MURHA.INFO

^ Aivan, juuri näin, pysyvän jäljen, sekä siitä, seurauksena vaurio - vamma aivoissa, haitta-asteineen. Niin näkyikö niitä merkittävän aivovamman tuottamia haittoja NGllä myöhemmin elämässään?


Ilta-Sanomat
Julkaistu: 27.08.2005 00:00

Bodom-oikeudenkäynnnissä syyttäjät marssittivat perjantaina käräjille lääkäreitä, joiden johtopäätökset Nils Gustafssonin vammoista sotivat toden teolla tämän kertomusten kanssa.

Eero Hirvensalo ja Juha Öhman kyseenalaistivat Gustafssonin kertomukset tajuttomuudesta ja muistinmenetyksestä. Hirvensalon erikoisalaa on ortopedia ja traumatologia, Öhmanin neurokirurgia.

- Useiden tuntien tajuttomuuden ja erittäin pitkän muistikatkoksen perusteella olisi pitänyt olla erittäin vaikea aivovamma, Hirvensalo sanoi.

Myös Öhmanista Gustafssonin vuorokausia pitkä "totaalinen blackout" tuntuu erikoiselta.

- Yleensä ihmisille jää muistisaarekkeita, hän totesi.

Lääkärit ovat käyneet läpi vanhat potilastiedot Krp:n pyynnöstä. Paha aivovamma olisi heidän mukaansa todennäköisesti jättänyt jälkensä.

Gustafsson ei kuitenkaan tarvinnut jälkihoitoa tai kuntoutusta, eikä viimevuotisessa magneettikuvauksessa löytynyt kuin tavallisia ikääntymisen merkkejä.

Öhmanin mukaan muistinmenetystä voi teeskennellä.

Misri kirjoitti:^ Aivan, juuri näin, pysyvän jäljen, sekä siitä, seurauksena vaurio - vamma aivoissa, haitta-asteineen. Niin näkyikö niitä merkittävän aivovamman tuottamia haittoja NGllä myöhemmin elämässään?

KOMMENTTI TÄHÄN VÄLIIN:
Suurelle osalle keskivaikean vamman saaneista jää pysyviä oireita, mutta myös täysin oireettomaksi toipuminen on hyvinkin mahdollista.



Ilta-Sanomat
Julkaistu: 27.08.2005 00:00

Bodom-oikeudenkäynnnissä syyttäjät marssittivat perjantaina käräjille lääkäreitä, joiden johtopäätökset Nils Gustafssonin vammoista sotivat toden teolla tämän kertomusten kanssa.

Eero Hirvensalo ja Juha Öhman kyseenalaistivat Gustafssonin kertomukset tajuttomuudesta ja muistinmenetyksestä. Hirvensalon erikoisalaa on ortopedia ja traumatologia, Öhmanin neurokirurgia.

- Useiden tuntien tajuttomuuden ja erittäin pitkän muistikatkoksen perusteella olisi pitänyt olla erittäin vaikea aivovamma, Hirvensalo sanoi.

Myös Öhmanista Gustafssonin vuorokausia pitkä "totaalinen blackout" tuntuu erikoiselta.

- Yleensä ihmisille jää muistisaarekkeita, hän totesi.

Lääkärit ovat käyneet läpi vanhat potilastiedot Krp:n pyynnöstä. Paha aivovamma olisi heidän mukaansa todennäköisesti jättänyt jälkensä.

Gustafsson ei kuitenkaan tarvinnut jälkihoitoa tai kuntoutusta, eikä viimevuotisessa magneettikuvauksessa löytynyt kuin tavallisia ikääntymisen merkkejä.

Öhmanin mukaan muistinmenetystä voi teeskennellä.

