Oulunmies kirjoitti:Hassinen käytti stupor termiä ja se kuvastaa lähinnä hänen tietojaan akuuttilääketieteen alalta eli nehän hänen kohdallaan rajoittuvat ½ vuoteen vuonna 1960. Tuolloin tuo termi on ollut adekvaatti käsite. Nykyään puhutaan tajunnantasosta. Tajunnantasoa voidaan esim. GCS pisteytyksellä tai sanallisesti kuvata tarkemmin kuin yksinkertaisesti sanalla stupor. Stupor tarkoittaa montaa erilaista asiaa, horrostila, sulkutila mm. Jos Hassinen tarkoittikin jälkimmäistä niin se olisi mielenkiintoista miten hän siihen päätyi.
Hassinen jossakin selostaa itse, että hän tarkoittaa tajuttomuutta vähän ylempää tajunnan tasoa. Taisi tapahtua oikeudessa.
-----------------------------------------------
ERÄITÄ HUOMIOITA:
BODOMIN MYSTEERIO. Eräät keskustelijat mm. Mariacka ja awa ovat puhuneet halveksivaan sävyyn
"Bodomin Mysteeriosta" ja pitäneet sen tietoja epäluotettavina. Se on kuitenkin luotettava KRP:n tutkintaryhmän laatima muistio poliisin tutkimuksista vuonna 1960. Siitä on mm. Käräjäoikeuden tuomiossa käytetty nimitystä
Yhteenveto tutkinnasta "Bodomin Mysteerio", Keskusrikospoliisin tutkintaryhmä syksyllä 1960. . Asiat on tutkittu silloin tuoreeltaan ja tulokset kirjattu tuohon asiakirjaan. Myös tuolloin tehdyt ruumiinavauspöytäkirjat ovat olleet nykytutkijoiden käytössä ja kuuluvat liitteisiin, joita mm. Lalu on tutkinut. Bodomin Mysteerio on niitä perusasiakirjoja tässä jutussa. Samoin tietysti ruumiinavauspöytäkirjat, joita täällä ei voi lukea.
GUSTAFSSONIN KUNTO LÖYDETTÄESSÄ. Käräjäoikeuden arviota, lainaus.
Jansson-Knutsin, Martti ja Ruth Kolin ja Paavolan yhtenevät havainnot Gustafsonista osoittavat, että Gustafsson on 5.6.1960 noin klo 9.00 - 11.30 ollut ulkoiselta olemukseltaan tajuton eikä hän ole pystynyt puhumaan eikä liikkumaan. Vaikka kysymys onkin lääketieteellistä erityisasiantuntemusta vailla olevien henkilöiden havainnoista, tukevat ne vahvasti johtopäätöstä, että Gustafssonin tajunnan taso ja toimintakyky on tuolloin ja myös aikaisemmin aamulla ollut huomattavasti alentunut. Epäuskottavaa on, että Gustafsson olisi tällaisessa fyysisessä tilassa kyennyt itseään tai ketään vainajista siirtämään. Myös tässä erityisesti awa ja Hessu olleet sitä mieltä, että NG on voinut liikkua laajaltikin alueella ja mm. viemään kengät yli 600 metrin päähän. Tässä asiassa olen samaa mieltä käräjäoikeuden kanssa.
