MURHA.INFO

Hallitus lupasi rasisminvastaisia toimia – MTV selvitti, miten rahoja on käytetty: "Täysin ristiriidassa"

Yhdenvertaisuustiedonannon kuuden miljoonan euron määrärahasta puolet jaettiin valtioneuvoston kanslialle. MTV selvitti, mihin VNK:n rahaa on käytetty.

Hallituksen yhdenvertaisuusohjelma on jo yli puolivälin, mutta tutkija arvioi konkreettisten tekojen jäävän vähäisiksi.

Yhdenvertaisuusohjelman väliraportti julkaistiin helmikuussa.

Ohjelmalle annettiin 6 miljoonan euron budjetti, joista suurimman osan sai valtioneuvoston kanslia. MTV selvitti, mihin rahaa on tähän mennessä käytetty ja pyysi tutkijaa arvioimaan väliraportin tuloksia.

Tutkija kritisoi hallituksen rasisminvastaista raporttia erityisesti hallituksen toimien uskottavuuden näkökulmasta.

URSA kirjoitti: To Maalis 19, 2026 10:46 am Vähintään tuosta kuudesta miljoonasta pitäisi käyttää kolme miljoonaa maahanmuuttajien kotoutuksessa siihen, että oppisivat olemaan haukkumatta suomalaisia persuiksi tai vääräuskoisiksi tai olemaan käyttämättä hyväksi suomalaisten ns. rehellisyyttä. Myös tapakasvatus olisi tarpeen.

Paras käyttö kuudelle miljoonalle olisi tietysti palautuslennot.

URSA kirjoitti: To Maalis 19, 2026 10:46 am Vähintään tuosta kuudesta miljoonasta pitäisi käyttää kolme miljoonaa maahanmuuttajien kotoutuksessa siihen, että oppisivat olemaan haukkumatta suomalaisia persuiksi tai vääräuskoisiksi tai olemaan käyttämättä hyväksi suomalaisten ns. rehellisyyttä. Myös tapakasvatus olisi tarpeen.

Paras käyttö kuudelle miljoonalle olisi tietysti palautuslennot.

Ifigeneia kirjoitti: To Maalis 19, 2026 9:50 am Joka ikisen rasismin vastaisen kampanjan, tapahtuman, tempaisun, päivän, viikon, kuukauden what ever myötä kiinnostaa aina vaan vähempi ja vähempi olla missään tekemisissä ulkomaalaistaustaisen kanssa. Yhtä vähän, kuin kiinnostaa mennä heikoille jäille hyppimään ja pomppimaan. Eihän sitä tiedä mihin rikokseen vielä syyllistyykään, kun yrittää vaan toimia toisen ihmisen kanssa kuten toimisi kenen kanssa tahansa. Ulkomaalaistaustaiset ja maahanmuuttajat selvästikään kaikesta mölinästä päätellen eivät ole tavallisia ja normaaleita ihmisiä, joten heidän kanssaan pitää olla tarkkana kuin porkkana, vähän kuin jos olisi lapsen, vammaisen tai muuten vaan erityistä tukea, ymmärrystä ja hoivaa tarvitsevan kanssa tekemisissä.

Eihän kaikki sellaista jaksa, enkä minä ainakaan. Elämä on muutenkin tarpeeksi hankalaa sairauksien kanssa, että alkaisi vielä itseään kiusaamaan erilaisten etnisten ryhmien tuottamilla probleemeilla.

Ja astetta vieläkin vähemmän kiinnostaa olla ulkomaalaisten raivokkaiden fanien kanssa tekemisissä. Siinä on semmoinen fanaattinen fundisjoukko, että johan nämä tappelevat tarpeeksi jo keskenäänkin selvitellessään että kuka on kukkulan kunkku antirasistisuudessaan.

URSA kirjoitti: To Maalis 19, 2026 10:46 am Vähintään tuosta kuudesta miljoonasta pitäisi käyttää kolme miljoonaa maahanmuuttajien kotoutuksessa siihen, että oppisivat olemaan haukkumatta suomalaisia persuiksi tai vääräuskoisiksi tai olemaan käyttämättä hyväksi suomalaisten ns. rehellisyyttä. Myös tapakasvatus olisi tarpeen.