=====================================================================

KÄYPÄHOITO aivovamman vaikeusasteen luokittelusta (internetissä):

Vamman luokittelussa ja vaikeusasteen arvioinnissa tärkeitä seikkoja ovat:
*vammamekanismi
*tajunnan taso
*muistikatkon kesto
*sekavuus ja muut neurologiset oireet
*kallonmurtumat
*aivokuvauslöydökset
*muiden vammojen vakavuus

Tajunnan säilyminen ei sulje pois vaikea aivovamman mahdollisuutta. Jos muistikatkoa ei todeta, on vakavien vaurioiden riksi erittäin pieni

--------------------------------------------------

Toisessa kohtaa KÄYPÄHOITO määrittelee "keskivaikean aivovamman" näin:


KESKIVAIKEA AIVOVAMMA

Jokin seuraavista eikä mitään vaikeaan vammaan luokittavia löydöksiä

1) GCS-pistemäärä 9–12 puolen tunnin kuluttua vammasta tai jossain vaiheessa sen jälkeen

2) PTA:n kesto yli 24 tuntia mutta alle seitsemän vuorokautta

3) Vamman aiheuttama kallonsisäinen löydös aivojen TT- tai magneettikuvauksessa

---------------------------------------------------------

Muutama kommentti:

1) GCS pistemäärää ei liene määritetty ainakaan puolen tunnin kuluttua vammasta.
2) Oletettu muistiaukko on ollut n. 4 vrk - se viittaa keskivaikeaan aivovammaan.
3) Luotettavan löydöksen saaminen TT-kuvauksella vaatii sen suorittamista muutaman päivän sisällä. Sellaista ei tapahtunut hyvissä ajoin. Magneettikuvaus tehtiin vasta 44 vuotta vamman synnystä eikä siinäkään enää saatu positiivista tulosta. Olisiko aikaa kulunut liikaa. Tässä riittää yksi noista kolmesta, ja se on tässä tapauksessa tuo "muistiaukko". Sen todellisuus ei ole 100 prosenttia, koska sitä voi myös näytellä. Kaikkia oireita sensijaan on vaikeampi näytellä, jos ja kun niihin perehtynyt huippuasiantuntija tarkkailee potilasta. Siis "oireita" on ollut ja niitä on tarkkailtu. Hoitava lääkäri on määrittänyt todennäköisesti oireiden perusteella diagnoosiksi "aivoruhje". Sitä ei ole kumottu, ja vaikeaa se onkin kumota jälkikäteen. Oireita ei voi enää seurata päivittäin, kuten tuo lääkäri on tehnyt.


AIVOVAMMALIITON määrittelemänä KESKIVAIKEA AIVOVAMMA:

KESKIVAIKEASSA AIVOVAMMASSA potilas on puolen tunnin kuluttua vammasta tajunnaltaan usein selvästi alentunut, mutta ei tajuton, tai hänen muistiaukkonsa kestää yli vuorokauden, mutta kuitenkin alle viikon. Vammaa pidetään vähintään keskivaikeana aina myös silloin, jos aivojen kuvauksissa on vamman aiheuttamia kallonsisäisiä muutoksia. Suurelle osalle keskivaikean vamman saaneista jää pysyviä oireita, mutta myös täysin oireettomaksi toipuminen on hyvinkin mahdollista.

----------------------------------------------------------

Muutama kommentti tuohon:
1) Hyvin samansuuntainen kuin KÄYPÄHOITO määritelmä
2) Tajuttomana olo ei välttämättä seuraa iskua - mutta voi se varmaan seuratakin - riippuu tapauksesta.
3) Myös toipuminen täysin oireettomaksi on mahdollista (Myös nimimerkit Hessu ja Misri omaksunevat tämän faktan)
4) Vamman kuvauksia ei ole tässä kyseisessä tapauksessa suoritettu riittävän ajoissa.

No niin sariola, yksilöi nyt sitten tuo Gustafssonnin aivovamma, jota eille niin ankarasti yrität myydä!

Mikä aivovamma on ollut kyseessä, kerro nyt viimein se meille?

Hessu52 kirjoitti:No niin Sariola, yksilöi nyt sitten tuo Gustafssonnin aivovamma, jota eille niin ankarasti yrität myydä!

Mikä aivovamma on ollut kyseessä, kerro nyt viimein se meille?

Että pitäisi kertoa diagnoosi!

Lue nyt aluksi Öhmanin laatima tarkka vammaluettelo.
Lue sitten potilasta hoitaneen pätevän lääkärin kirjoittama diagnoosi.
Lue sitten Tenovuon arvio vamman laadusta perusteluineen.
Lue vielä ajatuksella käräjäoikeuden tuomiosta Öhmanin ja Hirvensalon arviot tarkasti ja kokonaisuudessaan.
Mutta älä päädy "nakkikioskivammaan", sillä se tahallista ja harkittua harhaanjohtamista ja vammojen harkittua ja rumaa vähättelyä.
Minun arvioni on aivovamma, enkä määrittele diagnoosia sen tarkemmin. Erikoislääkärit keskutelkoot tarkasta diagnoosista.

