MURHA.INFO

Jos NG olisi kenkiä kuljetellut, niin miksi ei hänen osaltaan asiasta löytynyt mitään näyttöä ?
Verinen ja ainakin puolitajuton NG tuskin olisi kuljetellut kenkiä verta valumatta satoja metejä.
Voitaneen luottaa Espoon käräjäoikeudenkin havaitsemaan tähänkin mahdottomuuteen.

Mistä se Gustafssonni olisi verta vuotanut?

Ei tuollainen poskihaava kauaa vuoda, kun jo hyytyy, höh!

Vuodon tyrehdyttämiseen sopivat pyyhe ja uimapuku olivat kadonneissa tavaroitssa. Saattoivat olla verisiä ja vereennyttää piilottettaessa kädet, joista sitten kosketusjälki kenkään niitä pois laitettaessa.

Kuljetuskyvyn kannalta merkittävin vamma lienee se suurikokoinen ruhjehaava korvan yläpuolella ohimon takana. Se on varmaan vuotanut myös runsaasti verta.

Miten Käräjäoikeus on arvioinut Gustafssonin kuntoa ja kykyä viedä kadonneet tavarat pois ja kengät piilopaikkoihinsa.

Huomioon ottaen edellä todettu ulkoisesti havaittava Gustafssonin alentunut tajunnantaso ja toimintakyvyttömyys erittäin epätodennäköisenä on pidettävä sitä, että Gustafsson olisi vammauduttuaan pystynyt hävittämään tai viemään etsijöiden ulottumattomiin kadonneiksi todetut tavarat sekä tekovälineet ja vielä piilottamaan toisaalle kahdet kengät. Myös se vaihtoehto, että Gustafsson olisi aiheuttanut itselleen vammat vasta hävitettyään omaisuuden on erittäin epätodennäköinen, koska jäljempänä todetuin tavoin mitään jälkiä, jotka sopisivat vammojen aiheuttamiseen ei Gustafssonilla ole todettu käsissä eikä myöskään mitään vammojen aikaan saamiseen sopivaa tekovälinettä ole telttapaikalta löytynyt.

Se seikka, että merkintöjen mukaan Gustafssonilla päällä olleiden vaatteiden palauttamisen yhteydessä on palautettu myös hänellä olleet sukat eikä missään ole mainintaa sukissa mahdollisesti olleista maastossa kävelemisen jäljistä osaltaan tukee johtopäätöstä, että Gustafsson ei ole kenkiä vienyt pois telttapaikalta.

Mielestäni hyvin päätelty. Täydellistä varmuutta ei ole, mutta ilmaus "erittäin epätodennäköisenä on pidettävä ..." tarkoittaa juuri sitä, että on erittäin epätodennäköistä. Kuten huomataan kyllä asiaa on mietitty ja tällaiseen johtopäätökseen on tultu. Kyllä oikeuskin voi tehdä virheitä, mutta nämä johtopäätökset vaikuttavat järkeviltä ja loogisilta. Olen tässä yksityiskohdassa samaa mieltä. Näyttää siltä, että NG ei ole ollut kenkien kuljetuskunnossa. Kengät lienee kiikuttanut sinne piilopaikkoihinsa joku toinen.

Myös mahdollisen aivovamman kannalta juuri tuo ohimon taakse osunut isku on ollut se vaarallisin. Se on hyvinkin voinut aiheuttaa aivovamman. Tämän vamman syyttäjäpuoli pyrkii jostain tuntemattomasta syystä unohtamaan - sama menettely on täällä monilla keskustelijoilla, jotka puhuvat vain muista vammoista.

Nythän on unohdettu se mahdollisuus, että osa noista vammoista olsi syntynyt vasta kenkäreissun jälkeen.
Missä järjestyksessä on tavarat piiloitettu?
Mikä yleensäkin on tarkkaan ottaen ollut NG vaatteiden kunto?
Tarkkaa selvitystä en muista nähneeni missään julkisessa lausunnossa.
Pidän niiden tietojen perusteella jotka nyt ovat saatavilla, tuon aikaista poliisi tutkimusta todella puutteellisena.
Tämä puutteellinen tutkimus on mielestäni tehnyt mahdolliseksi sen että tämä tapaus jää luultavasti selvittämättä.
Ellei sitten aikanaan...........

