MURHA.INFO

Ei tämä vammajankkaus mihinkään etene, kun kumminkin kyse on vain arveluista ja todennäköisyyksistä.

Pitkähkö tiedottomuus voi vaikuttaa epätodennäköiseltä, muttei sitä voida sulkea pois, koska vakavampikaan aivovamma ei välttämättä aina näy mg-kuvauksissa (riippuu, missä kohdassa aivoja on ruhje). Aikoinaan kirjatut potilastiedot voidaan aina tulkita suuntaan tai toiseen liioitellen.

Myöskin alkoholin, järkytyksen ja vammojen yhteisvaikutusta muistiin ja alentuneeseen toimintakykyyn on mahdotonta likikään tarkasti arvioida.

Itse en usko Nissen olleen ainakaan siinä kunnossa, että olisi pystynyt kengät viemään. Vähintäänkin kiertävästä huimauksesta hän on kärsinyt, ei olisi pystynyt ex tempore niin hyvin sitä matkimaan sairaalassa.

Matlock kirjoitti:Pitkähkö tiedottomuus voi vaikuttaa epätodennäköiseltä, muttei sitä voida sulkea pois, koska vakavampikaan aivovamma ei välttämättä aina näy mg-kuvauksissa (riippuu, missä kohdassa aivoja on ruhje).

Vakava aivoruhje jättää pysyvän jäljen ja näkyy tarkoissa MRI -kuvissa. Se on fakta.

Aivovamma eli aivotärähdys ei aina näy kuvissa. "Vakavampikin" aivovamma on vain subjektiivinen käsite, joka ei kerro vammasta yhtään mitään.

awa kirjoitti:Vakava aivoruhje jättää pysyvän jäljen ja näkyy tarkoissa MRI -kuvissa. Se on fakta.
.

Bodomin tapauksesta juttelin työpaikan radiologian erikoislääkärin kanssa, joka totesi, ettei vakavakaan ruhje välttämättä näy, jos se on syvällä tai muuten hankalasti kuvannettavissa. Todennäköisyyksistä voidaan sitten väitellä loppumattomiin.

Kysypä vielä tarkemmin, että missä kohdassa se vakava aivoruhje sijaitsee, joka aiheuttaa tuntien tajuttomuuden, päivien tokkuraisuuden ja iänkaikkisen muistamattomuuden - ja ei näy MRI -kuvauksissa.

Ei tästä väitellä tarvitse - kaivetaan vain faktat esiin.

awa kirjoitti:.....
Ei löytynyt aikalaislääkärin diagnoosille perusteita myöhemminkään, eli merkittävän aivoruhjeen mahdollisuus poissuljettiin. Siltä osin aikalaislääkärin diagnoosi on väärä ja nykyaikaisten tutkimusten perusteella vääräksi osoitettu. Saa sitä tämänkin todeta.
.....

Ei ole poissuljettu. Hirvensalon mukaan edes merkittävän aivoruhjeen mahdollisuutta ei ole täysin poissuljettu. Niinhän lukee käräjäoikeuden tuomiossa. Voit tarkistaa. Lisäksi tehtyä diagnoosia ei käräjäoikeudessa ole kumottu! Tämä on fakta. On kyllä voitu yrittää. Se alkuperäinen diagnoosi on edelleen voimassa.

Kyllä se syyttäjäpuoli monine lääkäreineen jäi selittelemättä tappiolle. Määrä ei korvaa laatua! Voi ja saa näinkin ajatella!

Saattaa kyllä olla totta, että tuo alkuperäinen diagnoosi voi olla "suurpiirteinen". Jos nykyaikana vastaava tapaus tutkittaisiin parhailla laitteilla, niin saattaisi diagnoosi tarkentua johonkin suuntaan, esim. "diffuusi aivovamma". Tuohon aikaan kuvantamismenetelmät olivat epätarkkoja. Tämän mahdollisen tarkemman diagnoosin mukainen hoito saattaisi olla samanlainen kuin "aivoruhjeen" hoito, eli jos näin on, niin diagnoosi olisi kuitenkin hoidon kannalta oikeaan osuva.
Näyttää siltä, että niillä resursseilla diagnoosi on kuitenkin riittävän lähellä täsmällistä diagnoosia. Mahdollisesti siihen aikaan ei lähemmäs päästy.

