MURHA.INFO

Palataan nyt taas taaksepäin, osa telttaan viilletyistä aukoista oli todennäköisesti tehty ennen veritöitä, eli teltta oli "PYSTYSSÄ". Ei voi oikein ajatella, että teltta ensin leikattaisiin auki parista paikasta, ja sitten tapahtuis "onnettomuus" vai mitä. Ainut "onnettomuus" chance on , että se on tapahtunut jo aikaisemmin illalla............

Minä uskon edelleenkin, että teltasta ja uhreista löytyisi selviä palovammoja, jos onnettomuus olisi tapahtunut.

Miten Irmelin hiukset olisivat tarttuneet moottoripyörän renkaaseen, jos se olisi pyörinyt teltan riekaleiden joukossa niin, ettei teltan kankaaseen olisi jäänyt pyörimisestä mitään jälkiä, kuluma, tai selviä renkaan jälkiä.

Kyllä minulle ainakin on erittäin vaikea "myydä" noilla eväillä tuollaista teoriaa onnettomuudesta, mutta toisenlainen onnettomuus on niemellä melkoisella varmuudella tapahtunut, joka on sitten myöhemmässä vaiheessa johtanut tuhoisaan tulokseen.

faku63 kirjoitti:Palataan nyt taas taaksepäin, osa telttaan viilletyistä aukoista oli todennäköisesti tehty ennen veritöitä, eli teltta oli "PYSTYSSÄ". Ei voi oikein ajatella, että teltta ensin leikattaisiin auki parista paikasta, ja sitten tapahtuis "onnettomuus" vai mitä. Ainut "onnettomuus" chance on , että se on tapahtunut jo aikaisemmin illalla............

II-1 aukko on tehty eri lailla (leikkaamalla) kuin II-3 ja IV-2 aukot, joiden pisimmät reunat ovat syntyneet repeämällä.

Mäen verijäljet ovat kahta puolta II-1 aukkoa, ilman että niitä olisi keskikaitaleessa. Näin tämä aukko selvästikin on tehty ennen verijälkiä. Melko yleisesti on käsitetty, että Mäki on ollut aukossa tulossa siitä ulos, kun häntä lyötiin, mutta muitakin mielipiteitä on ollut. Tässä tapauksessa aukon ja jälkien keskinäiselle järjestykselle on annettavissa selvä merkitys. Aukko olisi tehty onnettomuuden jälkeen.

Gustafssonin verijäljet (valunutta, kosketus- ja hyytynyttä verta) ovat II-3 aukon kaitaleessa molemmilla puolilla, joten aukko on tehty ennen vuotoverialueen muodostumista. Tuntuu luonnolliselta vaihtoehdolta, että aukko olisi syntynyt ja verenvuoto alkanut samassa tapahtumassa, joka voisi olla juuri onnettomuus. Gustafssonin roiskejäljet taas ylhäältä alas ja sisältä ulos saattaisivat olla myöhempää perua. Se edellyttää monimutkaisempaa tapahtumaketjua, kuin yhden uhrin käsittely loppuun asti kerrallaan. Nämä roiskejäljet eivät ole samalla lailla helposti nivellettävissä tapahtumiin kuin kuin Mäen jäljet teltan ulkopinnalla. Yhtä mahdollista tapahtumaketjua on hahmoteltu 27.10.2007 esitetyssä malliissa. Selitys olisi hyvin ikävän oloinen: todistaja olisi pyritty vaientamaan lyömällä häntä päähän. Tätä eivät monet halua pitää mahdollisena, mutta kummempaakin on tapahtunut. Keskustelussakin ovat jotkut pitäneet mahdollisena, että murhaaja olisi vaientanut todistajat. Tätä on käytetty perusteluna Gustafssonin mahdolliselle syyllisyydelle: Koska hypoteettinen ulkopuolinen murhaaja olisi murhannut kaikki välttääkseen oman paljastumisen, niin Gustafssonin täytyy olla syyllinen, koska tekijänä hän ei luonnollisesti olisi murhannut itseään.

IV-1 aukkoon päättyvät sen sivun valumaverijäljet. Aukko on ilmeisesti ollut olemassa ennen valumaveren kertymistä kankaalle. Aukko on voitu tehdä onnettomuuden jälkeen, mutta ennen veren valumista pitkin: suhteellisen pian onnettomuuden tapahduttua siis. Uhreista Björklund oli vuotanut kuiviin vammoista, jotka olisivat voineet syntyä onnettomuudessa, jä juuri hänen valumaverialueensa päättyy IV-1 aukkoon. Sekä II-1 että IV-1 aukot on voitu tehdä uhrien saamiseksi ulos. Mäen jäljistä päätellen II-1 aukko olisi tehty ensin, ja sen jatkeena ollut IV-1 aukko Mäen surmaamisen jälkeen.