Blackman kirjoitti:Nythän on unohdettu se mahdollisuus, että osa noista vammoista olsi syntynyt vasta kenkäreissun jälkeen.
Missä järjestyksessä on tavarat piiloitettu?
Mikä yleensäkin on tarkkaan ottaen ollut NG vaatteiden kunto?
Tarkkaa selvitystä en muista nähneeni missään julkisessa lausunnossa.
Pidän niiden tietojen perusteella jotka nyt ovat saatavilla, tuon aikaista poliisi tutkimusta todella puutteellisena.
Tämä puutteellinen tutkimus on mielestäni tehnyt mahdolliseksi sen että tämä tapaus jää luultavasti selvittämättä.
Ellei sitten aikanaan...........

Joo, ei tunneta kaikkia asioita tarkasti.

Oikeus toimii niin, että tutkitaan löytyykä syytettyä vastaan päteviä todisteita, ellei löydy, hänet todetaan syyttömäksi.

Syyttömyyttä ei suinkaan tarvitse todistaa. Syytettykin on syytön, niin kauan kunnes oikeus tuomitsee hänet rikoksesta. Nyt syytettyä vastaan ei löytynyt todisteita, ja hänet todettiin syyttömäksi. Käytännössä näin. Tarkka lakiteksti voi kuulua toisin. Tutkinnassa lienee ollut puutteita, mutta on tekijäkin ollut tarkka ja taitava, kun ei ole jäänyt kiinni. Tekijää ei toistaiseksi tunneta. On vain epäiltyjä.

Sariola kirjoitti: Joo, ei tunneta kaikkia asioita tarkasti.

Oikeus toimii niin, että tutkitaan löytyykä syytettyä vastaan päteviä todisteita, ellei löydy, hänet todetaan syyttömäksi.

Syyttömyyttä ei suinkaan tarvitse todistaa. Syytettykin on syytön, niin kauan kunnes oikeus tuomitsee hänet rikoksesta. Nyt syytettyä vastaan ei löytynyt todisteita, ja hänet todettiin syyttömäksi. Käytännössä näin. Tarkka lakiteksti voi kuulua toisin. Tutkinnassa lienee ollut puutteita, mutta on tekijäkin ollut tarkka ja taitava, kun ei ole jäänyt kiinni. Tekijää ei toistaiseksi tunneta. On vain epäiltyjä.

Oikeus toimii niin kuin toimii ja lakia luetaan niin kuin luetaan.
Oikeuden päätökset perustuvat vain ja ainostaan muutaman ja harvan henkilön mielipiteeseen ja päättelykykyyn.
Siis oikeus ei ole erehtymätön.

Tässäkin tapauksessa oikeuden päätös perustuu hyvinkin puutteellisiin tutkimuksiin aikanaan.
Bodomin tapauksessa ei ole kysymys tekijän tarkkuudesta tai taitavuudesta vaan sattumien summasta jotka yhdessä ovat estäneet tapauksen selvittämisen.

Kuten olen useasti sanonut oikeuden päätös on ollut mielestäni oikea näillä näytöillä, mitä minun tiedossa on ( sitä en tiedä mitä on salaisissa asiakirjoissa joita ei ole julkisuudessa).

Mielestäni näillä tiedoilla ei voida sanoa kuka on syytön tai syyllinen. Ei ole sen paremmin pitäviä todisteita NG syyttömyydestä kuin syyllisyydestä.
On vain ja ainostaan oikeuden tekemiä päätelmiä, jotka suinkaa eivät välttämättä ole totuus.

Se miksi haen eri ratkaisua jutulle on se, että oikeus teki päätöksen, syytön, joten sitähän ei kai tarvitse miettiä. Tuohon ratkaisuun on olleet syyt ja niitä voi aina kyseenalaistaa.
Jollei oikeuden päätöstä kyseenalaista on tämä Bodom-osio turha ja tänne ei kannata kenenkään kirjoitella.

Otsikkoon liittyen en näe mitään syytä kenenkään ulkopuolisen kenkien kiikutteluun.
Sitä vastoin NG.llä on ollut syytä lavastaa teko ulkopuolisen tekemäksi.

On tueha lähteä tekemään tästä jutusta kovin monimutkaista koska teko ei ole etukäteen suunniteltu, vaan hetken mielijohteesta tehty. Ei siis mitään monimutkaisia suunnitelmia jälkien peittelyyn.

Blackman kirjoitti:Jollei oikeuden päätöstä kyseenalaista on tämä Bodom-osio turha ja tänne ei kannata kenenkään kirjoitella.
.

