MURHA.INFO

viivahattu kirjoitti: Ti Touko 26, 2026 11:12 am Mukavahan siellä varmasti on omissa porukoissa molottaa ja mökeltää. "Hiljaisuus" tulee siitä, että porukkaa on molottamassa ja mökeltämässä vähemmän kuin kotopuolessa.

zam81 kirjoitti: Ti Touko 26, 2026 5:20 pm Kyllä, kirkkaasti epäonnistunein. 100k uutta työpaikkaa oli yli 100k uutta työtöntä, käännetään velkalaiva oli että upotetaan koko vitun laiva ja otetaan ennätys velat ja käytetään ne velkarahat rikkaimman 3% veron alennuksiin, siinä samalla vedettiin duunaria ilman liukastetta kakkoseen joka käänteessä. Eli kyllä, paskin hallitus suomen historiassa ja melkein paskin euroopan historiassa, Hitlerin nasset, Benito Mussolinin jengi ja Francisco Francon porukat oli vielä surkeempia, heti niiden jälkeen on Orpo & natsimummot. Huomaatko muuten että kaikki neljä paskinta on fasistisia oikeisto jengejä.

SatuSetä kirjoitti: Ti Touko 26, 2026 5:27 pm

zam81 kirjoitti: Ti Touko 26, 2026 5:20 pm Kyllä, kirkkaasti epäonnistunein. 100k uutta työpaikkaa oli yli 100k uutta työtöntä, käännetään velkalaiva oli että upotetaan koko vitun laiva ja otetaan ennätys velat ja käytetään ne velkarahat rikkaimman 3% veron alennuksiin, siinä samalla vedettiin duunaria ilman liukastetta kakkoseen joka käänteessä. Eli kyllä, paskin hallitus suomen historiassa ja melkein paskin euroopan historiassa, Hitlerin nasset, Benito Mussolinin jengi ja Francisco Francon porukat oli vielä surkeempia, heti niiden jälkeen on Orpo & natsimummot. Huomaatko muuten että kaikki neljä paskinta on fasistisia oikeisto jengejä.

En tiedä minkälaista hiekkaa ne laittaa sun silmiin tai hengityselimiin, mutta 100k uutta työtöntä on lähinnä ukrainalaiset...
Ihan oikeasti, katso miten vaikka köyhyys on siirtynyt tai työllisyys kasvanut.

Ainoastaan maahanmuuttajien työttömyys on noussut ja maahanmuuttajien työllisyys vähentynyt.

Katso, ja hämmästy!

zam81 kirjoitti: Ti Touko 26, 2026 5:31 pm Vittu sä et itekkään usko noita sun valheita.

Yllätysiskujen karu tulos: vähän väkeä ja suomea osataan heikosti

Iäkkäiden turvallisuus heikentynyt – näin kommentoi vanhusasianvaltuutettu.

Julkaistu 27.05.2026 08:57 STT

Kielitaidon lisäksi henkilöstön osaaminen ja perehdytys eivät ole aina kunnossa.

Lupa- ja valvontavirasto löysi lukuisia puutteita ikäihmisten palveluihin tehdyssä tehostetussa valvonnassa. Valvontaa tehtiin keväällä, Lupa ja valvontavirasto tiedottaa.

Merkittävimpinä puutteina esiin nousi henkilöstön vähyys sekä heikko kielitaito.

– Suomenkieliset hoitajat ovat epävarmoja, ymmärtävätkö vieraskieliset hoitajat annettuja ohjeita ja kertomansa mukaan he joutuivat antamaan paljon tukea työtehtävien hoitamisessa, kertoo yksikön päällikkö Niina Oresmaa Lupa- ja valvontaviraston sosiaali- ja terveysalan osastolta tiedotteessa.

– Kirjauksissa ja vuorovaikutustilanteissa käytetään jopa kääntäjäsovelluksia. Kielitaidon puute voi erityisesti muistisairaiden palveluissa lisätä asiakas- ja potilasturvallisuuden vaarantumisen riskiä, hän jatkaa.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps.) mukaan hoitajien kielitaitovaatimuksia kiristetään kuluvan vaalikauden aikana.