Hessu52 kirjoitti:Minä uskon edelleenkin, että teltasta ja uhreista löytyisi selviä palovammoja, jos onnettomuus olisi tapahtunut.

Miten Irmelin hiukset olisivat tarttuneet moottoripyörän renkaaseen, jos se olisi pyörinyt teltan riekaleiden joukossa niin, ettei teltan kankaaseen olisi jäänyt pyörimisestä mitään jälkiä, kuluma, tai selviä renkaan jälkiä.

Kyllä minulle ainakin on erittäin vaikea "myydä" noilla eväillä tuollaista teoriaa onnettomuudesta, mutta toisenlainen onnettomuus on niemellä melkoisella varmuudella tapahtunut, joka on sitten myöhemmässä vaiheessa johtanut tuhoisaan tulokseen.

Tekniikka sanoi olleensa valmis tutkimaan telttaa lisää, jos olisi pyydetty. Ei tiedetä, mitä he olisivat tutkineet, ehkä palojälkiäkin. Jos olisi tutkittu onnettomuutta, niin varmaan olisi tilattu juuri sellainen tutkimus.

Yhdistelmäkuvassa IIeturengas on lähellä teltan harjalla olleita Björklundin verijälkiä. Hän vuoti pään alueelta. Myös tukka on ollut siinä lähellä, joten kontaktimahdollisuus renkaan kitkapintaan on ollut. Muuten teltta on perin veressä, eikä ole tutkittu mitä veren alla on. Siellä voisi olla onnettomuudesta kertovia hankausjälkiä. Mm. Wagner on toivonut teltan verijälkien kerrostutkimusta, jotta nähtäisiin missä järjestyksessä ne ovat tulleet. Ilmeisesti tutkintatuloksia ei ole olemassa koko hankausasiasta.

Pian onnettomuuden jälkeen vereentynyt telttakangas on saattanut olla pakoputken ja uhrin välissä. Ei ole tutkittu millaista kangas on veren alla. Joistakin paikoista on otettu koepaloja kankaasta, muttei mahdollisen palojäljen alueelta. Asia pitäisi tutkia, koska ilmeisesti sitä ei ole vielä tehty.

Mitä tulee "kaupalliseen puoleen", niin eväät ovat Gustafssonlle tehdyt eväät, vaikka yllättävän paljon niistäkin käy ilmi. Itse vuorovaikutukseen liittyen käyn keskustelua, enkä yritä myydä mitään. En myöskään osta, vaan muodostan käsitykseni tosiasioista ja järkevistä malleista. Joidenkin keskustelijoiden kertomaan suhtaudun kriittisemmin kuin joidenkin toisten, mutten kehenkään ilman kritiikkiä. Muutan käsityksiäni, milloin havaitsen siihen olevan syytä. Jotkut käsitykset taas vain vahvistuvat keskustelun mittaan.

Hessu52 kirjoitti: ...silloin oli jo valoisaa.
...

Mielenkiintoinen kysymys. 1960-tietojen mukaan Gustafsson ei kerro nähneensä aurinkoa ylhäällä aamulla 5.6.1960. Uusimmissa kuulusteluissa hän vetoaa auringon ylhäällä olemiseen perusteena sille, että siinä yhteydessä käsitellyn tapauksen olisi täytynyt sattua jo illalla 4.6.1960. Tästä tulee nimenomainen käsitys, että he menivät uudelleen nukkumaan hämärän aikana, ja onnettomuus on voinut sattua ennen auringonnousua.

Klo kolmesta alkaen on ehkä puoli tuntia sellaista aikaa, jolta ei ole äänitarkkailua. Toisaalta Timperi ja Aili Karjalainen saattoivat olla hereillä ja kuulolla. Avunhuutojen toinen mahdollinen, kerrottu ajankohta sattuu tälle välille. Toinen, aikaisempi oli klo kaksi, aamuhämärissä.

Onnettomuuden aika voisi mennä yön puolelle. Sitten olisi toiset kuviot, eikä lainkaan todistajia. Se olisi ikävämpi vaihtoehto Gustafssonin kannalta, mutta verijäljet toisaalta ovat hänen syyllisyyttään vastaan, mielestäni riittävästi.

Kun nyt puhutaan näistä veritutkimuksista, niin jos sellaiset vielä kerran tettaisiin, kannattaisi yrittää ottaa silloin Sepin käsien yläpuolelta olevasta telttakankaasta jälkiä, josko vaikka siihen olisi tarttunut vierasta DNA:ta henkilöstä, jota Sepi on mahdollisesti lyönyt, koska rystyt olivat verillä.