Näin ajatellen mahdollisuudet huomioon ottaen diagnoosi on ollut oikea. Sen mukaan on päädytty oikeaan ja asialliseen hoitoon. Potilas on kuntoutunut lähes täydellisesti, kuten keskivaikean aivovamman jälkeen useinkin tapahtuu. Tiedossa on, että suu ei avaudu aivan normaalisti, niin että hammaslääkärit valittavat. Vasemmassa korvassa, jota jouduttiin leikkaamaan, ei ole kuulo aivan oikean korvan veroinen.

Vaikuttaa siltä, että tämä potilas on kyllä terveytensä puolesta sopinut lähes mihin ammattiin tahansa. Kuulo ei ole aivan täydellinen, eikä suu avaudu aivan ammolleen. Ei ole tiedossa muita pysyviä vammoja. Keskivaikeasta aivovammasta voi parantua oireettomaksi. Niin lienee tässä tapahtunut.

awa kirjoitti: Vakava aivoruhje jättää pysyvän jäljen ja näkyy tarkoissa MRI -kuvissa. Se on fakta.

Aivovamma eli aivotärähdys ei aina näy kuvissa. "Vakavampikin" aivovamma on vain subjektiivinen käsite, joka ei kerro vammasta yhtään mitään.

Tuo awan ilmaisu tarkoittaa, että aivovamma ja aivotärähdys olisivat yksi ja sama asia. Tuo on täysin väärä käsitys. Esim. aivoruhjeet ovat aina myös aivovammoja. Samoin diffuusi aivovamma ja aksonivaurio ja mitä kaikkia niitä onkaan. Eli aivovamma on kaikkien aivoissa esiintyvien vammojen pienempien ja suurempien, lievempien ja vakavampien, yleisnimitys.

Tuosta tulee mieleen, että awa ei tunne tätä alaa. Aivovamma terminä pitäisi kyllä olla selvillä alalla työskennelleelle. Senkin satun tietämään, että tuoreet aivoruhjeet näkyvät paremmin TT-kuvauksessa ja vanhemmat näkyvät paremmin MRI kuvauksessa. Kummassakaan kuvaustavassa aivoruhje ei välttämättä näy kaikkina aikoina. MRI kuvauksessa tuoreita aivoruhjeita jää näkymättömiin, TT kuvauksessa vanhoja aivoruhjeita jää näkymättömiin. Sitten on erikseen tällainen superpitkä aika, esim. 44 vuotta. Ei ole takuita, että 44 vuotta vanhan aivoruhjeen jälki näkyisi enää edes MRI kuvauksessa. Sen lisäksi tulee se ongelma, että jos kuvataan vasta 44 vuotta tapauksen jälkeen, ei ole tietoa milloin mahdollisesti kuvattaessa näkyvä aivoruhjeen jälki on syntynyt. Siinä ei ole päivämäärää.

Vanhoja aivoruhjeita kuvattaessa MRI kuvaus on paljon tarkempi kuin TT-kuvaus. Täällä esille otetussa tutkimuksessa, jossa aivoruhjeita kuvattiin säännöllisin väliajoin molemmilla kuvaustavoilla, yksi 7 kk vanha aivoruhje katosi MRI kuvauksen näkökentästä. Vaikka se oli vain 1 kpl, niin se osoittaa, että myös MRI kuvauksessa voi ajan mittaan joku aivoruhje tai sen vanha jälki kadota näkymättömiin. Tämä tiedoksi mm. awalle. Kun aikaa on kulunut 44 vuotta voi aivoruhjeen jäljen katoaminen olla suurempaa. Näin pitkiä seurantatutkimuksia ei tietääkseni ole tehty.

Toinen merkittävä fakta on, että aivovamma (joka siis ei ole sama kuin aivotärähdys) ei aina näy missään kuvauksessa. Silti aivovamma voi olla esim. keskivaikea. Tämä tieto löytyy helposti internetistä. Tällöin diagnoosi tehdään oireitten perusteella ja voidaan jopa määrittää aivovamman vaikeusaste, vaikka kuvattaessa ei ole löydetty mitään. Huom! awa, Misri, Hessu ja muut. Tämä on faktatieto. Tarkistakaa - näin se on!