Päinvastoin, oikeuden päätöshän jättää syyllisen avoimeksi. Juuttumalla vain Gustafssonin syyllisyyteen ja jättämällä muut teoriat huomiotta, tämä palsta on tosiaan turha.

Matlock kirjoitti:

Blackman kirjoitti:Jollei oikeuden päätöstä kyseenalaista on tämä Bodom-osio turha ja tänne ei kannata kenenkään kirjoitella.
.

Päinvastoin, oikeuden päätöshän jättää syyllisen avoimeksi. Juuttumalla vain Gustafssonin syyllisyyteen ja jättämällä muut teoriat huomiotta, tämä palsta on tosiaan turha.

Totta!

Siitä pitäisi päästä, että hyväksytyksi keskustelijaksi pääsee vain olemalla samaa mieltä siitä, että kyllähän se tekijä on tämä syytettynä ollut.

Sehän juuri tutkittiin ja todettiin, että faktat eivät tue sitä olettamusta. Nyt voi hyvin pohtia muitakin mahdollisuuksia.

Kengät kertovat omaa kieltään.

Tämä seuraava on teoriaa siitä miten esim. kengät ja tavarat on piilotettu. Kengät jätettiin löydettäväksi ja "kadonneet tavarat" haudattiin huolellisesti kaivamalla ne maan alle sopivaan paikkaan. Tuossa paikka on kuviteltu kukkulan taakse sen itäpuolelle. Lapion hakeminen ei ole vienyt kovin kauan, ehkä 8 minuuttia, mutta eihän kuljettajan tarvinnut palata teltalle vaan hän jatkoi eteenpäin, eli poispäin teltalta. Ei siellä metsässä ollut tarkkailijoita aamuyöstä. Katso kuva!

Blackmain kanssa samoilla linjoilla, ei ole suunniteltu etukäteen joten ei voi olla kovinkaan monimutkainen teoria tekoon ja jälkien peittelyyn.
Tämäkin on teoriaa, vesilaitoksen työmaalta lyöttäytyi mieshenkilö NG,n seuraan yön aikana juopottelutouhuun. Nämä toverukset touhusivat yön yhdessä, aamulla sai NG yllätys motskut päähänsä. Tämä henkilö vei kengät osoittamaan syyllisyyden kioskinpitäjän suuntaan. Kadoksiin jääneet tavarat peitti rakennustyömaan kaivantoon.
Vieraspaikkakuntalaiset työmiehet olivat tuohon aikaan hanakoita etsimään seuraa viinan myöten. Vesilaitostyömaa oli lähinnä tapahtuma paikkaa, joten se ehkä on liittynyt jotenkin näihin yön tapahtumiin.

Misri kirjoitti:^^ Nämä NGn kenkien *keskinkertaisen voiman tuottavat pienet veripisarat, pienimmät pisarat olivat kooltaan 0.5 mm. Tyypillinen keskinkertaisen voiman tuottama veriroiske on kooltaan/luokitukseltaan 1 - 4 mm. Eli kengän veriroiskeet olivat kooltaan hyvin pieniä. Keskinkertainen voima tarkoittaa, että lyönti vaatii lisävoimaa, tässä tapaulksessa lisävoimaa on saatu raskaasta astalosta. Tuulikin ruumiinavaus raportissa on todettu: että Tuulikkia on isketty ainakin kaksi kertaa päähän *huomattavaa voimaa käyttäen raskaalla painavalla astalolla. Tämä kaikkein pienin 0.5 mm keskinkertaisen voiman tuottama pisarakoko, kertoo siitä, että Tuulikin päähän on lyöty *rajulla/tappavalla voimalla. Näin pieni pisarakoko lähentelee jo ammunta - vammojen tuottamaa pisarkokoa.

NGn oikeanjalan kengän sisäreunassa, lähellä kantaa oleva yhtenäinen kosketusverijälki oli läpimitaltaan 5 cm-pitkä. Sen jäljen kyllä pystyi silmin havaitsemaan.

Miksi aikalaispoliisit olisivat tutkineet NGn housunlahkeita. Ja jos olisivatkin nähneet niissä verta, niin sitä olisi pidetty luonnollisena itsestäänselvyytenä. Olihan teltta verinen, jonka päältä NG löydettiin.

=====================================================================
Tuo ylläoleva Misrin kirjoitus on harhaanjohtava. Ne keskinkertaisen nopeuden luokkaan kuuluvat veriroiskeen pisarat ovat kooltaan 1-4 mm. Niitä oli kengissä useita. Sitten oli lisäksi niitä alle 1 mm:n veripisaroita. Niitäkin useita. Myös Hessulla on tässä ollut vääriä käsityksiä. Näitä molempia pisarakokoja esiintyi.