Myös asiakkaiden itsemääräämisoikeuden tunnistamisessa oli puutteita.

Monissa hoitoyksiköissä henkilöstömitoitus on laskettu lain sallimaan minimiin eli 0,6 työntekijään asiakasta kohden. Lain mukaan henkilöstömitoituksen on vastattava asiakkaiden palveluiden tarvetta.

Kielitaidon lisäksi henkilöstön osaaminen ja perehdytys eivät ole aina kunnossa, Lupa- ja valvontavirasto havainnoi.

Helsinkiläiskoulun oppilas koki opettajan puheen epäasialliseksi – nauhoitti puhetta tunnilla

Tänään 6:55

Vesalan peruskoulua käyvän oppilaan vanhempien mielestä opettaja on puhunut toistuvasti epäasiallisesti osaa luokan oppilaita kohtaan tuntien aikana.

Tästä syystä lapsi nauhoitti opettajan puhetta.

Syy puheen nauhoittamiseen oli vanhempien mukaan se, että vanhemmat eivät alkuun uskoneet, kun lapsi kertoi, mitä opettaja tunnilla puhuu. Saadakseen vanhempansa uskomaan asian, alakouluikäinen lapsi nauhoitti opettajan puhetta tunnilla omalla kännykällään.

Epäasiallinen ja loukkaava puhe kohdistui pojan vanhempien mukaan erityisesti joihinkin luokan maahanmuuttajataustaisiin oppilaisiin.

Helsingin Uutiset on saanut haltuunsa äänitallenteen, jossa opettaja vanhempien mukaan puhuu.

Suomea murtaen puhuva opettaja toteaa tunnin aikana muun muassa, että "Mä ihmettelen Suomen valtiota. Minkä takia pitää niin paljon maksaa teidän maahanmuutosta, että sitten saadaan sellaisia ihmisiä, jotka eivät halua tehdä mitään".

Heti perään opettaja sanoo, että "Elämä on hauskaa, ei tehdä mitään". Kommentilla opettaja kuvastaa lasten asennetta.

Helsingin Uutiset on kuunnellut tallenteen, mutta sen alkuperästä ei ole täyttä varmuutta.

HU tapasi lapsen vanhemmat kulttuurikeskus Stoassa Itäkeskuksessa. Ahmed oli paikalla ja mukana tulkkaamassa vanhempien kanssa käytyä keskustelua.

Ahmed kertoo HU:lle, että opettaja on myös itse maahanmuuttajataustainen, mikä tekee puheesta erityisen loukkaavaa ja häiritsevää.

– Se osoittaa selkeää asenneongelmaa ja lapseen kohdistunutta syrjintää, Ahmed sanoo.

Kännyköiden käyttö ilman opettajan lupaa on ollut kiellettyä peruskoulun oppitunneilla Helsingissä tämän lukuvuoden alusta.

URSA kirjoitti: To Touko 28, 2026 5:09 pm

Helsinkiläiskoulun oppilas koki opettajan puheen epäasialliseksi – nauhoitti puhetta tunnilla

Tänään 6:55

Vesalan peruskoulua käyvän oppilaan vanhempien mielestä opettaja on puhunut toistuvasti epäasiallisesti osaa luokan oppilaita kohtaan tuntien aikana.

Tästä syystä lapsi nauhoitti opettajan puhetta.

Syy puheen nauhoittamiseen oli vanhempien mukaan se, että vanhemmat eivät alkuun uskoneet, kun lapsi kertoi, mitä opettaja tunnilla puhuu. Saadakseen vanhempansa uskomaan asian, alakouluikäinen lapsi nauhoitti opettajan puhetta tunnilla omalla kännykällään.

Epäasiallinen ja loukkaava puhe kohdistui pojan vanhempien mukaan erityisesti joihinkin luokan maahanmuuttajataustaisiin oppilaisiin.

Helsingin Uutiset on saanut haltuunsa äänitallenteen, jossa opettaja vanhempien mukaan puhuu.

