MURHA.INFO

Saksan vaalit saattavat olla käännekohta - edes jonkinlainen. Aiemmin tukahdutettu "äärioikeisto" vahvistanee asemiaan. Outoa, että saksalaisten parhaaksi toimiva yhdistys luokitellaan "belsebuubiksi" ja väkivaltainen ideologia islam, sen sijaan toivotetaan tervetulleeksi.

Sen sijaan että päivitetään äärioikeistoa, niin pitäisi pikemminkin päivittää ihmisoikeudet ja siirtyä käyttämään sanaa ihmisvelvollisuudet ja ajaa villi-ihmiset takaisin Afrikkaan sekä Lähi-itään. Saksalaiset ovat jotenkin sokeita kaikelle sille paskalle mitä ns maahanmuuttajat ovat siellä tehneet. Yliymmärtäväisiä, kuuroja sekä sokeita.

Saksan äärioikeisto päivitti rasismin tälle vuosikymmenelle ja nousee pian käyttämään myös valtiollista valtaa – ”Nyt sanotaan asioita, joille ei ole ollut keskustelussa tilaa sitten natsi-Saksan”

Pegida-liike sai Dresdenissä väen liikkeelle ja vei äärioikeiston tälle vuosikymmenelle. Vaihtoehto Saksalle -puolue tuo samat aatteet Saksan liittopäiville.

MIELENOSOITTAJAJOUKON kärjessä kulkee hahmo, joka on asetellut kätensä juuri tietyllä tavalla niin, että vastakkain asetetut sormet muodostavat kuin kärjellään seisovan kolmion.

Käsien asento on Saksan liittokanslerin Angela Merkelin tavaramerkki. Merkeliä tämä joukko vihaa. Päälleen mielenosoituskulkuetta johdatteleva Merkel-hahmo on saanut niqabin.

”Merkel muss weg”, lähde Merkel, väkijoukko huutaa.

Joku kantaa kylttiä, jossa Merkeliä sanotaan äänestäjien pettäjäksi. Tälle joukolle Merkel on se, joka muuttaa Saksan islamilaiseksi. Niqabiin verhottuun Merkeliin kiteytyy kaikki vihollisesta.

MARSSIJAT kuuluvat Pegida-liikkeeseen. Liike osoittaa joka viikko mieltä Dresdenin keskustassa. Päähuolena on Saksan muuttuminen islamilaiseksi.

Tästä tulee myös liikkeen nimi. Pegida on lyhenne sanoista Patriotische Europäer gegen die Islamisierung des Abendlandes, isänmaalliset eurooppalaiset länsimaiden islamisaatiota vastaan.

Toisiaan marssijat puhuttelevat patriooteiksi, isänmaanystäviksi. Äärioikeiston tunnuksekseen omimat puna-kelta-mustat liput liehuvat.

Kuusikymppinen dresdeniläispariskunta Christa ja Lothar Wurlitzer aikoo marssia mukana, niin kuin kymmeninä kertoina aiemminkin.

”Vastarinta, vastarinta, vastarinta”, väkijoukko kajauttaa.

”Tämä on meidän huutomme, sillä meidät on petetty”, Christa Wurlitzer sanoo Dresdenin rautatieaseman edessä marssin lähtöpaikalla.

Koolla on niin nuorta miestä kuin vanhempaa väkeä. Pariskuntia, miesryhmiä. Kivipenkillä istuvilla rouvilla on tyynyt takamuksen alla. Moni tuntee toisensa, sillä onhan tässä jo tavattu. Tämä on Pegida-liikkeen 125. marssi.

Kun kuuntelee Wurlitzereja, saa vaikutelman, ettei heidän ainoa huolensa liity eri uskontoihin. He ovat kauttaaltaan tyytymättömiä Saksan politiikkaan. Christa Wurlitzeria, tavaratalon myyjää, huolestuttaa oman tulevan eläkkeen riittävyys. Lothar Wurlitzer on jo eläkkeellä.

Saksa ottaa pakolaisia, vaikka saksalaisten omat asiat eivät ole kunnossa, Lothar Wurlitzer sanoo.

”Näen eläkeläisiä, jotka joutuvat keräämään pulloja selvitäkseen”, Christa Wurlitzer sanoo.

