Re: Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)
Lähetetty: La Elo 22, 2026 7:20 am
Turvapaikanhakijoita on edelleen eniten niistä maista, joista tulleilla on eniten vaikeuksia sopeutua länsimaiseen kulttuuriin.
Hämeen Sanomat 22.8.2026 / https://www.hameensanomat.fi/uutissuomalainen/9721772
Valtaosa turvapaikkahakemuksista käsitellään nyt nopeutetusti
EU:n uusi maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus on muuttanut turvapaikkahakemusten käsittelyä.
Yhä useampi turvapaikkahakemus ohjataan nopeutettuun menettelyyn.
Taustalla on 12. kesäkuuta voimaan tullut EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus. Sopimus sisältää suoraan jäsenvaltioissa sovellettavia asetuksia.
– Nopeutettuun menettelyyn ohjautuu sopimuksen myötä aiempaa suurempi määrä hakemuksia, kertoo johtava asiantuntija Melanie Soini Maahanmuuttovirastosta (Migri).
Turvapaikkahakemus pitää käsitellä nopeutetussa menettelyssä kolmessa kuukaudessa, kun normaalissa menettelyssä käsittely saa kestää kuusi kuukautta.
– Uudistuksen jälkeen nopeutettuun käsittelyyn on ohjattu 60 hakemusta ja normaaliin menettelyyn 38 hakemusta, Soini kertoo viime viikon luvuista.
Kyseessä ovat esikäsittelyvaiheen läpikäyneet hakemukset, jotka ovat vireillä.
– Ennen sopimuksen voimaantuloa luvut olivat toisin päin. Silloin valtaosa hakemuksista ohjautui normaaliin menettelyyn.
Uudessa sopimuksessa on enemmän perusteita, joiden vuoksi hakemus tulee ohjata nopeutettuun menettelyyn.
Nopeutettuun menettelyyn ohjataan esimerkiksi hakijat, jotka tulevat EU:n hyväksymistä turvallisista maista. Niihin kuuluvat Bangladesh, Egypti, Intia, Kolumbia, Kosovo, Marokko ja Tunisia sekä kaikki EU-ehdokasmaat pois lukien Ukraina.
Esimerkiksi turkkilaisten ja georgialaisten jättämät turvapaikkahakemukset voidaan ohjata nopeutettuun menettelyyn.
– Jos hakija tulee turvallisesta alkuperämaasta, hakijan pitää pystyä selvittämään, miksi maata ei voi pitää turvallisena juuri hänelle.
Turvallisista maista tulevien lisäksi nopeutettuun menettelyyn ohjataan myös hakijat, jotka tulevat maista, joiden kansalaisten turvapaikkahakemusten hyväksymisprosentti on EU-tasolla alle 20.
Näiden maiden joukkoon kuuluvat muun muassa Venäjä ja Irak, joiden kansalaiset jättivät viime vuonna kolmanneksi ja neljänneksi eniten hakemuksia Suomessa.
Osa 20 prosentin sääntöön kuuluvien maiden hakijoista ohjataan kuitenkin normaaliin menettelyyn.
– Jos maa on muuten turvallinen, mutta maassa vainotaan esimerkiksi homoseksuaaleja, niin tällaisen profiilin omaavia henkilöitä ei ohjata nopeutettuun menettelyyn pelkästään sillä perusteella, että hakija tulee maasta, jossa hyväksymisprosentti on EU-tasolla alle 20, Soini kertoo esimerkin.
– Migri on tehnyt rajauksia Irakin ja Venäjän osalta, eli kaikki näiden maiden kansalaisten hakemukset eivät ohjaudu kansalaisuuden perusteella nopeutettuun menettelyyn, Soini kertoo.
Eniten turvapaikkahakemuksia ovat jättäneet tänä vuonna afganistanilaiset ja somalialaiset. Heidänkin hakemuksiaan voidaan ohjata nopeutettuun menettelyyn, jos hakemus vaikuttaa ilmeisen perusteettomalta tai hakija on antanut harhaanjohtavia tai vääriä tietoja.
Tämän vuoden tammi–heinäkuussa jätettiin kaikkiaan 1 268 turvapaikkahakemusta. Soini korostaa, että jokainen turvapaikkahakemus arvioidaan yksilöllisesti myös nopeutetussa menettelyssä.
– Turvapaikan myöntämiseen ei ole tullut muutoksia. Hakemus voidaan siirtää nopeutetusta menettelystä normaaliin menettelyyn tarvittaessa.