Suomea murtaen puhuva opettaja toteaa tunnin aikana muun muassa, että "Mä ihmettelen Suomen valtiota. Minkä takia pitää niin paljon maksaa teidän maahanmuutosta, että sitten saadaan sellaisia ihmisiä, jotka eivät halua tehdä mitään".

Heti perään opettaja sanoo, että "Elämä on hauskaa, ei tehdä mitään". Kommentilla opettaja kuvastaa lasten asennetta.

Helsingin Uutiset on kuunnellut tallenteen, mutta sen alkuperästä ei ole täyttä varmuutta.

HU tapasi lapsen vanhemmat kulttuurikeskus Stoassa Itäkeskuksessa. Ahmed oli paikalla ja mukana tulkkaamassa vanhempien kanssa käytyä keskustelua.

Ahmed kertoo HU:lle, että opettaja on myös itse maahanmuuttajataustainen, mikä tekee puheesta erityisen loukkaavaa ja häiritsevää.

– Se osoittaa selkeää asenneongelmaa ja lapseen kohdistunutta syrjintää, Ahmed sanoo.

Kännyköiden käyttö ilman opettajan lupaa on ollut kiellettyä peruskoulun oppitunneilla Helsingissä tämän lukuvuoden alusta.

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/9485029

Kerrankin totuus tulee mamun suusta: "Mä ihmettelen Suomen valtiota. Minkä takia pitää niin paljon maksaa teidän maahanmuutosta, että sitten saadaan sellaisia ihmisiä, jotka eivät halua tehdä mitään".

Itä-​Helsingin koulurajoja rukataan – Vartiokylässä tyrmistyttiin uudesta käänteestä

Yhdeksän koulun oppilaaksiottoalueisiin on tulossa muutoksia Mellunkylän ja Vartiokylän alueella.

Virkamiesesitys perustelee rajoja oppilasmäärien tasaamisella ja koulumatkojen pituuksilla. Naapurustojen yhtenäisyydestä jouduttiin tinkimään.

Tänään 9:30

Helsingin kaupunki on tekemässä muutoksia oppilaaksiottoalueisiin Mellunkylässä ja Vartiokylässä.

Uudet rajat ja etenkin suunnitelmiin viime hetkillä tehdyt muutokset herättävät vastustusta Vartiokylässä.

– Aiemmasta suunnitelmasta poiketen Vartiokylän alueelta mentäisiin neljään eri kouluun: Vartiokylän, Kontula, Mellunmäen ja Puotilan kouluun, kertoo Kristian Tuomilehto.

Hän sanoo alueen asukkaiden keränneen muutamassa päivässä noin 200 nimen adressin muutoksen vastustamiseksi.

Itäväylän eteläpuolelta on lohkottu alue osaksi Vartiokylän ala-asteen oppilaaksiottoaluetta, aiempien suunnitelmien Mellunmäen sijaan.


Kristian Tuomilehdon laatima havainnekuva Vartiokylän oppilaaksiottoalueeseen tehdystä muutoksesta.

Tuomilehto kertoo, että häntä ja muita asukkaita pöyristyttää erityisesti tapa, jolla oppilaaksiottoalueiden muutosta ollaan viemässä läpi.

Asiaa on suunniteltu helmikuusta 2025 lähtien ja kaupunki on kerännyt mielipiteitä myös alueen asukkailta, oppilaiden huoltajilta ja koulujen johtokunnilta.

Missään vaiheessa ei esitetty, että Vartionkylän pohjoisosissa asuvien lähikoulu olisikin jatkossa Kontulan tai Mellunmäen koulu.

– Asukkailla ole ollut syytä odottaa näin rajua muutosta.

Tuomilehdon mukaan asia selvisi aktiivisimmille vanhemmille seitsemän päivää ennen kuin uusista oppilaaksiottoalueista oli määrä päättää.

Miksi lähikoulun vaihtuminen Vartiokylästä Kontulaan ja Mellunmäkeen on niin järkyttävän iso asia Vartiokylän pohjoisosissa?

Tuomilehto sanoo Vartiokylän olevan yhtenäinen alue, jossa lasten sosiaaliset suhteet ovat syntyneet päiväkodeissa ja naapurustoissa.