Paras käyttö kuudelle miljoonalle olisi tietysti palautuslennot.

Tutkijat välttelevät tulenarkoja aiheita – professorin mukaan woke on kuin aivopesua

Tutkimuskentässä itsesensuuria

Tutkimuskentässä on aukkoja erityisesti niin sanotuissa polttavissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä.

– Maahanmuuton talousvaikutuksista ei ole tullut merkittävää tutkimusta. Tässä on selvästi tutkimuksellinen aukko, Kanniainen huomauttaa.

Kanniainen arvioi, että tutkimuskentässä esiintyy myös itsesensuuria: osa tutkijoista saattaa vältellä tiettyjä aiheita, jos ne koetaan kiistanalaisiksi tai rahoituksen kannalta riskialttiiksi.

– Voidaan puhua itsesensuurista. Tutkijat voivat itse karsia aiheita pois, jos ne ovat poliittisesti tulenarkoja, tai jos rahoituksen saaminen niihin on epävarmaa. Kun jokainen haluaa olla hyvien puolella, niin et pääse sinne, jos nostat tutkimuksessa kiistanalaisia teemoja esiin. Yksi esimerkki on maahanmuuton vaikutukset julkiseen talouteen, hän toteaa.

Kanniaisen mielestä tiedeyhteisön tulisi pystyä käsittelemään myös vaikeita ja jakavia aiheita.

– Kaikki väestöön liittyvät kysymykset ovat Euroopalle keskeisiä nyt ja tulevaisuudessa. Niistä tarvitaan tutkimusta.

Tuore raportti: Suomi tarvitsee kolminkertaisen määrän maahanmuuttajia
Suomen pitää kolmin­kertaistaa vuotuinen maahanmuutto, jotta työikäisten määrän romahdus saadaan hallintaan, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.

Suomen tulisi lähes kolminkertaistaa maahanmuutto, jotta työvoimaa riittää jatkossakin. Näin arvioi tuore Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan raportti.

Julkisen talouden kannalta riittävän työvoiman turvaaminen vaatisi noin 44 000 hengen vuosittaista nettomaahanmuuttoa. Muutos olisi suuri, sillä nykyinen luku on noin 15 000.

– Se on erittäin haastava tavoite, sanoo tutkimusjohtaja Antti Kauhanen Etlasta.

Erityisesti työperäisen maahanmuuton lisääminen vahvistaa talouskasvua ja hyvinvointivaltion rahoituspohjaa.

Raportin keskeinen viesti on selvä: oikein kohdennetulla politiikalla maahanmuutto voi tukea työvoiman saatavuutta, lisätä tuottavuutta ja vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä myös pitkällä aikavälillä.

Positiiviset talousvaikutukset eivät synny automaattisesti. Ne vaativat päätöksiä, joilla uusia tulijoita tuetaan, koulutetaan ja integroidaan tehokkaasti.

Etlan raportti korostaa, että maahanmuuton roolia tulisikin tarkastella lyhyen aikavälin budjettivaikutusten lisäksi strategisesti pitkällä aikavälillä.

Asenteet jarruna
Suomi ei ole ongelmansa kanssa yksin. Samat haasteet ovat lähes kaikilla muilla Euroopan mailla. Työvoimaa tarvitaan lisää ja paljon.

– Monet muut maat myös haluavat samalla tavalla houkutella lisää ulkomaista työvoimaa. Suomi kilpailee tässä muiden maiden kanssa, Kauhanen sanoo.

Suomi tarvitsee kolminkertaisen määrän maahanmuuttajia – Etla varoittaa työikäisen väestön romahduksesta, Videosoitin


Etlan Antti Kauhasen mukaan maahanmuutto on julkiselle taloudelle alusta saakka positiivinen juttu.
Kauhasen mukaan Suomi saa hyvät pisteet OECD:n indeksistä, jolla mitataan sitä, kuinka houkuttelevia eri maat ovat kansainvälisille osaajille. Silti Suomella on merkittäviä haasteita.