PEGIDA on Dresdenissä lokakuussa 2014 syntynyt Luz Bachmannin johtama liike, joka on kolmen elinvuotensa aikana päivittänyt rasismin tälle vuosikymmenelle.

Äärioikeisto ei ole Dresdenissä uutta, mutta se on, että äärioikeistolainen liike kerää tuhansia kadulle viikko toisensa jälkeen, sanoo Saksin osavaltion integraatioministeri Petra Köpping Dresdenissä äärioikeistoa käsittelevän keskustelutilaisuuden jälkeen.

Pegidan piirissä käytetään kieltä, joka kertoo, ettei kyse ole vain maahanmuuttopolitiikan arvostelusta, vaan rasismista. ”Nyt sanotaan ääneen sellaisia asioita, joille ei ole ollut Saksan julkisessa keskustelussa tilaa sitten natsi-Saksan”, Köpping sanoo.

Pegida perustettiin jo ennen pakolaiskriisiä, mutta se toi liikkeelle lisää vauhtia. Suurimmat mielenosoitukset talvella 2015 keräsivät yli 20 000 osallistujaa, ja liike levisi eri kaupunkeihin. Pegida on myös osannut kanavoida ja kasvattaa kansalaisvihaa verkossa ja kohdistaa sen Saksan poliittiseen johtoon.

Vaaleissa pegidalaisten äänet menevät uudelle Vaihtoehto Saksalle -puolueelle eli AfD:lle. Pegida onkin rinnakkaisilmiö samaan aikaan vauhdilla kannatustaan kasvattaneelle AfD:lle.

AfD:lle Pegida on ollut hyödyllinen äärioikeistolaisuuden paisuntasäiliö. Se haluaa Pegidan äänet, mutta voi silti väittää, ettei sillä ole mitään tekemistä Pegidan avoimen rasismin ja islamofobian kanssa.

PEGIDA on siitä mielenkiintoinen ilmiö, että se on varsin varttuneiden liike. Monella on Wurlitzerien pariskunnan tapaan tausta DDR:ssä. Niin on myös Köppingillä.

Köpping on ottanut asiakseen kuunnella, mitä Pegidan kannattajia painaa. Hän on sitä mieltä, että osasyy äärioikeiston nousuun on siinä, miten ihmisiä kohdeltiin Saksojen yhdistyessä.

Äärioikeiston tutkijat sanovat, että osalla Pegidan kannattajista on kommunismin jälkeinen identiteettikriisi. Köpping puolestaan sanoo, että Saksojen yhdistyessä ei ymmärretty, että talouden rinnalla olisi pitänyt puhua myös tunteista.

”Sitä muutosta, jonka itäsaksalaiset yhdessä yössä kohtasivat, on vaikea kuvailla. Kyse ei ollut vain työpaikoista tai siitä, että osuuskaupan tilalle tuli supermarket. Muutokset koskivat persoonaa, identiteettiä, käsitystä maailmasta.”

Moni jäi yksin, ja nyt pitäisi taas uudistua. Uusilla mullistuksilla on sellaisia nimiä kuin globalisaatio ja digitalisaatio. ”Puhupa innolla itseohjautuvista autoista ihmiselle, joka sanoo, että pieni elanto kertyy autonkuljettajana.”

Pakolaiskriisi teki huolen omasta tulevaisuudesta konkreettiseksi, Köpping sanoo. Taas olisi muutos edessä, ja poliitikkojen huomio menisikin nyt pakolaisiin. ”Integroikaa ensin meidät, tuntuu olevan monen viesti.”

Alustan varsin hahmottomallekin vastustukselle tarjoaa nyt äärioikeisto, Köpping sanoo. Köppingin mielestä on samaan aikaan sekä surullista että vaarallista, että moni ei edes tajua, mitä Pegida pohjimmiltaan poliittisesti ajaa. Monelle kyse on köyhyydestä, osattomuudesta. Tunteesta, ettei merkitse kellekään mitään, ei rasismista tai diktatuurin ihannoimisesta.

HUOLI äärioikeiston noususta on todellinen, sanoo Saksin osavaltion tiedustelupalvelun johtaja Gordian Meyer-Plath Dresdenissä. ”Mistään tyhjiöstä tämä ei tosin tule.”