Jatkossa joku kaveriporukasta joutuisi lähtemään koulupolulle Kontulaan, toinen Mellunmäkeen, kolmas Vartiokylän kouluun.

Hänestä laskennalliset koulumatkat ovat puolitotuuksia.

– Mellunmäen ala-aste on menossa remonttiin vuonna 2029 - 2031 ja väistötilat ovat Vesalassa. Osalle oppilaista tulee sinne yli 2,8 kilometrin matka. Tämä tarkoittaisi, että alakouluikäisten pitäisi ylittää 4 vuoden ajan vilkas Länsimäentie ja kulkea Kontulan ostarin läpi. Kaikki nyt tietävät, ettei Kontulan ostoskeskus ei ole alue, jossa pienten lasten tulee kulkea yksin, Tuomilehto toteaa.

Muutoksen tavoitteena on myös tasata alueen koulujen oppilasmääriä.

Esityksen mukaan päätöksessä on otettu huomioon myös asuntopoliittinen lausunto sekä oppilaiden ja huoltajien näkemykset muutoksesta koulujen toiminnan järjestämisen, yhtenäisen opinpolun, tilakapasiteetin ja väestöennusteen asettamien reunaehtojen puitteissa.

Esityksessä on painotettu opetuksen tasapuolisen järjestämisen turvaamista sekä turvallisten ja mahdollisimman lyhyiden koulumatkojen toteutumista.

– Näistä syistä naapurustojen yhtenäisyydestä on jouduttu tinkimään, esitystekstissä todetaan.

Mikäli jaosto päättä muutoksista, ne tulisivat voimaan syyslukukaudesta 2027 alkaen ja koskisivat kaikissa kouluissa ensimmäisellä luokalla ja kouluihin liittyvissä esiopetuspaikoissa aloittavia oppilaita.

Vartioharju, 00950
6 707 asukasta (2024)

Ulkomaalaistaustaisten osuus
Omalla alueellasi
2014 5,9 % 2024 14,2 %

Mellunmäki, 00970
10 777 asukasta (2024)

Ulkomaalaistaustaisten osuus
Omalla alueellasi
2014 20,3 % 2024 32,7 %

Kontula - Vesala - Kivikko, 00940
26 432 asukasta (2024)

Ulkomaalaistaustaisten osuus
Omalla alueellasi
2014 28,6 % 2024 48,1 %

Ulkomaalaistaustaisiksi lasketaan henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.

Nämä Helsingin koulut ovat tutkijan mielestä hälytysmerkkejä: Ylen selvitys paljastaa, että vaikeimmat ongelmat painottuvat samoille alueille

Kun esimerkiksi Itäkeskuksessa erityistä tukea tarvitsee reilu kolmannes oppilaista, Norssissa erityisoppilaiden osuus on muutama prosentti, ilmenee Ylen selvityksestä.

3.10.2022 7:13 • Päivitetty 7.10.2022 12:54

Ylen selvitys paljastaa, että pienituloisuus, maahanmuuttajien suuri osuus kouluissa ja erityisen tuen tarve näyttävät painottuvan usein tiettyihin kouluihin Helsingissä.

Esimerkiksi Itäkeskuksen peruskoulussa erityisoppilaita on yli kolmannes oppilaista, maahanmuuttajien osuus oppilaista on yli puolet. Keskimäärin alueen talouden tulot ovat 35 000 euroa vuodessa.

Myös monissa muissa kouluissa itäisen Helsingin alueella erityisoppilaiden ja maahanmuuttajien osuudet ovat korkeita, näin on esimerkiksi Keinutien peruskoulussa Kivikossa sekä koiliseen suurpiiriin kuuluvassa Kankarepuiston peruskoulussa Jakomäessä.

– Sekä sosioekonominen ja etninen eriytyminen että erityisen tuen tarpeen suurempi määrä korostuvat tässä aineistossa, sanoo kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius Helsingin yliopistosta.

Erityisoppilaita paljon enemmän maahanmuuttajataustaisissa

Maahanmuuttajataustaiset koululaiset saavat erityistä tukea moninkertaisesti verrattuna muihin oppilaisiin Helsingissä.