KUINKA LÄHELTÄ KIVILAHTI NÄKI KULKIJAN. Lainausta käräjäoikeuden tuomiosta:
Todistaja Aarre Kivilahden kertomuksesta on käynyt ilmi, että hän oli 5.6.1960 noin klo 04.00 alaken tullut ..... ..... ..... Arviolta noin klo 06.00 aikaan Kivilahti oli nähnyt miehen tulevan niemien, joista toinen oli siis surmapaikka, suunnasta ja kulkevan rakenteilla olleen vesilaitoksen työmaalle päin. Miehellä oli ollut vaalea tukka, vaalea pikkutakki ja tummat housut. Mies oli liikkunut , ei juosten eikä kävellen, vaan kiireesti. Kantamuksia ei Kivilahti ollut nähnyt miehellä kädessä. Kivilahti oli tehnyt havainnot miehestä noin 30-50 metrin etäisyydeltä, ja hän oli seurannut miehen kulkua noin 50 metrin matkan. Mies ei ollut tullut takaisin. Tässä ei kannata kuunnella mitä Kivilahti on kertoillut kymmeniä vuosia myöhemmin. Poliisi on järjestänyt tuolloin kesällä 1960 rekonstruktiotilaisuuden jossa paikat ja matkat on mahdollismman tarkoin jo tuolloin selvitetty. Paikalla ovat olleet myös lintupojat ja Kivilahti oli maininnut, että kävelijä ei ollut kumpikaan lintupojista. Tässä monet kirjoittajat ovat epätoivoisesti suoraan tai kierrellen kaarrellen koettaneet sovittaa tuohon kulkijan paikalle Gustafssonia. Käräjäoikeuden tuomiossa todetaan suoraan, että kävelijä ei ole ollut Gustafsson, koska tuntomerkit eivät sovi. Olen samaa mieltä, turha siihen on yrittää sovittaa Gustafssonia. Nämä kaikki tiedot ovat löydettävissä "Käräjäoikeuden tuomiosta" tai tämän areenan kirjoituksista ja liitteistä (Ei esim. joltakin toiselta areenalta). Mistään kauempaa niitä ei ole ollut tarvetta hakea.
Hieman huvittaa tuo epätoivoinen yritys sijoittaa klo 6:n kulkijan paikalle Gustafssonia - samoinkuin teltan päällä makoilijaksi Boismania tai Björklundia. Niin paljon sentään edes Salonen ei ole voinut erehtyä, sillä Boisman makasi aivan eri asennossa ja jalat aivan eri suuntaan. Ei, vaikka Santavuori oli ollut sitä mieltä. Kyllä Saloseen ja Haapalaiseen pitää sen verran luottaa.
Tietysti voi olla sitä mieltä, että lintupojat kertovat mitä sattuu ja narraavat kaiken aikaa. Tuskin niin tapahtuu.
KIVILAHDEN NÄKÖKYVYSTÄ:
Eräässä lehtiartikkelissa Kivilahti on itse sanonut itseään likinäköiseksi. Se ei pidä paikkaansa. Toisessa lehtiartikkelissa hän korjaa "lehdissä olleet tiedot" että hän olisi likinäköinen. Hän sanoo olevansa pitkänäköinen, ja se on totta. Hän kertoo tuolloin v.1960 nähneensä hyvin kauas ja tarvinneensa lukulaseja vain lukiessa.
Samoin Kivilahden myöhemmät muistot kymmeniä vuosia myöhemmin ovat epämääräisiä ja poikkeavat suurestikin v.1960 tiedoista. Ne ovat ilmeisesti vääriä - muistaa väärin. Hänen v. 1960 kertomansa tiedot ovat luotettavampia. Niihin kannattaa uskoa, jos nyt yleensäkään uskoo Kivilahden puheisiin. Oikeus on uskonut Kivilahden ja lintupoikien kertomuksiin (v.1960) - he ovat päätodistajia yhdessä Aili Karjalaisen kanssa. Saattaa olla oikea arvio käräjäoikeuden taholta. Erityisesti Kivilahdella näyttää muisti olevan epäluotettava kymmeniä vuosia myöhemmin.
Asia on kokonaan toinen, jos ei usko näitä "avaintodistajia".
Juu olihan iskuista jo kulunut peräti 4-päivää. Kyllä siinä ajassa jo ruhjeet katoaa aivokudoksesta olemattomiin 
Tästä korvan vammasta olisi kyllä kiva saada yksilöidympää tietoa, kuin pelkkä mainita "vamma". Nimenomaan iskuista leukaluuhun ja iskun heijastus - vaikutuksesta tärähdys leukaniveleen saattaa aiheuttaa sisäkorvan seinämään, pienen, pieniä repeytymiä, joista seurauksena saattaa tulla verenpurkauksia korvakäytävään. Tietysti kun sisäkorvaan tulee sitä verisakkaa, niin voihan se tietty vaikuttaa hieman tasapainoonkin. Pysyvää korvan toiminnallista vammaa, se ei aiheuta