Saksi on vuosikymmenet ollut äärioikeiston tyyssija. Uusnatsit ovat omineet Dresdenin pommitusten vuosipäivän omaksi marssipäiväkseen, ja äärioikeistolaista väkivaltaa, ryhmiä, tapaamisia ja konsertteja on enemmän kuin Saksassa keskimäärin.

Juuri täällä äärioikeistolainen NPD-puolue nousi vuonna 2004 maapäiville. Juuri täällä AfD valittiin ensimmäistä kertaa maapäiville vuonna 2014.

Pegidaa tiedustelujohtaja Meyer-Plath ei luokittele äärioikeistolaiseksi – kokonaisuudessaan. Liike on vielä epämääräinen sekoitus protestimielialaa, mutta se on tarkkailussa. ”Se on kasvualustaa äärioikeistolle. Eri ryhmien jäseniä ja johtajia on paikan päällä ja puhumassa yleisölle, etsimässä uusia jäseniä.”

VANHEMPI rouva Pegidan riveistä näyttää keskisormea. Moni kantaa AfD:n vaalijulisteita. Vaalien alla AfD:n kannatus on taas kasvanut. Pegidan marssien osallistujamäärät kuitenkin supistuvat.

Pragerstraßen kävelykadulla Pegidan ottaa vastaan vastamielenosoitus. Sillekin on ehtinyt jo kuukausien kuluessa muodostua rutiininsa. Vastamielenosoittajien orkesteri soittaa karnevaalimusiikkia ja vuvuzelat törisevät, kun Pegidan väki marssii ohi.

”Minusta Pegidan aika on jo ohi, mielenosoitus on enää sosiaalinen tapahtuma”, sanoo Dresdenissä vuodesta 2000 lähtien asunut suomalainen lääketieteilijä ja biokemisti Kai Simons.

Vaikkei Simons osallistu vastamielenosoituksiin, hän on toiminut aktiivisesti osoittaakseen, että Pegidalle on myös vastavoimia. Simonsille kyse on paitsi demokratian ja suvaitsevaisuuden puolustamisesta, myös Dresdenin bioteknologiayhteisön vetovoimasta kansainvälisten tutkijoiden silmissä. Rasistinen liike kaduilla herätti kysymyksiä ja huolta.

”Tietysti se oli ongelma, samoin kuin dresdeniläisten haluttomuus asettua julkisesti Pegidaa vastaan.”

Tutkijayhteisö päätti toimia, ja tammikuussa 2015 ryhmä järjesti suuren konsertin Dresdenin sydämessä Frauenkirchen edessä. Tapahtuma keräsi 25 000 ihmistä osoittamaan, että Dresden on avoin kaupunki kaikille, kertoo tapahtuman keskeisiin järjestäjiin kuulunut Elisabeth Ehninger Dresdenin bioteknologiayritysten keskittymässä Biotec-keskuksessa.

Siellä pitävät majaansa paitsi Ehningerin ja tämän puolison useat bioteknologiayritykset myös Pegidan vastareaktioksi syntynyt Cellex-säätiö, joka tuottaa ja rahoittaa monia demokratia- ja kotouttamishankkeita.

”Olen sitä sukupolvea, joka kysyi vanhemmiltaan, mikseivät he toimineet, kun natsit nousivat valtaan. En halua, että minun lapseni joutuvat kysymään samaa minulta”, Ehninger sanoo.

VAIKKA Pegida on ilmiö, äärioikeiston nousua ei silti pidä liioitella, Simons sanoo.

”Vaaleissa AfD nousee valtiopäiville, mutta minusta on vain demokratian voima, että myös äärioikeistolla on puolue.”

Enemmistö Saksassa suhtautuu hyvin vakavasti historiaansa ja varsinkin natsismiin, Simons sanoo.

”Vaikka uskon, että Pegida jo kuihtuu, täytyy sanoa, että Pegida oli edelläkävijä. Se toi Saksassa huomion uudenlaiselle oikeistopopulismille ennen Donald Trumpin valintaa Yhdysvaltain presidentiksi. Pegida vaikutti meihin kaikkiin.”

Helsingin Sanomat
17.9. 2:00 , Päivitetty: 17.9. 7:37

Kannattaa katsoa mitä musta mies videolla sanoo.

Pitää paikkansa!