Matlock kirjoitti:Ei tämä vammajankkaus mihinkään etene, kun kumminkin kyse on vain arveluista ja todennäköisyyksistä.

Pitkähkö tiedottomuus voi vaikuttaa epätodennäköiseltä, muttei sitä voida sulkea pois, koska vakavampikaan aivovamma ei välttämättä aina näy mg-kuvauksissa (riippuu, missä kohdassa aivoja on ruhje). Aikoinaan kirjatut potilastiedot voidaan aina tulkita suuntaan tai toiseen liioitellen.

Myöskin alkoholin, järkytyksen ja vammojen yhteisvaikutusta muistiin ja alentuneeseen toimintakykyyn on mahdotonta likikään tarkasti arvioida.

Itse en usko Nissen olleen ainakaan siinä kunnossa, että olisi pystynyt kengät viemään. Vähintäänkin kiertävästä huimauksesta hän on kärsinyt, ei olisi pystynyt ex tempore niin hyvin sitä matkimaan sairaalassa.

Todennäköisyyksien valossa onkin mielenkiintoista tarkastella asiaa ja verrata todennäköisyyksiä ko:n päätökseen. Alkoholin, järkytyksen ja vammojen yhteisvaikutusta on vaikea arvioida mutta siitäkin on jotain faktoja. Alkoholi ei enää ainakaan 7.6 varmuudella vaikuttanut. Järkytys on voinut olla taustalla vaikuttamassa. Samoin satavarmasti leuka-ja kasvovammat ovat vaikuttaneet puheeseen ja näin ollen vaikuttaneet tajunnatason arviointiin alentavasti. Samoin tuon ajan hoitomenetelmät ovat vaikuttaneet hoitoaikoihin ja fyysiseen kuntoon. PEG tutkimus on pidentänyt sairaalassa oloaikaa. Sängyssä makuuttaminen useita päiviä on myös vaikuttanut. Nykyään ei noin kauaa makuutettaisi. Itse en näe mitään ehdotonta seikkaa mikä aiheuttaisi NG:lle sellaisen toimintakyvyttömyyden etteikö olisi kenkiä voinut viedä piiloon. Kenkien melko tökerö piilottaminen viittaa mielestäni juuri sekavassa tilassa tehtyyn piilotukseen. Muiden tavaroiden kohtalo onkin sitten edeleen mysteeri.

En nyt muista lähdettä (Taitaa olla Palon kirja), mutta siinä oli kerrottu, että torstaina 9. päivänä kesäkuuta potilas NG oli yrittänyt lähteä sängystä ilmeisesti vessaan mutta kaatunut lattialle. Hoitajat olivat nostaneet hänet takaisin sänkyyn. Potilas oli tämän jälkeen kiinnitetty sänkyyn vatsavyöllä, niin että hän ei voinut poistua sängystä. Jo 10. kesäkuuta oli aloitettu kävelyharjoitukset, jolloin kaksi hoitajaa tulki häntä kainaloista ja potilasta kävelytettiin pitkin sairaalan lattioita. Vapaa poistuminen sängystä tapahtui vasta 14. kesäkuuta lehtitiedon mukaan.

Pidän tuota tietoa merkittävänä siinä mielessä, että päättelen NG:n olleen kyvytön kävelemään maatessaan teltan päällä vaikka tajunnan taso olisi antanut periksikin. Arvelen ongelmien johtuneen korvasta, jossa sijaitsee tasapainoelin. On siis mahdollista, että NG ei olisi kyennyt kävelemään teltalla ollessaan.

Mielestäni nämä pienet tiedonmuruset viittaavat siihen. Tästä johtuen ja muutenkin pidän todennäköisenä, että NG:n fyysinen kunto ei ollut riittävä kenkien kuljetukseen eikä tavaroiden piilottamiseen. Eli tässä asiassa olen eri mieltä kuin Oulunmies. Käräjäoikeus oli ollut suunnilleen samaa mieltä kuin minä. Todennäköisyyksien mukaan tässä mennään.