Mieti sitten, että hentoinen 15-vuotias tyttö motasee paljaalla nyrkillä rotevaa nuorta miestä alakoukulla leukaan,
alaleukaan syntyy suuri ruhjehaava, alaleukaluu katkeaa kahdesta kohtaa, alaleuan nivelnasta murtuu, vieressä oleva korvakäytävän luu murtuu,
yläleukaluuhun ja poskiluuhun tulee murtumia, roteva nuorimies ottaa lukua ei vain kymmeneen vaan sataan tai ehkä peräti tuhanteen, lyönnin
kohde saa aivovamman, jonka tarkkaa laaatua erikoislääkärit pohdiskelevat, lyönnin kohde saa myös 4 vuorokauden muistiaukon. Sairaalasta
kotiuttamisen yhteydessä potilaan asikirjoihin kirjoitetaan, "muistiaukko edelleen totaali".
Tee sitten oma arviosi. Jos päädyt aivovammaan, olet lähellä totuutta.

Kuules nyt Sariola, sinä täällä vaaristelet tietoja!

Kyllä minulla on omakohtaisia kokemuksia siitä, kuinka helposti esim. leukaluu murtuu, jopa komeen osaan, ei siinä mitään.

Toki ei ollut kyseessä omat luuni, mutta visusti paikalla olin, kun tuollainen tapahtui!

Kaveri ei mennyt edes tajuttomaksi, mutta kun lyö oikeasta suunnasta, niin mikä ettei luut murru!

Eivät nuo Gustafssonnin vammat miksikään muutu, vaikka noita lukisi kuinka kauan ja hartaasti tahansa, nakkikiskavammat mitkä nakkikiskavammat, eivä ne siitä muutu.

Saat sinä Sariola pitää viimeiseen vinkaukseesi idolisi puolia, mutta eihän se totuutta miksikään muuta, mutta nuo turhanpäiväiset "käännöksesi" ja luulottelusi asiantuntijoiden lausunnoista voisit lopettaa naurettavina, sillä niin monta kertaa olet niitä tänne haluamallasia tavalla muokattuina turhaan kirjoitellut, että se närästää.

Kun sinulla ei ole antaa muuta tähän vammakeskusteluun, kuin nuo ainaiset samat mäkätyksesi, niin se todella kyllästyttää, mutta aion vastailla sinulle niihin aina samoin, joten tästä tulee pitkä kisa, mutta jos yrittäisit edes joskus vaikkapa ottaa itse asioista selvää ja kävisit vaikkapa niemillä ihan oikeasti, etkä ainoastaan kansalaisen karttapaikan kera ja se lelukompassisi kädessäsi, niin se voisi kirkastaa ajatuksiasi, jota kyllä suuresti epäilen, mutta olisihan siinä kuitenkin minimaalisen pieni mahdollisuus!.

Gustafssonni vammat olivat nakkikioskivammoja, kuten asiantuntijat sitä pitivät, eivät vakavia, eivätkä ole estäneet toimintaa niemellä 5.6.60 näin se vaan on tosi!

Hessu52 kirjoitti: .....

Gustafssonni vammat olivat nakkikioskivammoja, kuten asiantuntijat sitä pitivät, eivät vakavia, eivätkä ole estäneet toimintaa niemellä 5.6.60 näin se vaan on tosi!