Unkari sulkee kaikki turvapaikan­hakijat piikki­lankojen taakse – HS kuvasi helikopterilla parakki­leirit ja selvitti, mitä leireillä tapahtuu

Suomessa alettiin puhua Turun iskun jälkeen pakolaisten säilöön ottamisesta. Unkarissa sitä jo tehdään. Unkarin parakkileirit ovat tarkasti vartioituja säilöönottokeskuksia, joissa takavarikoidaan kaikki vartalosuihkeet ja jopa värityskynät. HS tapasi afganistanilaisia, joilla on kokemusta leirien oloista.

PAHINTA ei ollut kuumuus, joka tunkeutui parakkeihin ja suojaamattomalle pihamaalle. Pahinta eivät olleet myöskään itikat, jotka sikisivät lähipusikoissa ja hyökkäsivät kimppuun auringon laskettua, koska nukkumatilana toimivan parakin ovea oli pakko pitää auki.

Kynien, deodorantin ja parranajovälineiden takavarikoinnin sekä jatkuvan vartioinninkin olisi voinut vielä kestää.

Pahinta oli se, miten työn­tekijät kohtelivat turvapaikan­hakijoita Unkarin rajalla sijaitsevalla suljetulla leirillä.

”Mikään muu ei ollut yhtä loukkaavaa”, sanoo afganistanilainen Ibrar, 18.

”He puhuivat meille kuin orjille. Jos pyysit jotain tai huomautit jostain, vastauksena oli aina, että tuossa on portti, tervemenoa takaisin Serbiaan.”

Unkarista turvapaikan saanut Ibrar istuu syyskuisena iltana ­budapestilaisessa ravintolassa. Takana on pitkä koulupäivä unkarin kielen opiskelua ja edessä haaveet talouden ja kauppatieteiden opinnoista.

”Leirillä koin Unkarin ikävät kasvot, ja nyt näen sen hyvät kasvot”, Ibrar sanoo ja hymyilee ujosti.

UNKARI päätti maaliskuun lopussa sulkea kaikki turvapaikanhakijat kahdelle Serbian rajan pintaan perustetulle leirille. Tarkasti vartioituja parakkileirejä ympäröivät metalliaidat, joita on korotettu piikkilangoilla.

Unkari sai osakseen paljon kansainvälistä paheksuntaa, kun se päätti keväällä leirien perustamisesta. Leirit ovat äärimmäinen esimerkki siitä, mitä Suomessakin käyty keskustelu turvapaikanhakijoiden säilöönotosta voisi käytännössä tarkoittaa.

Keskustelu käynnistyi, kun marokkolainen turvapaikanhakija puukotti Turussa elokuussa kymmentä ihmistä.

Tällaisen parakkileirin läpi kulki myös Ibrarin matka Unkariin. Hän kuuluu Afganistanin hazara-vähemmistöön, mutta perhe pakeni talebaneja Pakistanin Quettaan hänen ollessaan kaksi­vuotias.

Sieltä Ibrar aloitti matkansa kohti Eurooppaa joulukuussa 2015, kun tilanne myös Quettassa alkoi käydä ahdistavaksi talebanien takia. Tie Unkariin kulki ­Iranin vuorten, Turkin, Kreikan, Makedonian ja Serbian kautta.

Röszkeen avatulle leirille Ibrar meni ensimmäisten joukossa huhtikuun alussa ja pääsi sieltä pois kesäkuun lopussa.

”Olin aluksi hyvin turhautunut vartijoista. Heidän katseensa seurasi kaikkialle”, Ibrar kertoo ja matkii vartijoiden liikettä.

Röszken leiri sijaitsee keskellä rajapöpelikköä aivan virallisen rajanylityspaikan kupeessa. Turvapaikanhakijoille se ja toinen, Tompassa sijaitseva leiri ovat ainoita reittejä Serbiasta Euroopan unioniin. Unkari on tilkinnyt Serbian-vastaisen rajansa neljä metriä korkealla aidalla pysäyttääkseen laittomat rajanylitykset.

Raja-aita rakennettiin vuonna 2015, kun Unkarin läpi kulki noin 400 000 siirtolaista.

Nyt Röszken ja Tompan leireille hyväksytään yhteensä sata ihmistä viikossa. Ihmis­oikeus­järjestöjen mukaan se on hatusta vedetty rajoitus, sillä kaikilla vainon kohteeksi joutuneilla pitäisi olla oikeus hakea turvapaikkaa.

