ABC kirjoitti:Monessako maassa olet käynyt?
...Kymmenessä, kai (joissakin maissa useammassa eri kohteessa). Lasketaanko lentsikan välilasku?
Minkä antaisit minulle neuvoksi?
ABC kirjoitti:Monessako maassa olet käynyt?
Range RoverMerope kirjoitti: Mieleisesi automerkki? (Naisille vaihtoehtoinen kysymys: mieleisesi auton väri?)
Jammu-sedästä ja niistä pikkutytöistä, sekä salapaikasta. Eikö se ollut Vihdissä? Eikö todettu, että tytöt olisi surmattu muualla? Ja vankina ei tiettävästi ollut ollut ketään, vaikka sellejä olikin rakennettu?

Minney Magia kirjoitti:Kun suomen karttoja on tehty jo 1500 luvulla, niin miten ihmeessä se on käytännössä tapahtunut? Miten kukaan on osanut sen aikaisin keinoin tehdä jostain maasta kartan?
Eli vastaan, että entistä parempien maastomittausmenetelmien ansiosta. Eli ei olutkaan marsilaisten tekosia.http://www.maanmittauslaitos.fi/Maanmit ... historiaa/
Karttojen historiaa
Varhaisimmat Pohjolan kartat
Kreikkalainen tiedemies Ptolemaios kuvasi 100-luvulla Pohjolaa saarena. Ptolemaioksen kartat löydettiin uudelleen 1400-luvulla, ja ne olivat pitkään Pohjolaa kuvaavien karttojen esikuvana.
Vuonna 1154 arabi Idrisi sijoitti karttaansa Pohjolan äärille Abuan ja Tabastin, jotka on tulkittu Turuksi ja Hämeeksi. Eräässä kartassa 1300-luvulta on Scandia-nimiseen saareen sijoitettu alueella asuvien kansojen nimet. Niiden joukossa mainittiin myös "Finnoi".
Pähkinäsaaren rauha - Ruotsin valta-aika alkaa
Ruotsin valtapiiriin Suomi alkoi siirtyä, kun ruotsalaiset tekivät ensimmäisen ristiretken Suomeen. Ruotsi ja tuolloinen itäinen suurvalta Novgorod kiistelivät kuitenkin pitkään Suomen omistuksesta. Suomen itäraja määriteltiin ensimmäistä kertaa Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa, jonka Ruotsi solmi Novgorodin kanssa vuonna 1323.
Karttatekniikka kehittyi 1400-luvun lopulla. Kartoittamisessa tukeuduttiin yhä enemmän tähtihavaintoihin ja maastomittauksiin. 1477 ilmestyivät ensimmäiset painetut kartat. 1500-luvulla tehtiin karttatöitä ja kiinteistöjen rekisteröintiä hallitsijalle verotuksen tarpeisiin.
1400-1500-luvulla Itämeren kauppapiiriä hallitsivat Hansa-kauppiaat, jotka myös laativat paljon karttoja, joissa Suomikin oli mukana. Kustaa Vaasa pyrki kuitenkin murtamaan Hansa-kauppiaiden herruuden käymällä kauppaa hollantilaisten kanssa. Hollantilaiset laativatkin paljon karttoja Itämeren alueelta ja myös Suomen rannikoista.
Ensimmäisen kerran Suomi erotettiin omaksi niemimaakseen Jacob Zieglerin kartassa vuodelta 1532. Sijainti 60. ja 70. välissä pohjoista leveyttä oli melko oikea, mutta muodoltaan Suomenniemi on oudon kulmikas. Kartassa on mainittu myös Pohjanlahti ja Päijänne.
Ruotsi erosi katolisesta kirkosta ja liittyi Lutherin Saksassa aloittamaan reformatiiviseen liikkeeseen. Arkkipiispa Olaus Magnus, Ruotsin viimeinen arkkipiispa kuvasi 1539 ilmestyneessä kartassaan Pohjolaa. Kartalla Olaus Magnus halusi osoitttaa sen alueen laajuuden, jonka katolinen kirkko oli Pohjolassa menettänyt. Siihenastiset kartat olivat antaneet Pohjois-Euroopasta vääristyneen kuvan. Olaus Magnuksen kartta Suomesta on melko yksityiskohtainen, vaikka hän olikin käynyt vain Suomen pohjoisimmissa osissa. Kartassa on noin sata paikannimeä.
Vuonna 1584 ilmestyneessä hollantilaisen Lucas Janszoon Waghanaerin laatimassa kartassa Suomenlahti sai liki oikean suunnan ja Pohjois-Suomen karttakuva parani. Karttojen tekeminen kehittyi 1500-1600-luvun vaihteessa sekä maailmalla että Suomessa. Saksalaisen Johan Praetoriuksen 1590-luvulla kehittämä mittapöytä oli ennen ilmakuvausta käytetyin kartoituksen apuneuvo. Samoihin aikoihin levisi hollantilaisten kehittämä kolmiomittaus, jolla suoritettiin astemittauksia.