Keskeiset ongelmat liittyvät tuloihin ja veroihin sekä siihen, miten yhteiskunta ottaa uudet jäsenet vastaan.

– Meillä työperäisille maahanmuuttajille jää tuloista vähemmän käteen kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.

Se, kuinka yhteiskunta ottaa uudet jäsenet vastaan, on raportin mukaan merkittävä tekijä.

– Suomi ei ole hirveän avoin maa maahanmuuttajia kohtaan, ja tämä on se keskeinen haaste, koska sitä ei ole helppo muuttaa lyhyellä aikavälillä, Kauhanen toteaa.

Työperäinen maahanmuutto vahvistaa nopeasti taloutta
Etlan raportti osoittaa, että maahanmuuton vaikutukset vaihtelevat sen mukaan, millä perusteella ihmiset muuttavat Suomeen.

– Ei voida sinänsä puhua maahanmuuton kustannuksista tai vaikutuksista, koska ne riippuvat siitä, ketä tänne tulee ja miten Suomi tukee maahanmuuttajia, Kauhanen sanoo.

Tutkimukset sekä Suomessa että Ruotsissa osoittavat selkeästi, että työperäinen maahanmuutto johtaa hyvin nopeasti positiivisiin talousvaikutuksiin.

Suomeen saapuvat erityisasiantuntijat työllistyvät nopeasti, ja sillä on heti vaikutusta julkiseen talouteen. Heidän mukanaan tuomansa erikoisosaaminen ja innovointikyky vahvistavat yritysten tuottavuutta ja työmarkkinoiden dynamiikkaa.

Sen sijaan humanitaarisista syistä ja perhesiteen perusteella Suomeen muuttaneilla työllistymispolku on huomattavasti hitaampi.

– Humanitäärisin perustein tuleva maahanmuutto on aluksi taloudellisesti raskaampaa, joskin negatiiviset talousvaikutukset pienenevät huomattavasti ajan kuluessa, Kauhanen toteaa.

Kotouttaminen ratkaisee
Kotouttamispolitiikka vaikuttaa raportin mukaan keskeisesti siihen, onko maahanmuutolla myönteisiä talousvaikutuksia vai ei.

– Kohtuullisen halvoilla toimenpiteillä voidaan saada todella merkittäviä työllisyyttä lisääviä vaikutuksia.

Suomessa vuonna 1999 käyttöön otettu yksilöllinen kotoutumissuunnitelma on osoittautunut erittäin tehokkaaksi. Tutkimukset osoittavat, että siihen osallistuminen nosti maahanmuuttajien työtuloja ja vähensi maksettuja sosiaalietuuksia.

– Kielikoulutus, työnhakukoulutus ja tuettu työ. Ne ovat perusasioita, joita me muutenkin teemme, mutta näihin panostamisella on erittäin positiiviset vaikutukset, Kauhanen kertoo.

Varhainen kielikoulutus, osaamisen tunnistaminen ja nopea työllistyminen vähentävät riippuvuutta tulonsiirroista ja tuottavat hyötyjä myös seuraavalle sukupolvelle. Tutkimustulosten perusteella vanhempien osallistuminen kotouttamisohjelmiin pidentää myös lasten koulutuspolkuja ja parantaa heidän tulevaisuuden ansiotulojaan.

”Julkistalouden laskelmat eivät kerro olennaisinta”
Yhteiskunnallisessa keskustelussa maahanmuutosta puhutaan usein kustannusten kautta.

Julkistalouden maahanmuuttoa koskevat laskelmat saavat paljon huomiota, mutta ne antavat Kauhasen mukaan talousvaikutuksista vajaan kuvan.

– Ne eivät kerro sitä olennaista asiaa, jonka me haluaisimme tietää, eli miten maahanmuutto laajemmin vaikuttaa Suomen talouteen.