Nopeutettu menettely nopeuttaa myös kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistamista. Vaikka turvapaikanhakija hakisi päätökseen muutosta, hänet voidaan poistaa maasta.
Nopeutetussa menettelyssä kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija voi pyytää hallinto-oikeudelta lupaa jäädä Suomeen odottamaan valituksen käsittelyä hallinto-oikeudessa.
– Jos hallinto-oikeus ei myönnä lupaa, hakija voidaan poistaa maasta, vaikka valitusta vielä käsiteltäisiin hallinto-oikeudessa.
Vielä on ennenaikaista arvioida, miten paljon hakemusten käsittely lopulta nopeutuu.
Uusi sopimus tuo nopeutetun menettelyn lisäksi keinoja, joilla pyritään vähentämään turvapaikkahakemusten väärinkäyttöä. Tällainen on hakemuksen epäsuora peruminen.
– Jos hakija ei omalla toiminnallaan edistä hakemusta, hakemus voidaan epäsuorasti peruuttaa.
Näin voi käydä, jos hakija jättää saapumatta turvapaikkapuhutteluun ilman syytä tai ei ole vastaanottokeskuksessa tavoitettavissa. Sopimus on tuonut myös muutoksia siihen, miten haavoittuvassa asemassa olevia voidaan tunnistaa.
– Alusta asti arvioidaan haavoittuvuutta ja erityisen tuen tarpeita. Esimerkiksi erilaiset sairaudet tai vammat voivat vaikuttaa harkintaan.
****************
Pakolaisneuvonta pelkää, että suojelun tarve jää tunnistamatta
Marika Löf / Uutissuomalainen
Turvapaikanhakijoita avustavan Pakolaisneuvonta ry:n johtava juristi Marjaana Laine on huolissaan siitä, että yhä useampi turvapaikanhakija ohjataan nopeutettuun turvapaikkamenettelyyn.
Vaarana on, että suojelun tarpeessa oleva ihminen jää tunnistamatta ja että tehdään vääriä kielteisiä päätöksiä.
– Se on ihmisen kannalta korjaamatonta, jos hän joutuu palautetuksi maahan, jossa häntä uhkaa kidutus, epäinhimillinen kohtelu tai hengenvaara, Laine sanoo.
Laineen mukaan on vielä liian aikaista arvioida EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen vaikutuksia käytännössä, sillä sitä on sovellettu vasta kaksi kuukautta.
Hän kuitenkin pelkää, että hakijoiden mahdollisuudet saada laadukasta oikeudellista apua heikkenevät entisestään, kun alkuvaiheen oikeudellista apua rajoitetaan, turvapaikkamenettelyä nopeutetaan ja valitusaikoja lyhennetään.
Pakolaisneuvonnan huolena ovat erityisesti haavoittuvassa asemassa ja tuen tarpeessa olevat hakijat. Heitä ovat esimerkiksi kidutuksen, ihmiskaupan tai lähisuhdeväkivallan uhrit, alaikäiset, vanhukset sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt.
– Hyvin harvoin haavoittuvuus näkyy päälle päin. Sen tunnistaminen vaatii erityisosaamista, aikaa ja luottamukselliset olosuhteet, Laine korostaa.
Turvapaikkahakemuksen alkuvaiheessa hakija voi saada oikeusapua ensisijaisesti julkisista oikeusaputoimistoista. Vasta valitusvaiheessa hänellä on oikeus valita yksityinen avustaja.
Laineen mukaan on epäselvää, miten alkuvaiheen oikeusapu toteutuu.
Laine pitää ongelmallisena myös sitä, että nopeutettuun menettelyyn ohjataan hakijoita useista maista, joiden ihmisoikeustilanne on heikko. Tällaisia maita ovat muun muassa Venäjä, Irak ja Turkki.
– Näistä maista tulevien hakemukset edellyttävät yksilöllistä ja huolellista arviointia.
Laineen mukaan epäonnistuneen turvapaikkaprosessin korjaaminen vasta vuosien päästä ei ole kestävä eikä inhimillinen vaihtoehto.
Pakolaisneuvonnan käytännön työssä näkyy jatkuvasti, miten henkilö on saanut turvapaikan vasta päästyään asiantuntevan avun piiriin ja usein jopa yli kymmenen vuotta ensimmäisen hakemuksen jälkeen. Lopulta perusteet turvapaikan myöntämiselle ovat olleet samat kuin alussa.