Käräjäoikeus joutuu vastaamaan päätöksistään, ja siellä oli tultu juuri vastakkaiseen johtopäätökseen. Samanlaiseen johtopäätökseen kuin Hessu tuossa asiassa ei ollut varaa mennä, sellaista päätöstä "olisivat tosiaan nauraneet kylän koiratkin". Käräjäoikeudella oli näyttöä oman näkemyksensä tueksi - mm. useita silminnäkijöiden havaintoja. Käräjäoikeus on, aivan oikein, ollut sitä mieltä, että Gustafssonin vammat ovat olleet sitä luokkaa, että on erittäin epätodennäköistä, että hän olisi kyennyt viemään kengät piilopaikkoihinsa ja kuljettamaan kadonneet tavarat pois. Siitä seuraa edelleen, että on erittäin todennäköistä, että siellä paikalla on ollut muita toimijoita. Syyttäjä tai surmansa saaneiden uhrien edustajat eivät valittaneet päätöksestä. Valitusperusteita ei löytynyt. Käräjäoikeus joutuu toimimaan faktojen mukaan - se ei voi heittäytyä mielikuvituksen varaan, ja tehdä päätöksiä tiedossa olevien tosiasioiden vastaisesti, kuten Hessu tuossa edellä. Myös olisi syytä pysyä asiassa ja asialinjalla ja olla nimittelemättä toisia kirjoittajia! Kyllä jokainen myös tajuaa, että termillä "nakkikioskivamma" on halventavia sivuvivahteita, ja sen käyttö kertoo enemmän sen käyttäjästä, kuin itse vammasta. Nakkikioskivammaan on moni mm. kuollut.

LISÄÄ AIVOVAMMOJEN VAIKEUSASTE määrityksiä.
Nämä määritykset ovat kohteessa http://www.terveyskirjasto.fi


V. Matalariskinen keskivaikea vamma:
(noin 84 % toipuu hyvin, leikkausta vaativan kallonsisäisen vuodon riski alle 1 %)

*Ei poikkeavaa vammaan liittyvää kallonsisäistä kuvantamislöydöstä

Lisäksi joku seuraavista:

*GCS 30 min vammasta tai jossain vaiheessa seurannan aikana 9–13

*Yli 5 minuutin kestoinen tajunnan menetys

*Aivovammaan liittyvä neurologinen puutosoire.



VI. Korkeariskinen keskivaikea vamma:
(noin 68 % toipuu hyvin, leikkausta vaativan kallonsisäisen vuodon riski noin 11 %)

*Kuten matalariskinen keskivaikea vamma, paitsi

*Poikkeava vammaan liittyvä kallonsisäinen kuvantamislöydös


KOMMENTTEJA edellisen johdosta:
Tässä asteikossa NG:n vamma näyttäisi sijoittuvan tuohon ryhmään "Matalariskinen keskivaikea vamma". Kannattaa huomata erityisesti tuo huomautus Ei poikkeavaa vammaan liittyvää kallonsisäistä kuvantamislöydöstä. Siis tähän ryhmään sijoittuvat ne keskivaikeat aivovammat, joista ei ole havaittu kuvantamislöydöstä, juuri kuten NG:n kohdalla on tapahtunut. Tosin ei ole kuvattukaan oikeaan aikaan. Jos on lisäksi kuvantamislöydös, on aivovamma jo "Korkeariskinen keskivaikea vamma".

Siis aivovamman määrittelyssä ei välttämättä tarvitse olla kuvantamislöydöstä lainkaan. Silti vamma voidaan diagnostisoida ja määrittää vamman vaikeusaste. Tämä kohta kannattaa erityisesti Hessun ja Misrin huomata. Voitte käydä tarkistamassa, että näin siellä lukee.

Laitatko Sariola suoran linkin tuohon luokitukseen? NG:lla ei kyllä ollut neurologista puutosoiretta.

Oulunmies kirjoitti:Laitatko Sariola suoran linkin tuohon luokitukseen? NG:lla ei kyllä ollut neurologista puutosoiretta.

SUORA LINKKI TUOHON AIVOVAMMOJEN LUOKITUKSEEN:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyski ... i=nix00138

Tuota taulukkoa en ole ennen nähnytkään. Tämä on tarkempi kuin esim. käypä hoito-ohjeissa. Tuosta voi sanoa, että päähenkilömme asettuu joko III, IV tai V luokkaan. III ja IV ovat todennäköisimmät koska ei ollut neurologisia puutosoireita. GCS pisteet ovat ovat korkeat kuten olen itsekin arvellut ja laskenut olevan. Toimintakykyä on siis ollut.

Tosin jos nuo mitä on mainittu taulukon kirjallisuuslähteiksi ovat ainoat niin silloin tuo on jo hieman vanha taulukko eikä siksi ehkä luotettava. Tosin on julkaistu n. 3 v. sitten joten uskon muitakin lähteitä olevan.