Aurinko on noussut silloin klo 03.00, muutama minuutti yli, joten hämärää on ollut jo varmaan puolituntia ennen auringon nousua, joten vahingossa telttaa päin ei ole voitu ajaa, silä onhabn prätkässä ollut omatkin valot.

Jos sitten joku on umpipimeässä yrittänyt ajaa polkua pitkin, niin vauhti ei ole voinut olla kova, joten jos teltta tai pyykkinaru on tullut tiellä esteeksi, niin jokainen järkevä oleisi pyöränsä pysäyttänyt.

Jos joku on niin hullu, että ajaa polun yli poikittain olevan pyykkinarun läpi, kävelee kyllä päätään lyhempänä ja hänet taatusti tunnistaa ihmisjoukosta.

Sama koskee tietyllä tavalla telttaan päin ajoa.

Jos Sinulla teemu on mahdollisesti auto, niin teepä koe, niin aja 20 km/h ja lyö jarrut pohjaan ja mittaa millä matkalla auto pysähtyy.

Motukka pysähtyy noin kolme kertaa lyhyemmällä matkalla, joten mietipä noita.

Tee testisi kuitenkin niin, ettet vaaranna muuta liikennettä, sillä autossa 20 km/h ei tunnu juurikaan kovalta vauhdilta.

^Auringon keskipiste nousi Helsingin horisontin yläpuolelle 3.06. Auringon ylälaita nousi jonkin verran aikaisemmin, ja taivaanranta oli vaalea vielä pidemmän aikaa ennen. Bodomin mysteeriossa puhuttiin yöstä. Heräämisen ajankohta oli siis huomattavasti aikaisemmin. Kuinka paljon oli, sitä ei tiedetä. Laulukirjan päällekirjoituksesta Z-aikaa, on sanottu, että se olisi alunperin ollut 1-aikaa. Käsitys on kuitenkin amatöörien, ei ammattigrafologien.

Mahdollisen törmäyksen ajankohtaakaan ei tunneta, mutta Dahlby:n tilanhoitajan lapsensa mukaan kertoma klo 2 aamulla kuulluille avunhuudoille saattaisi johtaa onnettomuuden aikaan 1.45. Siitä edelleen voisi päätyä tilanteeseen, jossa ranta rauhoittuisi klo 3 mennessä, ja Karjalainen olisi nähnyt muuta väkeä 3.45 ja 4.15.

HELSINGIN SANOMAT
Perjantaina kesäkuun 10. pnä 1960
Nro 155 - 1960 - 7
....
Nils G u s t a f s s o n i a ei eilenkään voitu kuulustella. Murhayön tapahtumista hän ei muista mitään, vaan luulee olevansa sairaalassa moottoripyöräonnettomuuden johdosta.
....

Bodomilta ei mitään uutta.

^Tuo on tosiaan aika omituinen yhteensattuma. Ehkä jossain vaiheessa on sattunut onnettomuus, teltta sai vaurioita ja ehkä Irmeliin sattui pahasti. Viimeistely ja murhat on voitu tehdä paljonkin myöhemmin?

Ei hitto. En voi uskoa että kirjoitin tuon ylläolevan. :kuolio:

teemu kirjoitti:

HELSINGIN SANOMAT
Perjantaina kesäkuun 10. pnä 1960
Nro 155 - 1960 - 7
....
Nils G u s t a f s s o n i a ei eilenkään voitu kuulustella. Murhayön tapahtumista hän ei muista mitään, vaan luulee olevansa sairaalassa moottoripyöräonnettomuuden johdosta.
....

Bodomilta ei mitään uutta.

Mielestäni tuo tukee teoriaa, jossa Nils olisi ajaja.

teemu kirjoitti:

kukkuu kirjoitti: ...Olisiko tapahtumaketju mahdollinen siten, että vainajien vammat olisivat tulleet teltan ulkoapäin? ....

Sellainen tapahtumaketju on mahdollinen, kts. alla.

Onnettomuuden tekninen kuvaus, versio 27.10.2007

.............

Noissa teorioissasi on aina tuo teltan uudelleen pystytys. Mihin se perustuu?

IV-sivulla on IB:n kosketus- ja vuotoverta, mutta itse käsitän sen siten, että IB ei ole vuotanut verta IV-sivun päälle, vaan ko. veret ovat tulleet kosketuksista teltan pohjaan.

Onnettomuushan se on sekin, että tuollainen rikos on tapahtunut. Mutta kyllä tämä lienee murha eikä liikenneonnettomuus.

Sariola kirjoitti:Onnettomuushan se on sekin, että tuollainen rikos on tapahtunut. Mutta kyllä tämä lienee murha eikä liikenneonnettomuus.

Törmäysteoria vaan selittäisi monta sellaista yksityiskohtaa, joihin muut teoriat ovat kompastuneet.