Laskelmat perustuvat merkittäviltä osin myös oletuksiin, joita on Kauhasen mukaan vaikea arvioida.

Miksi keskustelu sitten keskittyy niin paljon kustannuksiin?

– Se johtuu varmasti osin poliittisesta tilanteesta, mutta osin siitä, että julkistaloudellisia laskelmia on verrattain helppo tehdä verrattuna siihen, että tehdään tutkimuksia siitä, miten maahanmuutto vaikuttaa innovaatioihin. Se on huomattavasti haastavampaa mallintaa, Kauhanen sanoo.

Lyhyen aikavälin budjettilaskelmista jäävät pois esimerkiksi maahanmuuton vaikutukset tuottavuuteen, innovaatioihin tai vientiin. Näistä positiivisista vaikutuksista on Kauhasen mukaan Suomessakin näyttöä.

– Innovaatio syntyy yleensä siitä, kun yhdistellään erilaista osaamista. Tätä maahanmuutto nimenomaan meille tarjoaa, sanoo Kauhanen.

Raportissa käsitellyt suomalaistutkimukset osoittavat myös, että ensimmäisen ulkomaalaistaustaisen työntekijän palkkaaminen lisää yritysten kokonaisvientiä, kasvattaa todennäköisyyttä viedä tuotteita työntekijän kotimaahan, ja laajentaa kaiken lisäksi vientituotteiden valikoimaa.

Wildchild79 kirjoitti: Ma Maalis 23, 2026 1:45 am
MUTTA ihan vitun turhaa ottaa yhtäkään 20-40 vuotiasta vajaa-älyistä miestä tänne raiskaamaan ja ryöstämään meidän vanhempia ja lapsia.

Wildchild79 kirjoitti: Ma Maalis 23, 2026 1:45 am Tutkimukset sekä Suomessa että Ruotsissa osoittavat selkeästi, että työperäinen maahanmuutto johtaa hyvin nopeasti positiivisiin talousvaikutuksiin.

Suomeen saapuvat erityisasiantuntijat työllistyvät nopeasti, ja sillä on heti vaikutusta julkiseen talouteen.

Jännä juttu että nogo-zonet ja jokaviikkoiset kranaatti-iskut lasketaan jotenkin Ruotsissa vaikuttavan positiivisesti talouteen.

Superia kirjoitti: Ma Maalis 23, 2026 2:12 am

Wildchild79 kirjoitti: Ma Maalis 23, 2026 1:45 am Tutkimukset sekä Suomessa että Ruotsissa osoittavat selkeästi, että työperäinen maahanmuutto johtaa hyvin nopeasti positiivisiin talousvaikutuksiin.

Suomeen saapuvat erityisasiantuntijat työllistyvät nopeasti, ja sillä on heti vaikutusta julkiseen talouteen.

Jännä juttu että nogo-zonet ja jokaviikkoiset kranaatti-iskut lasketaan jotenkin Ruotsissa vaikuttavan positiivisesti talouteen.

Kannattaa luottaa tutkittuun tietoon, eikä venäläistrolleihin internetissä.

Superia kirjoitti: Ma Maalis 23, 2026 2:08 am

Wildchild79 kirjoitti: Ma Maalis 23, 2026 1:45 am
MUTTA ihan vitun turhaa ottaa yhtäkään 20-40 vuotiasta vajaa-älyistä miestä tänne raiskaamaan ja ryöstämään meidän vanhempia ja lapsia.

Juuri parhaassa iässä olevia juuri kannattaakin ottaa. Aivan ihanteellisia maahanmuuttajia yhteiskunnan kannalta. Eivät rasita julkista taloutta koulutuksella, eikä eläkkeillä. Heidät otetaan tänne työtä tekemään, ei raiskailemaan sinun vanhempiasi. Toki joukkoon mahtuu myös sellaisia jotka syyllistyvät rikoksiin, mutta sellaista se on. Kokonaisuus ratkaisee. Ilman maahanmuuttoa Suomi vajoaa kehitysmaaksi. Tämän asian tajuaminen ei luulisi olevan vaikeaa.