24 prosenttia maahanmuuttajataustaisista oppilaista Helsingissä saa erityistä tukea
Helsingissä erityistä tukea saa 14,3 prosenttia oppilaista
Koko Suomessa kahdeksan prosenttia oppilaista saa erityistä tukea.

Hänen mukaansa Helsingin koulujen eriytyminen on alueellisen eriytymisen tulosta.

– Helsinki on yksi Suomen vauraimmista ja hyvätuloisimmista kunnista, mutta siitä huolimatta siellä on vakavaa eriytymistä ja tuen tarvetta.

Apulaispormestari: Oppilaaksiottoalueita voitaisiin laajentaa

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) esitti hiljattain Helsingin Sanomissa yhdeksi ratkaisuksi eriarvoistumiseen oppilaiden nykyistä suurempaa sekoittumista kouluissa.

Hänen mukaansa kouluihin pitäisi ottaa oppilaita erilaisisista sosioekonomisista taustoista.

Nyt Razmyar sanoo Ylelle, että tarkoitus ei ole, että lapsia kuljetettaisiin toisiin kaupunginosiin, vaan että oppilaita otettaisiin lähikouluihin nykyistä laajemmilta alueilta.

– En ole tarkoittanut, että etelästä alettaisiin kuljettaa lapsia bussilla itään, vaan sitä, että oppilaaksiottoalueita laajennettaisiin lähikouluperiaatteen sisällä, apulaispormestari selittää.

Käytännössä oppilaiden sekoittaminen on hankalaa, koska ongelmat ovat usein kasautuneet samoihin naapurustoihin, kuten Ylen selvityksestä käy ilmi.

Isompia kouluja, jotta oppilaat sekoittuvat?

Yksi mahdollisuus on sekoittaa oppilaita kasvattamalla koulujen kokoa.

Helsingin perusopetusjohtaja Outi Salon mukaan koulupiirijakoa ei olla uudistamassa, mutta oppilaaksiottorajoja voidaan muuttaa esimerkiksi uuden koulun rakentamisen tai koulun remontin yhteydessä.

Suhde Tinder-lääkärin kanssa johti poliisin tutkintaan

Linda tapasi Tinderissä lääkärin, joka oli hoitanut häntä itsemurhayrityksen jälkeen. Alkoi suhde, joka johti rikostutkintaan ja lääkärin katoamiseen maan alle.

Linda on päähenkilö tänään julkaistavassa Ylen MOT:n kolmiosaisessa Tinder-lääkäri-podcastissa. Myös Svenska Ylen rikospodcast Tinderläkaren käsittelee samaa tapausta.

Linda päätti tarkistaa, onko Aronilla tuomioita. Tulos oli hänelle järkytys. Aron oli tuomittu Ruotsiin muuttamisen jälkeen, keväällä 2022, raiskauksesta ja potilastietojen urkkimisesta kahden vuoden vankeuteen. Svean hovioikeus alensi tuomiota puoleentoista vuoteen.

Tuomion jälkeen Aron oli menettänyt lääkärilupansa Ruotsissa. Suomessa hän saisi edelleen toimia lääkärinä. Suomen nykylain mukaan rikostuomio ei välttämättä ole syy menettää ammattioikeuksia.

Tuomioista rohkaistuneena, syksyllä 2023, Linda päätti lopulta tehdä rikosilmoituksen useasta raiskauksesta ja potilastietojen urkkimisesta. Samankaltaisista teoista, joista Aron oli Ruotsissa saanut tuomion.

Päätöstä helpotti myös se, että Lindan käsityksen mukaan Aron oli vankilassa.

Ruotsin poliisi aloitti esitutkinnan. Se oli mahdollista, sillä Aron on Ruotsin kansalainen.

Poliisi kuuli Lindaa useita kertoja usean tunnin ajan. Mutta kun poliisi halusi myöhemmin kuulustella Aronia, tämä oli kadonnut. Aron ei ollut saapunut vankilaan suorittamaan vankeusrangaistustaan.

Linda teki rikosilmoituksen myös Suomessa, mutta täälläkään viranomaiset eivät löytäneet Aronia.