) ja Tuulikki Mäki olisi saatu Töölöön tai Meilahteen nykyisenkaltaiseen hoitoon, olisi myös Mäki voinut jäädä henkiin, sen sijaan Seppo ja varsinkin Irmeli oli tapettu niin varmasti että olisi tarvittu suuri ihme että olisivat kuolleista nousseet.
Edelleenkin itseäni häiritsee tuo Irmelin ylitappaminen ym. Irmeliin kohdistunut väkivalta joka on selkeästi raa`empaa kuin muihin uhreihin kohdistettu väkivalta. Miksi juuri Irmeliin kohdistettiin kaikki viha jättäen Gustafsson eloon ja melkein Tuulikkikin..
Kuten toisella foorumilla (crimessä) olen sanonut, niin jos apu olisi tullut minuuteissa (oletetaan että eletään 2000-lukua) ja Tuulikki Mäki olisi saatu Töölöön tai Meilahteen nykyisenkaltaiseen hoitoon, olisi myös Mäki voinut jäädä henkiin, sen sijaan Seppo ja varsinkin Irmeli oli tapettu niin varmasti että olisi tarvittu suuri ihme että olisivat kuolleista nousseet.
".. Sä kosketusta kaipaat toisen ihmisen, ken voi sulle antaa rakkauden. Saada voi vain toista etsien; onnea hyppysellisen .. " (Berit [oik. Tuula Etola]; Hyppysellinen onnea, san. Turkka Mali, säv. Jori Sivonen)
Re: Gustafssonin vammat
Hyvä huomio Sariolalta. Tuohan voi viitata enemmänkin kieltoon kuin kyvyttömyyteen nousta sängystä ja tukee pätevien asiantuntijoiden arvioita sängyssä makuuttamisesta tuon ajan ja erityisesti NG:tä hoitaneen lääkärin yhtenä hoitomuotona.Sariola kirjoitti:Tekstissä siis mainitaan, että potilas oli edellisenä päivänä saanut ensimmäisen kerran poistua vapaasti sängystä.
Re: Gustafssonin vammat
Aivan oikein! Nyt olen Pasin kanssa samaa mieltä. Taisi olla torstai 9. päivä kesäkuuta, jolloin potilas oli yrittänyt lähteä sängystä omin avuin vessaan, ilmeisesti ensimmäistä kertaa sairaalassa ollessaan, mutta kaatunut lattialle sängyn viereen. Siitä hoitajat olivat nostaneet hänet sänkyyn. Sänkyyn kiinnitettiin irtolaidat ja potilas kytkettiin sänkyyn vatsavyön avulla. Se oli este vapaalle liikkumiselle sairaalan käytävillä - tosin kuntokaan ei tainnut siihen riittää. Uusi Suomi sitten raportoi 15.6.1960, että potilas oli edellisenä päivänä päässyt ensimmäistä kertaa liikkumaan pois sängystä vapaasti omin avuin. Näin oli mikäli uskomme sanomalehtien ja kirjan tekstiä. Näin siellä on kuvattu. Tosin jo 10. päivä oli aloitettu kävelyharjoitukset, jolloin kaksi hoitajaa talutti potilasta pitkin sairaalan käytäviä. Tämän tiedon kertoi Leppilampi oikeudessa, ja paikalla ollut Hirvensalo myönteli, että näin on voinut olla. Ainakin minun mielestäni tätä kaatuilua eivät aiheuttaneet nuo luunmurtumat, vaan lievempi tai vakavampi aivovamma ja hyvin todennäköisesti vasemman korvan tasapainoelin, joka oli ilmeisesti kärsinyt, kun vasemmassa korvassa oli mm. korvaluun murtuma (Hirvensalon mukaan). Sen taas oli aiheuttanut murtuma alaleukaluun vasemman leukanivelen lähellä. Alaleukaluussa oli siis kaksi murtumaa. Lähempänä leukaa oli alaleukaluu poikki ja siinä 5 mm:n siirtymä. Tuosta taaemmasta murtumasta ei ole tarkempaa kuvausta. Ja Hirvensalon mukaan oli murtuma myös korvakäytävän luussa.pasi kirjoitti:Hyvä huomio Sariolalta. Tuohan voi viitata enemmänkin kieltoon kuin kyvyttömyyteen nousta sängystä ja tukee pätevien asiantuntijoiden arvioita sängyssä makuuttamisesta tuon ajan ja erityisesti NG:tä hoitaneen lääkärin yhtenä hoitomuotona.Sariola kirjoitti:Tekstissä siis mainitaan, että potilas oli edellisenä päivänä saanut ensimmäisen kerran poistua vapaasti sängystä.
Re: Gustafssonin vammat
Uusi Suomi siis kirjoitti, että NG oli edellisenä päivänä saanut nousta vuoteesta hetkeksi. Kirjoituksen laatinut erittäin pätevä toimittaja oli saamiensa faktatietojen perusteella päätynyt käyttämään ilmaisua, joka viittaa siihen, ettei NG ollut aiemmin saanut nousta sängystä, vaikka kykyä ja halua olisi ollutkin. Tämä pitää kyllä paikkansa ja on siis faktatietoa.Sariola kirjoitti:Uusi Suomi sitten raportoi 15.6.1960, että potilas oli edellisenä päivänä päässyt ensimmäistä kertaa liikkumaan pois sängystä vapaasti omin avuin.
Re: Gustafssonin vammat
Jos laitetaan terve nuori pojankloppi sairaalasänkyyn päiväksi ja tyrkätään pojalle tupakki huuleen ja sen polteltuaan poika laitetaan vessareissulle - niin ihme on jos ei jalat lähde alta. Fakta.
Niin - ennen tupakitkaan eivät olleet mitään light -tuotteita.
Niin - ennen tupakitkaan eivät olleet mitään light -tuotteita.
Re: Gustafssonin vammat
Halua sängystä nousemiseen oli ollut ainakin silloin torstaina 9. kesäkuuta, mutta kykyä ei ollut pysyä pystyssä. Sama on voinut olla tilanne vielä vähän myöhemminkin.
Haluja olisi ollut, mutta ei kykyjä!
Näin käy joskus! 
Haluja olisi ollut, mutta ei kykyjä!
Re: Gustafssonin vammat
Jep - ei pysty ei - aivovammainen ei pysty Norttia polttamaan, kun ei muutoinkaa siedä ylimääräisiä hajuja.
Gustafssonilla oli tähän halu ja kyky. Erikoista mielestäni.
- hymm -
Gustafssonilla oli tähän halu ja kyky. Erikoista mielestäni.
- hymm -
Totuus on faktojen tunnustamista.
http://www.youtube.com/watch?v=v4YNI-1bw6I
http://www.youtube.com/watch?v=5mFSOqKMaJA
http://www.youtube.com/watch?v=aXMM9CHrxlw
"kalanpää minun, minun pää pirun, minä pirun, kala minun"
http://www.youtube.com/watch?v=v4YNI-1bw6I
http://www.youtube.com/watch?v=5mFSOqKMaJA
http://www.youtube.com/watch?v=aXMM9CHrxlw
"kalanpää minun, minun pää pirun, minä pirun, kala minun"