Leirille päästäkseen pitää kaiken lisäksi saada ensin Serbian puolella nimensä listalle. Ibrar pystyi kiilaamaan jonossa, koska kielitaitoinen nuorimies oli toiminut rajalla tulkkina.

YK:N pakolaisjärjestö UNHCR ja ihmisoikeusjärjestö Helsinki-komitean Unkarin-osasto arvostelevat parakkileirejä erityisesti siitä, että ne ovat käytännössä pidätyskeskuksia.

Turvapaikanhakijan on pysyttävä leirillä koko se aika, joka kuluu hänen hakemuksensa käsittelyyn. Joillekin, kuten Ibrarille, se on tarkoittanut useita kuukausia.

Ibrar oli 17-vuotias, kun hän asteli sisään Röszken portista. Alaikäisten sulkemista säilöönottoleireille pidetään ongelmallisena. Leirille joutuvat paitsi vanhempiensa kanssa matkustavat lapset myös yksin liikkeellä olevat yli 14-vuotiaat nuoret.

Lapsille ei ole tarjolla opetusta eikä juuri muitakaan aktiviteet­teja. Leireiltä otetuissa kuvissa näkyy, että perheille varattujen osastojen pihamaalla seisoo muutamia keinuja, liukumäkiä ja kiipeilytelineitä.
SYYSKUUN lopussa leireillä oli yhteensä 421 ihmistä, joista yli puolet oli alaikäisiä.

Ibrar nukkui leirillä parakissa, johon oli ahdettu viisi sänkyä ja yksi kaappi tavaroiden säilyttämistä varten. Vapaata liikkuma­tilaa parakeissa on alle neljä neliötä, mikä on Helsinki-komitean mukaan vähemmän kuin vaadittu tila Unkarin vankiselleissä.

Ruokailu ja peseytyminen hoituvat erillisissä, näihin tarkoituksiin varustetuissa parakeissa.

Ibrar kertoo, että kaikki vartalosuihkeet, kuten hyttysmyrkyt ja deodorantit, takavarikoitiin turvallisuussyistä. Myös kynät vietiin. Ruokaa sai, mutta ei juuri vihanneksia eikä hedelmiä.

Pihamaa oli valkoista sepeliä, joka muuttui auringonpaahteessa kaiken likaavaksi pölyksi. ­Parakeissa ei ollut ilmastointia eikä pihamaalla minkäänlaista auringonsuojaa, joten olot olivat kesäkuumalla hikiset.

Parranajo hoitui niin, että vartija toi Ibrarille aina silloin tällöin höylän ja valvoi vessan ulkopuolella, kun hän ajoi partansa.

”Sitten höylä piti antaa takaisin ja vartija tarkasti sen”, Ibrar sanoo.

LEIREILLÄ tarjotaan yksinkertaisia terveyspalveluja. Vaativampaa hoitoa tarvitsevat viedään leirin ulkopuolelle sairaalaan.

Helsinki-komitean ja UNHCR:n mukaan raskaana olevia naisia vietiin ainakin alkuaikoina käsiraudoissa lääkärintarkastukseen.

Ibrarin ikävin muisto leiriltä liittyy parakkikaverin käteen ilmestyneeseen ihottumaan. Kaikki parakin asukit vietiin pesey­tymistilaan ja käskettiin riisuu­tumaan. Paikalle ilmestyi naispuolinen terveydenhoitaja, joka halusi ruiskuttaa poikien alastomat kehot.

Ibrar kieltäytyi luopumasta pyyhkeestään, sillä hän ei halunnut näyttäytyä alasti vieraalle naiselle.

”Se oli kamalaa. Pyysin mieshoitajaa ja tarjouduin tekemään sen myös itse”, Ibrar kertoo.

Muutaman tunnin väännön jälkeen paikalle saatiin miespuolinen poliisi, joka hoiti tehtävän.

UNKARI on myöntänyt Ibrarille toissijaisen suojelun kolmeksi vuodeksi. Ibrar on sikäli onnellisessa asemassa, että hän sai suojelupäätöksen alaikäisenä. Siksi Unkarin valtio tukee häntä 24-vuotiaaksi saakka.

Ibrar saa valtiolta majoituksen ja kuukausirahaa ruokakuluihin, kunhan hän vain opiskelee.

”Sosiaalityöntekijät ovat todella ystävällisiä”, Ibrar kehuu.

