Itse en usko suunnitelmallisuuteen mitä henkirikokseen tulee. Epäillyn aikeena on voinut olla selvittää tyttöjen välejä hiertänyt asia (mikä sitten onkaan) ja siksi lähdetty yhdessä. Asiasta on tullut riitaa (riita poliisikin mainitsema fakta), sanan säilä on osunut epäiltyä niin arkaan paikkaan, että kokenut itsensä nöyryytetyksi ja joutunut silmittömän raivon valtaan ja jälki sen mukaista, ns. overkill.
http://m.iltalehti.fi/mieli/2015020619149252_md.shtml
Terveys | Mieli ja masennus
Tämä tunne on kaikkein voimakkain
Sunnuntai 08.02.2015 klo 13:59
Onnellisuutta ja vihaakin väkevämpi tunne on se, kun ihminen tuntee olonsa nöyryytetyksi.
COLOURBOX
Amsterdamin yliopistossa mitattiin, mitä ihmisen aivoissa tapahtuu, kun he kokevat erilaisia tunteita. Tätä varten koehenkilöiltä otettiin aivosähkökäyrä (EEG), joka kertoo aivojen sähköisistä tapahtumista.
Koehenkilöt johdateltiin erilaisiin tunnetiloihin. Niitä olivat viha, onnellisuus ja nöyryytetyksi itsensä kokeminen.
Nöyryytyksen tunnetta tutkijat herättelivät seuraavalla tapahtumaketjulla: Olet tehnyt nettipalvelun kautta treffit tuntemattoman henkilön kanssa. Huomaat, että deittisi katsoo sinua, tunnistaa sinut, kääntyy pois ja kävelee rivakasti pois sanomatta sanaakaan.
Tutkijat katsoivat EEG.stä, kuinka paljon aivot reagoivat. Nöyryytyksen suuruus yllätti.
Nöyryytyksestä tuli paljon suuremmat määrät negatiivista tunnetta kuin vihasta. Nöyryytyksen tunne oli niin voimakas, että intensiteetiltään se voitti myös valtavan onnellisuuden.
Nöyryyttämällä kasvattaminen
Nöyryyttäminen saa ihmisen tuntemaan olonsa todella kurjaksi, ja sen lisäksi nöyryytys saa siis tämän tutkimuksen mukaan aivoissa aikaan enemmän mylläkkää kuin viha tai onnellisuus.
Kun ihminen tuntee olevansa nöyryytetty, hän tuntee olonsa muita mitättömämmäksi.
Jos taas olet se, joka nöyryyttää, voit olla niin suuren nöyryytyshuuman vallassa, ettet itsekään sitä tunnista. Nöyryyttämisen käyttäminen ihmisten välisissä suhteissa onkin sellainen ase, jonka käyttöä on syytä miettiä.
Nöyryyttäjä voi osoittaa ihmisille heidän virheitään ja uskotella itselleen, että hän tekee vain hyvää kertoessaan, mikä ja miten muilla menee toimissaan pieleen. Näin voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun vanhempi puhuu lapselleen, opettaja oppilaalle, ystävä ystävälle tai esimies alaiselleen.
On kuitenkin olemassa rakentavampia ja ystävällisempiä tapoja saada ihminen tekemään asioita toisin kuin ehdoin tahdoin nöyryyttäminen.
Lähde: Psychology Today