Tämä on lainausta ETP:sta s.41

RTL 8087/1/03/17.2.2005 lausunnossa todetaan jalkineissa olevan useita keskinkertaisen nopeuden luokkaan kuuluvia veriroiskeita (kommentti: 1-4 mm) ja useita erittäin pieniä veriroiskeita (kommentti: alle 1mm). ...

Asiantuntijan mukaan: 1-4 mm:n laajuisia veripisaroita syntyy keskinopeuksisista iskuista. Alle 1 mm:n jäljet syntyvät suurinopeuksisista iskuista, esim. luodista tai räjähdyksestä. [/b]

Noista kengistä on löytynyt näitä molempia kokoja: Useita 1-4 mm:n kokoluokkaan kuuluvia veriroiskeita ja useita alle 1 mm:n kokoluokkaan kuuluvia veriroiskeita. Lue alla oleva asiantuntijan kirjoitus.

======================================================================

VERIJÄLJISTÄ YTTIN MUKAAN

Tekninen tutkija Anja Ytti keskusrikospoliisista kertoi, että Nils Gustafssonin kengät oli tutkittu ensin mikroskoopilla. Sen jälkeen kengistä oli otettu dna-näytteet.

Oikeassa kengässä oli selvästi enemmän veriroiskeita.

- Veri oli tullut pääosin lähes kohtisuoraan ylhäältä alas, Ytti kertoi. Oikean kengän sisäsivulla oli myös kosketusverta.

Kengissä ei ollut nauhoja, vaan ns. kuminauhavenykkeet. Kun oikean kengän venykkeen kuminauhan väleistä on löytynyt verta, niin on todennäköistä että venyke on ollut venytettynä eli kengät jalassa. Ytin mukaan kohtaan on kuitenkin voinut osua pieni veripallo, jolloin veri on voinut tulla myös siten että kengät eivät ole olleet jalassa.

Vasemmassa kengässä verijälkiä oli vähemmän. Siihenkin valtaosa jäljistä oli tullut ylhäältä päin, mutta osa lähes maan tasolta.

- Verijäljet tukevat, tosin ei kovin vahvasti, sitä että kengät ovat olleet tekohetkellä jalassa, koska sisältä ei ole löytynyt verijälkiä. Kenkien päällä on roiskeita suuaukon reunalle, mutta sisällä ei. Oikean kengän sisäsivu on ollut verinen. On vaikea kuvitella mikä olisi aiheuttanut kosketusveren, jos ne olisivat olleet sillä paikalla, johon Gustafsson on kuulusteluissa kertonut ne jättäneensä. Tietysti on mahdollista, että jokin verinen on koskettanut kenkiin ja aiheuttanut kosketusveren.

Kenkien erilainen verimäärä selittyy sillä, että oikea kenkä on ollut lähempänä tai vasen jonkun suojaama.

Kenkien veri on Tuulikki Mäen. Teltan päällä on tietyllä alueella Mäen verta samantyyppisinä roiskeina kuin kengissä on ollut. Kankaassa on tällä kohtaa myös ns. void-alue, jossa veriroiskeita ei ole. Alue on suurin piirten kengän kokoinen.

Siitä kenen jaloissa kengät ovat olleet, ei voida tehdä lainkaan johtopäätöksiä.

Verijäljistä apua tutkimukselle

KRP:n teknisen tutkijan Anja Ytin mukaan verijälkitutkimus tuli Suomeen varsinaisesti 1990-luvun alussa. Sen avulla voidaan tehdä päätelmiä rikospaikan tutkimuksesta ja selvittää todennäköisiä tapahtumakulkuja. Todennäköisyydet paranevat, jos käytössä on muuta rikospaikkatutkintaa ja tietoja esimerkiksi uhrien vammoista.

DNA-tutkimukset liittyvät olennaisesti verijälkitutkimukseen, koska sen avulla saadaan tieto siitä, että mikä jälki kuuluu kenellekin.

- Veri on hyvin ainutlaatuista nestettä. Se pyrkii molekyylirakenteeltaan aina pienimään mahdollisimpaan tilaan, Ytti kertoi.