Voit Sariola tehdä empiirisen kokeen. Makaa sängyssä 4 pv ja katso sitten onnistuuko kävely heti ensi yrittämällä. Koe vaatii avustajia tietenkin.

Sariola, luotan awan kirjoituksiin täysin, jota en voi sanoa kohdaltasi.

Olet jauhanut tuota samaa," ei ruhjetasoista aivovammaa näe 44 vuoden jälkeen", vaan kyllä se näkyy, sen on minulle eräs Ortonin lääkäri sanonut, tai kertonut omista vanhoista vammoistani, joita siellä täällä on ilmennyt, itselläni ei tosin ole aivovammaa, mutta murtumia ja jopa poskihampaassa olleen reiän (ei muuten aiheuttanut likvorvuotoa), sekä pikkuvarpaan murtumajäljen.

Olisi noita lisääkin, mutta olkoon!

Arvet eivät parane olemattomiin, kuten Sariola väittää, joten kuinka tuota voisi uskoa, kyllä minulla on ainakin arpia siellä täällä, joita taitaa olla yhdellä jos toisella.

Ilmoittautukoon se, jolla on haava parantunut arvettomaksi, taikka kenties 11 puukon arpea!

Hän sanoi, etteivät ne mihinkään parane niin, etteikö niitä huomaisi kunnon laiteilla aikojenkin päästä.

Jos on ollut ruhjetasoinen aivovamma, niin linjauton kuljettajan ammatille on sanottava hyvästit, sillä ei sinne aivovammaisia huuolita, se on riski!

Gustafssonni on saanut niemellä "nakkikioskivammoja", joten olisi kait viisainta ihmetellä sitä, kuinka hän ne sai, kun muut seurueesta saivat todellakin pahat vammat, niin pahat, että kuolivat!

Nykypäivän ruuhkaisilla ensiapuasemilla Gustafsson olisi todennäköisemmin otettu yön yli tarkkailuun ja sitten parissa päivässä kotiutettu,( tietenkin ajatellen ilman traagista tapahtumasarjaa).

Vammapohdinnoissa emme tiedä ajankohtaa jolloin vammat olisivat tulleet.

"Olisi pitänyt katsella enemmän puiden suuntaan". Putosiko poskelleen puusta sillä kuuluisalla kenkien piilotusreissulla.

Sariola kirjoitti:En nyt muista lähdettä (Taitaa olla Palon kirja), mutta siinä oli kerrottu, että torstaina 9. päivänä kesäkuuta potilas NG oli yrittänyt lähteä sängystä ilmeisesti vessaan mutta kaatunut lattialle. Hoitajat olivat nostaneet hänet takaisin sänkyyn.

Nämä Nils Gustafssonin katkeamattomat kertomukset kuuluvat tähän samaan kastiin jossa hän kertoo toisen puolen kasvoista olleen täysin tohjona ja puukko oli silmäkulmassa vain mm päässä silmämunasta jne ... Puukon pistoja tai haavoja päässä oli Gustafssonin kertomana toistakymmentä. Huh huh sentään.

Sariola nielee nuo kertomukset karvoineen päivineen. Onneksi kaikki eivät niin tee. Esimerkiksi Tuominen kysyi Gustafssonilta tarkennusta siihen, että mikä häntä esti liikkumasta niemellä, johon Gustafsson nimenomaan vastasi - et mullahan oli tää vasen puoli päätä ihan tohjona ..jne ..

No - me kaikki tiedämme että näin ei ollut, vaan Gustafssonin kertomus oli virheellinen. Tuominenkin mainitsi, että Gustafssonin oma kertomus ja sairaalan antamat tiedot vammoista ja hoidosta on voimakkaasti ristiriidassa.

Lyhyesti kerrattuna voidaan todeta, että Sariolan jankuttamat Gustafssonin omat kertomukset ovat hyvin epäluotettavia, vaikka ne kirjailija J. Palon kirjoihin ovat päätyneetkin. Ne eivät ole totta. Näin voidaan epäillä.

awa kirjoitti: .....