Sariola kirjoitti:Onnettomuushan se on sekin, että tuollainen rikos on tapahtunut. Mutta kyllä tämä lienee murha eikä liikenneonnettomuus.

Björklundin osalta: Kuolemantuottamus ja ruumiin häpäisy tai ruumiinvammantuottamus ja murha. (mahdollisesti eri tekijät)
Boismanin osalta: Ruumiinvammantuottamus ja murha. (mahdollisesti eri tekijät)
Mäen osalta: Lievän ruumiinvamman tuottamus (ehkä) ja murha (mahdollisesti eri tekijät)
Gustafssonin osalta: Pysyvän ruumiinvamman tuottamus, murhayritys ja heitteillejättö (mahdollisesti eri tekijät)

Jos rikosnimikkeitä kaipaa, niin niitä saa johdettua tuosta 27.10.2007 teoriasta niin paljon, ettei uskalla edes itsekseen saati ääneen arvella ketkä siellä olisivat voineet olla asialla. Se on paha teoria yhdistetynä henkilöihin. Pääsee pian itse vastaamaan kunnianloukkaussyytteisiin.

Ainoa syy sen esittämiseen on, että sen avulla voidaan yhdistää suuri joukko havaintoja yhteen johdonmukaiseen ja ymmärrettävään, vaikkakaan ei hyväksyttävään tapahtumaketjuun: kohtalokas onnettomuus ja sen salaaminen. Hullu murhaaja on tälle todella elegantti vaihtoehto, ja miksi ei eloonjäänytkin kakkosvaihtoehtona. Ulkopuolista murhaajaa vain ei ole vielä löydetty ja eloonjäänyt on oikeuden päätöksellä syytön.

kukkuu kirjoitti: ...Noissa teorioissasi on aina tuo teltan uudelleen pystytys. Mihin se perustuu?
...

Mosaiikin palat saa sopimaan, jos teltta on pystytetty uudelleen. Tämä tarkoittaa erityisesti ETP:n mukaisia teltassa olevia jälkiä ja uhrien vammoja, joiden synty on kuvattu mallissa. Niiden selittäminen kokonaisuutena muulla tavoin on vaikeaa. Toki muita mosaiikkeja voidaan rakentaa, ja kannattaa tehdäkin, vertaamista varten.


Yleisempää aihetodistetta on jonkin verran.

Jermon mukaan teltta oli pitkin niemeä.
Gustafssonin mukaan (Alibi) teltta oli pitkin niemeä.
Bodomjarvi.com:n mukaan teltta oli pitkin niemeä.
Hessu52: mukaan teltta oli pitkin niemeä, suuaukko pohjoiseen.
Lönnbergin mukaan teltta oli pitkin niemeä (Boisman poikittain teltan päädyssä)
Telttsu-kuvassa (lavastettu) teltta oli pitkin niemeä.

KRP:n mukaan teltta oli leiriydyttäessä pystytetty poikittain niemeen nähden.
Myös murhien jälkeisen uhrikuvan mukaan teltta oli pystytetty poikittain niemeen nähden, vaikka kuvaushetkellä olikin sotkuisessa kasassa.


Näitä ihmetellessä:

Luonnollinen selitys teltan suuntaa koskevalle ristiriidalle on, että jotkut ihmiset ovat nähneet teltan pystytettynä pitkin niemeä.
Luonnollinen selitys kahdelle teltan asemalle on, että teltta on pystytetty kaksi kertaa, (ja palautettu takaisin alkuperäiselle paikalleen.)
Luonnollinen selitys uudelleen pystyttämiselle on, että teltta on jostain syystä romahtanut kasaan.
Luonnollinen selitys uudelle teltan paikalle on, että se on pystytetty siihen, missä se oli silloin kun sitä ruvettiin pystyttämään uudelleen romahtamisen jälkeen.
Luonnollinen selitys sille, ettei sitä pystytetty uudelleen alkuperäiselle paikalleen on, että oli pimeä ja teltassa oli sisällä 200 kg painoa, eikä tiedetty, että teltta oli siirtynyt.
Luonnollinen selitys tälle kaikelle on, että joku ajoi erehdyksessä polulla olleen teltan kumoon, ja yritti korjata vahingon.
Luonnollinen, mutta valitettava selitys sille, että teltta lopuksi raahattiin takaisin alkuperäiselle paikalleen on, että tapahtuma yritettiin salata, kun selvisi, että on tullut kuolonuhri, ja muitakin on kuollut sen jälkeen.

Vastaus Kukkuun kysymykseen on: Teltan pystytys uudelleen on luonnollinen selitys tunnettuihin ristiriitoihin. Uudelleen pystytys tarjoaa selityksen myös verijälkien ja teltan vaurioiden paikkoihin kokonaisuutena.