Oulunmies kirjoitti:Tuota taulukkoa en ole ennen nähnytkään. Tämä on tarkempi kuin esim. käypä hoito-ohjeissa. Tuosta voi sanoa, että päähenkilömme asettuu joko III, IV tai V luokkaan. III ja IV ovat todennäköisimmät koska ei ollut neurologisia puutosoireita. GCS pisteet ovat ovat korkeat kuten olen itsekin arvellut ja laskenut olevan. Toimintakykyä on siis ollut.

Tosin jos nuo mitä on mainittu taulukon kirjallisuuslähteiksi ovat ainoat niin silloin tuo on jo hieman vanha taulukko eikä siksi ehkä luotettava. Tosin on julkaistu n. 3 v. sitten joten uskon muitakin lähteitä olevan.

Minä arvelen että tältä etäisyydeltä GCS pisteiden laskeminen on arvailua, eikä sitä voi pitää luotettavana. Sensijaan aikanaan ja paikanpäällä ne on kyllä voitu laskea. Joka tapauksessa oireita on seurattu ja tuo seikka, että positiivista kuvantamistulosta ei ole sijoittaa tapauksen mielestäni V-luokkaan ja poissulkee VI-luokan. Diagnoosikin on tehty oireiden perusteella, eikä siihen siis välttämättä tarvita kuvantamistuloksia. Jos olisi positiiviset kuvantamistulokset, kuuluisi tämä tapaus VI-luokkaan.

V-luokkaan neurologisia puutosoireita ei välttämättä tarvita. Ainakaan minä en liioin tiedä onko sellaisia ollut. Riittää, että yksi mainituista kolmesta kohdasta on todettu käytännössä.

*Ei poikkeavaa vammaan liittyvää kallonsisäistä kuvantamislöydöstä

Lisäksi joku seuraavista:

*GCS 30 min vammasta tai jossain vaiheessa seurannan aikana 9–13

*Yli 5 minuutin kestoinen tajunnan menetys

*Aivovammaan liittyvä neurologinen puutosoire.

Minusta tämä V-luokka näyttää sopivalta. Tosin ei ole tiedossa mitä yksityiskohtaisia seikkoja tai oireita on silloin aikanaan käytännössä havaittu. Hoitava lääkäri ei ole varmaankaan diagnoosia kirjoittaessaan tehnyt sitä "umpimähkään", vaan se on perustunut potilaan tutkimukseen ja tarkkailuun. Pidän mahdollisena, että jos potilas olisi tuoreeltaan silloin aikanaan kuvattu nykyaikaisilla laitteilla, saattaisi myös kuvantamistulos olla positiivinen. Verrattain nopea paraneminen myös viittaa V-luokkaan. Nämä ovat tietysti amatöörin spekulointia, mutta saahan tätäkin harrastaa. Tuolloin Töölön sairaalassa potilasta ovat kuitenkin hoitaneet pätevät ja kokeneet lääkärit ja hoitohenkilöt. Nämä 2000-luvun oikeudenkäyntilääkärit eivät ole olleet yhtä hyvissä tarkkailuasemissa.

Kyllä tämä tieto vaikuttaa suhteellisen tuoreelta, julkaistu v.2008. Katsopa ketä on julkaisun takana! Pätevältä vaikuttaa. Kyseisen luettelon johdannosta...
-------------------------------------------------------------------------------------



Aivotärähdys sekä tarkennus aivovammojen vaikeusasteen luokitteluun


Lisätietoa aiheesta

16.12.2008
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Neurologisen yhdistys ry:n, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n, Suomen Neurokirurgisen yhdistyksen, Suomen Neuropsykologisen yhdistyksen ja Suomen Vakuutuslääkärien yhdistyksen asettama työryhmä.

Sariola kirjoitti: Diagnoosikin on tehty oireiden perusteella, eikä siihen siis välttämättä tarvita kuvantamistuloksia. Jos olisi positiiviset kuvantamistulokset, kuuluisi tämä tapaus VI-luokkaan.

Niinpä - oireiden perusteella diagnoosi tehtiin, koska mitään ei aikalaislääkäri tutkimuksissaan löytynyt. Potilasta väsytti ja oli muistamaton. Gustafsson ei kertakaikkiaan muistanut murhaillan murhaamisesta yhtään mitään.

Ei löytynyt aikalaislääkärin diagnoosille perusteita myöhemminkään, eli merkittävän aivoruhjeen mahdollisuus poissuljettiin. Siltä osin aikalaislääkärin diagnoosi on väärä ja nykyaikaisten tutkimusten perusteella vääräksi osoitettu. Saa sitä tämänkin todeta.