Muut pakolaisstatuksen tai suojelupäätöksen saaneet eivät ole yhtä hyvässä asemassa. Myönteisen päätöksen saaneet aikuiset ja heidän lapsensa saavat majoittua avoimessa vastaanottokeskuksessa yhden kuukauden. Sen jälkeen he ovat täysin omillaan ja ihmisoikeusjärjestöjen avun armoilla.

Suurin osa myönteisen päätöksen saaneista jatkaakin Unkarista matkaa muualle Eurooppaan.

VIIMEKSI kuluneiden parin ­vuoden aikana turvapaikkapolitiikkaa on kiristetty monin tavoin useissa EU-maissa.

Turvapaikanhakijoiden säi­löönottoa koskevat käytännöt ja lait vaihtelevat eri maissa, mutta missään muualla se ei ole yhtä systemaattista kuin Unkarissa.

Myös Suomessa virisi Turun puukotuksen jälkeen keskustelu siitä, pitäisikö kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet panna heti säilöön. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ehdotti tuolloin, että ”Suomelle kuuluvat saaret” sopisivat säi­löönottokeskuksiksi.

Unkari on periaatteessa tehnyt pakolaispolitiikassa juuri sen, mitä EU:n ja Schengen-alueen reunavaltion pitääkin: huolehtinut, ettei kukaan ylitä Schengen-alueen ulkorajaa laittomasti ja että kaikki turvapaikanhakijat rekisteröidään. Niin sanotun Länsi-Balkanin reitin tyrehtyminen oli paljolti sen ansiota, että Unkari tukki Serbian-vastaisen rajansa.

Unkarin arvostelu liittyykin ­pitkälti siihen, että se pistää turvapaikanhakijat automaattisesti ja ilman tuomarin päätöstä vankilamaisiin oloihin.

Unkari ei myöskään suostunut ottamaan Italiasta ja Kreikasta yhtään turvapaikanhakijaa EU:n yhteisen taakanjakomekanismin kautta. Unkarin pääministeri Viktor Orbán on luonnehtinut maahanmuuttoa ”myrkyksi”.

Hallituksen tiedottaja Zoltán Kovács syyttää muita Euroopan maita vastuuttomuudesta. Hänen mukaansa Unkarilla on ollut viimeksi kuluneiden kahden ja puolen vuoden aikana kaikkein johdonmukaisin politiikka laittomaan maahanmuuttoon.

Unkari huolehtii Kovácsin mielestä paitsi omasta myös koko Euroopan turvallisuudesta.

”Me emme halua emmekä ole valmiita avustamaan pelissä, jonka näemme Euroopan porteilla. Yritämme noudattaa Schengen-sääntöjä, jotka ovat selvät ja tiukat”, Kovács sanoo toimistossaan Budapestin keskustassa.

”Täytyy tunnustaa se tosiasia, että lähes kaikki Unkarin rajan ylittäneet haluavat jatkaa Länsi-Eurooppaan, myös Suomeen. Teillä on sosiaaliturvajärjestelmä, joka on erittäin avokätinen.”

Kovácsin mukaan Unkari tar­joaa edelleen suojelua niille, jotka sitä todella tarvitsevat. Tämän vuoden tammi–syyskuussa Unkari on myöntänyt turvapaikan tai toissijaista suojelua 805 ihmiselle. Samaan aikaan 2 617 hakemusta on hylätty. Eniten myönteisiä päätöksiä saivat afganistanilaiset ja syyrialaiset.

Parakkileirien olojen arvostelun Kovács tyrmää täysin. Hänen mukaansa leirit täyttävät kaikki vaatimukset.

”Me emme tarjoa luksus­ympäristöä”, Kovács kuittaa.

Väitteet raskaana olevien naisten käsiraudoista saavat Kovácsin lähes ärsyyntymään.

”Tämä on syytös, jota ei ole koskaan todistettu.”

Sanot siis, että näin ei ole tapahtunut?

”En tiedä, en ole nähnyt todisteita.”

UNKARIN mukaan Röszken ja Tompan leirit eivät ole säilöön­ottoleirejä eivätkä vankiloita. Turvapaikanhakijat voivat periaatteessa koska tahansa peruuttaa hakemuksensa ja palata metalliporteista Serbian puolelle.