Nämä Nils Gustafssonin katkeamattomat kertomukset kuuluvat tähän samaan kastiin jossa hän kertoo toisen puolen kasvoista olleen täysin tohjona ja puukko oli silmäkulmassa vain mm päässä silmämunasta jne ... Puukon pistoja tai haavoja päässä oli Gustafssonin kertomana toistakymmentä. Huh huh sentään.

Sariola nielee nuo kertomukset karvoineen päivineen.

awalla on huono muisti, tai hän tekee valehtelee tahallaan!

Olen täällä usein maininnut, että Gustafssonin omiin käsityksiin ja puheisiin vammoistaan ei kannata kiinnittää turhaa huomiota. Hänellä on vääriä tietoja omista vammoistaan, tai hän myös liioittelee vammojaan. Kannattaa lukea Öhmanin laatima vammojen luettelo. Älä Sinä awa valehtele!

awan kannattaa myös tarkistaa, onko aivovamma = aivotärähdys, kuten awa on täällä kirjoittanut.

Vaikka Hessu luottaakin awan sanaan kuin vuoreen, niin mm. tuo väittämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Korjaa nyt ainakin tuo väittämä. Aivovamma on yleisnimitys kaikille aivoissa oleville vammoille, mm. kaikille aivoruhjeille. Vai oletko eri mieltä?

Aivotärähdys on aivovamma ja aivovamma on aivotärähdys. Sehän on selvää. Turhaan yrität tällä tiedolla esiintyä tietäjänä.

Kovasti Sariola esittää, että Gustafssonin omiin kertomuksiin ei voi luottaa, mutta esittää kuitenkin tietoja Gustafssonin vessareissusta, joka on Gustafssonin omaa kertomaa, vieläpä kertomusta ajalta jolloin Gustafssonin piti olla muistamaton ja muistiaukossa. Hieman erikoista eikö totta? Siihenkö sitten pitäisi luottaa ..?

awa kirjoitti:Aivotärähdys on aivovamma ja aivovamma on aivotärähdys. Sehän on selvää. Turhaan yrität tällä tiedolla esiintyä tietäjänä.

Kovasti Sariola esittää, että Gustafssonin omiin kertomuksiin ei voi luottaa, mutta esittää kuitenkin tietoja Gustafssonin vessareissusta, joka on Gustafssonin omaa kertomaa, vieläpä kertomusta ajalta jolloin Gustafssonin piti olla muistamaton ja muistiaukossa. Hieman erikoista eikö totta? Siihenkö sitten pitäisi luottaa ..?

Ei taida olla awa parhaita kielen taitajia. Aivotärähdys on kyllä yksi aivovamman laji. Se on sieltä aivan lievästä päästä. Aivotärähdys on aivovamma, se on totta.

Sensijaan aivovamma ei ole aivotärähdys!

Jos näin olisi, olisivat kaikkein vaikeimmatkin aivovammat aivotärähdyksiä. Aivovammoja on hyvin monenlaisia. Mm. kaikki vaikeimmatkin aivoruhjeet ovat aina aivovammoja.

Tuo toinenkaan väite ei pidä paikkaansa.

Se ensimmäinen vessaanmenoyritys sattui nimittäin torstaiaamuna 9.6.1960, jolloin muistiaukko oli jo takanapäin. Tuolloin NG kaatui lattialle heti sängystä noustuaan. Hoitajat nostivat hänet takaisin sänkyyn, sänkyyn laitettiin lisälaidat, ja potilas kiinnitettiin sänkyyn vatsaremmillä niin että hän ei voinut poistua sängystä. Seuraavana päivänä aloitettiin kävelyharjoitukset, jolloin kaksi hoitajaa tuki häntä kainaloista ja käveltiin pitkin sairaalan käytäviä. Uuden Suomen mukaan potilas pääsi ensi kertaa vapaasti poistumaan sängystä 14.6.1960 eli 9 päivää sairaalaan tulon jälkeen. Nämä tiedot ovat Palon kirjasta ja lehtitiedoista. Kävelyhrjoituksista mainitsi myös puolustusasianajaja käräjäoikeudessa.

Hieman erikoista tässä on se, että awa ei pitäydy faktatiedoissa.