Niin, ja sehän on aikalaislääkärin toimesta tullutkin esille, että potilaan toipuminen on ollut nopeaa, ainoastaan muistamattomuus on totaali!!

Sariolalle; en huomannut tuota joku kolmesta kohtaa eli luokka V käy siis myös. GCS pisteiden laskemiseen riittää tässä tapauksessa kuvaus NG:n voinnista sairaalaan tullessa. Tuo sisältää kaiken oleellisen tiedon pisteiden laskua ajatellen.

DIAGNOOSI 1960 (Eräitä mietteitä)



Kuvantamismenetelmät v.1960 ovat olleet alkeellisia ja vaikka luotettavia havaintoja niiden perusteella ei olekaan, on arvio aivovamman olemassaolosta silti melko luotettava. Oireet kuitenkin ovat olleet ilmeisiä, ja jo 2 päivää sairaalaan tulon jälkeen potilas on siirretty osastolta 3 neurokirurgiseen klinikkaan.

Gustafssonin oman kertomuksen ja Palon kirjan mukaan hänen lääkärikseen siellä tuli hyvin kuuluisa neurokirurgi Niilo Karikoski, joka on tullut tunnetuksi myöhemmin mm. sotavammasairaalan ylilääkärinä ja lääkintöneuvoksena. Tuohon aikaan ja joskus vielä tänä päivänäkin käy niin, että kuvantamismenetelmillä ei saada havaintoa aivovammasta. Silti diagnoosi tehdään ja voidaan jopa määrittää aivovamman vaikeusaste. Tämä käy ilmi tuosta edellä kuvatusta artikkelista, jossa kerrotaan aivovammojen vaikeusasteista ja niiden määrittämisestä. Tuo artikkeli on melko tuore, tehty v.2008, laatijana hyvin pätevä taho, ja vaikuttaa hyvin luotettavalta. Tuon määritystaulukon mukaan mielestäni tässä tapauksessa aivovamma kuului V-luokkaan, "keskivaikeat aivovammat", joissa ei ole kuvantamismenetelmillä saatua positiivista tulosta. Mutta diagnoosi on kuitenkin tehty, ja oireita on tarkoin seurattu, kuten tuosta siirrosta "neurokirurgiseen klinikkaan" voi päätellä.

Mielestäni on mahdollista, että tuo diagnoosi "aivoruhje" on suuntaa antava, ja tehty oikean hoidon määrittämiseksi. Mahdollisesti se nykyisillä mittausmenetelmillä olisi voitu tarkentaa esim. "aksonivaurioksi" tai "diffuusiksi aivovammaksi". Myös sekä Tenovuo, että Öhman ovat viitanneet "diffuusiin aivovammaan". Hoidon kannalta tuo "aivoruhje" on varmaan ollut oikeaan osuva ja riittävä. Olen siinä käsityksessä, että myöskin "aksonivaurio" tai "diffuusi aivovamma" tai vielä joku muukin tarkempi diagnoosi voisi olla yhtä vaikea ja edellyttää suunnilleen samaa hoitoa. Siksi olen käyttänyt aina tässä yhteydessä termiä "aivovamma" (termi on laaja-alainen) kuten on käyttänyt myöskin Tenovuo. Se pikkutarkka diagnoosi ei tässä ole käytännössä välttämätön, eikä sitä ole sen aikaisilla menetelmillä voitukaan tarkentaa, eikä se ole ollut välttämätöntäkään.

Diffuusi aivovamma voi olla aivan yhtä paha kuin aivoruhje. Skaalaa riittää molemmissa. Tämän vuoksi en ole ryhtynyt esittämään omaa diagnoosiani, olen vain viitannut siihen, että todennäköisesti Tenovuolla on ollut lähelle oikeaa osunut diagnoosiehdotus. Tenovuo ei kuitenkaan ole lähtenyt kumoamaan annettua diagnoosia "aivoruhje", perustellen, että siihen ei nykylääkäreillä ole päteviä perusteluja olemassa. Pelkkä epäilys ei siihenkään riitä. Voin tietysti itsekin veikata tarkempaa diagnoosia, ja se olisi "diffuusi aivovamma". Mutta sekin on vain veikkaus - en ole alan asiantuntija.