Ytin mukaan on tärkeää, että jälkiä on riittävästi. Johtopäätösten teossa pitää huomioida myös alusta, koska jäljet ovat erilaisia sileässä ovessa tai asfaltissa. Sileästä johtopäätösten tekeminen on helpompaa. Myös materiaalin imukyvyllä on merkitystä.

Jälkien mittauksessa on lukuisia erilaisia mahdollisuuksia. Tulokulmien ja -suuntien avulla jäljistä voidaan matemaattisten yhtälöiden avulla laskea lähtöpisteen etäisyys esimerkiksi seinästä tai lattiasta. Pienimmät verijäljet jäävät lähimmäksi lähtöpistettä.

Myös verijälkien koko kertoo tapauksesta. Suurimmat jäljet syntyvät tippuneesta verestä. 1-4 mm:n laajuisia veripisaroita syntyy keskinopeuksisista iskuista, esimerkiksi nyrkin iskusta. Alle 1 mm:n jäljet syntyvät suurinopeuksisista iskuista, esimerkiksi luodista tai räjähdyksestä.

Heilahdusjäljet kertovat, kuinka monta kertaa on lyöty. Myös puuttuvat jäljet, ns. void-alueet, kertovat esimerkiksi uhrin sijainnista tai puuttuvista esineistä. Näiltä alueilta veri siis puuttuu, vaikka ympäristössä sitä on.

Siirtokuvio tarkoittaa sitä, että veri on tarttunut toiseen esineeseen ja siitä edelleen pintaan. Näistä voidaan päätellä vaikkapa se, onko joku kontannut tai kulkenut rikospaikalla. Kosketusveri syntyy, kun esimerkiksi esine, vaikkapa kenkä, koskettaa veristä kohtaa. Tällöin kosketusverta on siis nimeomaan kengässä.

Gustafssonin kenkien veriroiskeet ovat tulleet eri suunnista ja erilaisina - ja kengän roiskeet sopivat telttakankaan päälle syntyneeseen void-jälkeen kuin yksi yhteen. Mikäli joku väittää, että juuri Gustafssonin kenkä ei ole voinut olla tuossa telttakankaan päällä veriroiskeiden syntyessä, pyydän häntä ystävällisesti perustelemaan väitteensä.

Vastaavasti se, että Gustafssonin kengän veriroiskeet täsmäävät telttakankaan roiskeisiin, on todella vahva näyttö siitä, että juuri tuo kenkä on ollut siinä asemassa iskujen syntyessä.

- hymm -

Matlock kirjoitti:

Blackman kirjoitti:Jollei oikeuden päätöstä kyseenalaista on tämä Bodom-osio turha ja tänne ei kannata kenenkään kirjoitella.
.

Päinvastoin, oikeuden päätöshän jättää syyllisen avoimeksi. Juuttumalla vain Gustafssonin syyllisyyteen ja jättämällä muut teoriat huomiotta, tämä palsta on tosiaan turha.

Hyvä, joku tarttui täkyyn jonka laitoin.
Olet Matlock oikeassa tuossa mitä kirjoitit, juuri noin.
Mutta täytyy myös muistaa, että on turha lähteä sepittelemään liian monimutkaisia juoni kuvioita tähän juttuun.
Esim. nuo lavastukset ovat juuri sellaisia jotka on tehty hätäisesti ei suinkaan pitkän harkinnan tuloksena. Tämä kengä juttu on juuri sellainen, siitä on turha lähteä tekemään monimutkaista selittelemällä, että joku ulkopuolinen olisi ne ilman syytä piilottanut.
On myös turhan monimutkaista koittaa selitellä ulkopuolisen lähteneet tekemään "tuplahämäystä", elikkä että hän olisi lavastanut teon ulkopuolisen tekemäksi hämätäkseen poliisia.

Sariola kirjoitti:Tämä seuraava on teoriaa siitä miten esim. kengät ja tavarat on piilotettu. Kengät jätettiin löydettäväksi ja "kadonneet tavarat" haudattiin huolellisesti kaivamalla ne maan alle sopivaan paikkaan. Tuossa paikka on kuviteltu kukkulan taakse sen itäpuolelle. Lapion hakeminen ei ole vienyt kovin kauan, ehkä 8 minuuttia, mutta eihän kuljettajan tarvinnut palata teltalle vaan hän jatkoi eteenpäin, eli poispäin teltalta. Ei siellä metsässä ollut tarkkailijoita aamuyöstä.

Nyt Sariola olisi mukava tietää, mitä arvelet olleen kellon silloin, kun tuo piilotus keikka on tehty?
Edes noin suurinpiirtein.