--------------------------------------------------awa kirjoitti:Tuominen (http://www.youtube.com/watch?v=v4YNI-1bw6I), esitti hyvin yksiselitteisesti sen faktan, että Gustafssonin omien kertomusten ja sairaalan antamien tietojen välillä, Gustafssonin vammoista ja vammojen hoidosta, on aikalailla ristiriitaa.
Tuo on totta! Gustafssonilla oli vääriä käsityksiä omista vammoistaan, ja hänen kuvaustaan ei kannata ottaa faktana, sensijaan kannattaa lukea diagnoosi, ja nykylääkärien Öhmanin ja Hirvensalon vammaluettelot. Gustafssonin omat arviot kannattaa ohittaa, ne ovat hänen omia arvioitaan, eivätkä monilta osin pidä paikkaansa. Tämä ei kuitenkaan osoita syyllisyyttä millään tavalla - piekemminkin päinvastoin.
Oletan, että Tuominen tarkoitti sitä, että toinen valehtelee, joko sairaalan antamat tiedot - tai kertomansa mukaan, toinen puoli päätä tohjon oleva, puukko silmässä ja toistakymmentä niskapistoa saanut mies.
G:lla on vääriä käsityksiä vammoistaan - ja lisäksi hän tuossa myös liioittelee. Melko tavallista.
Sariola nimenomaan kertoo ja ylistää, että sairaalan antamat tiedot ovat oikeita, koska ne ovat aikalaislääkärin kertomia. Mielenkiintoinen ristiriita Sariolan katkeamattomissa kertomuksiassa.
Joku on tulkinnut sairaalan antamia tietoja väärin. Täällä on väitetty, että G pääsi jo kahden päivän päästä vapaasti liikkumaan. Totuus on, että hän pääsi vapaasti liikkumaan pois sängystä vasta 14. kesäkuuta 1960, eli 9 päivää tapauksen jälkeen. Torstaina 8. päivänä kesäkuuta NG yritti sängystä pois mutta kaatui lattialle, josta hoitajat nostivat hänet takaisin, ja hänet kiinnitettiin sänkyyn niin, että hän ei päässyt siitä poistumaan. Sairaalan alkuperäisiä tietoja ei pääse täällä sellaisenaan lukemaan. ETP:ssa ne kyllä ovat. Aikalaislääkäri on jopa kirjoittanut virallisesti diagnoosiksi "aivoruhje". Näin olemme awan kanssa samaa mieltä, että siihen on luotettava, eikä uskoa noita 2000-luvun "paperitiikereitä".
Vai onko kuitenkin "Sariolalaisittain" niin, että Gustafssoniin ei ole luottamista näissä vamma-asioissa ja nyt ei ole luottamista sairaalan antamiin tietoihinkaan!?
Joo, ei ole luottamista G:n kuvauksiin omista vammoistaan, se on totta. Sairaalan antamat tarkat tiedot meiltä puuttuvat, emme pääse niitä lukemaan - ne ovat kyllä ETP:ssa. Sairaalan antama diagnoosi kyllä tiedetään. Me awan kanssa uskomme ja luotamme siihen vahvasti.
- hymm -
Neurokirurgi Öhmanin lausunto käräjäoikeuden tuomion mukaan
Lausunnot vuosina 2003 ja 2004 antaneen ja todistajana kuullun neurokirurgi Juha Öhmanin mukaan Gustafssonilla on ollut murtumat vasemmalla alaleuassa hampaiden välissä ja nivelnastan kohdalla, vasemmassa poskiluussa sivuseinämässä ja katossa sekä poskikaaressa, minkä lisäksi otsaluun ja poskiluun liitos on auennut sekä ohimoluun ääriviivassa korvan takana vasemmalla on ollut murtuma. Lisäksi Gustafssonilla on ollut ruhjehaavat ohimon-päälaen seudussa, poskessa ja leuassa sekä viiltohaava oikeassa kyynärvarressa. Vammat on voitu aiheuttaa nyrkillä mutta myös tylpällä astalolla tai potkaisemalla. On epätodennäköistä, että neljän vuorokauden muistinmenetyksen aiheuttaneessa vaikeaksi luokiteltavassa aivovammassa ei verta aivoselkäydinnesteessä olisi. Gustafssonille vuonna 2004 tehdyssä magneettikuvauksessa olisi kyllä näkynyt aikanaan ollut ns. aivoruhjepesäke. Sen sijaan jos kysymyksessä on ollut ns. diffuusiaivovamma, se ei näy kuvantamismenetelmissä.
Aivosähkötutkimuksen 16.6.1960 mukaan Gustafssonilla on saattanut olla aivoissa vasemmalla puolella häiriöitä, mutta tämä tutkimus on epäspesifi, ja ilmakallotutkimuksessa 17.6.1960 on voitu nähdä vain aivokammioiden mahdollisia litistymiä. Lisäksi molemmat tutkimukset on tehty suhteellisen pitkän ajan kuluttua vammasta. Mitään työkyvyn ja kuntoutumisen selvittäviä neuropsykologisia kokeita ei ole 1960 luvulla tehty.
Puutteelliset kirjaukset ja röntgenkuvien puute ovat vaikeuttaneet johtopäätösten tekemistä, ja siksi Öhman on perustanut kannanottonsa asiassa pitkälti aivoselkäydinnesteen verettömyyteen. Ns. Brillen hematooma kuvaa luotettavasti kyllä kallonpohjan murtumaa. On mahdollista, että Gustafssonilla on ollut aivovamma ja että Gustafsson on ollut vammat saatuaan tajuton ja liikuntakyvytön, mutta sellainen aivovamma, josta Gustafssonille olisi aiheutunut 3-5 vuorokauden pituinen muistiaukko ei ole ollut todennäköinen. Kysymykseen kuinka pitkä muistiaukko olsi voinut olla, Öhman ei ole ottanut kantaa.