Monelle tämä ei kuitenkaan ole vaihtoehto. Myöskään UNHCR ei pidä Serbiaa turvallisena maana, jonne turvapaikanhakijoita voisi palauttaa.

Serbian puolella rajaa muu­taman metrin päässä Röszken portista tulee vastaan afganistanilainen Masoud. Heratista kotoisin oleva Masoud työskenteli rakennusinsinöörinä yrityksessä, joka rakensi Afganistanissa kymmeniä kouluja.

Sitten tuli ongelmia talebanien ja muiden paikallisten aseryhmien kanssa. He uhkasivat Masoudin henkeä ja kiristivät rahaa. Masoud perheineen päätti paeta.

Syyskuussa hän odotti vaimonsa ja kolmivuotiaan tyttärensä kanssa pääsyä Röszken leirille. Masoud oli tarjoutunut paikalliseksi tulkiksi, jotta saisi perheensä leirille nopeammin.

Rajapusikossa päivystävä Masoud esittelee puhelimestaan kuvia, joita leirillä oleva tuttava on lähettänyt. Niissä näkyy valkoisin lakanoin pedattuja metallisänkyjä ahtaissa nukkumaparakeissa, pingispöytä ja kuviollisilla liinoilla peitettyjä ruokapöytiä.

”Se on vankila”, Masoud sanoo hiljaisella äänellä. Kasvoilla käväisee alistunut ja anteeksipyytävä hymy.

PARIN viikon kuluttua tapaamisesta Masoudilta tulee viestejä sosiaalisessa mediassa. Hän on päässyt perheensä kanssa leirille, ja heille on annettu käyttöön yksi pieni parakki sänkyineen ja kaappeineen.

Leirin henkilökunta ja sosiaalityöntekijät kohtelevat heitä asiallisesti. Ruoka on kunnollista, ja heille on tarjottu terveyspalveluita. Perheen tyttärelle on muutamia leikkikaluja.

Olot ovat siis paremmat kuin Serbiassa, Masoud sanoo, mutta vankila se on edelleen.

”Ainoa ongelma on, että tämä on suljettu leiri, jota poliisit vartioivat. Se aiheuttaa stressiä pikkuiselle ja meille”, Masoud kirjoittaa.

”Välillä tyttäreni kysyy, miksi olemme aitojen sisällä ja miksi siellä on niin paljon poliiseja.”

Kysymykseen siitä, miten isä tämän selittää, Masoud ei enää vastaa. [/i]

Helsingin Sanomat
22.10. 2:00 , Päivitetty: 22.10. 6:46

Lukijakommenteissa suht nuivaa tekstiä - ihmiset kyllästyneet tähän ns "maahanmuuttoon" ja poliitikkojen selityksiin ja valheisiin.

Pyysin mieshoitajaa ja tarjouduin tekemään sen myös itse”, Ibrar kertoo.

Kertooko tämä ujoudesta vaiko siitä, että hän ei kokenut naista tasa-arvoisena eikä osaavana?

Nainen kelpaa kuitenkin raiskattavaksi ja kaapuun verhottavaksi.

Hallitusvastuussa olevat tahot 2015-20xx ovat syyllisiä Euroopassa 2030 luvulla alkaviin massiivisiin väkivaltaisiin yhteenottoihin.

Väkivaltaiset yhteenotot ovat seurausta realistien - näiden edellisillä vuosikymmenillä "nukkuneiden" ja sittemmin epätoivon murtamana radikalisoituneiden miljoonien eurooppalaisten toimesta. Aiemmin maltillisten realistien joukkoon on 30-luvulla liittynyt myös lukuisia eri maiden vaikutusvaltaisia poliitikkoja sekä turvallisuusviranomaisia, kuten myös eu-maiden hallituksiin syvällisesti pettyneitä liike-elämän vaikuttajia.

Radikaali äärivasemmisto ja -oikeisto lähentyvät -30 luvulla merkittävästi yhteisen vihollisen - eli eu-keskusjohdon vastaisten toimien tehokkuuden lisäämiseksi.

Lopulta eu vajoaa väkivaltaiseen sisäiseen konfliktiin - alkujaan itäisten jäsenmaiden välisen sotilaallisen kalistelun ja jännityksen räjähdettyä käsiin "yllättäen". Yhdysvallat ei puutu asiaan, sillä konflikti on eu:n sisäinen, eikä näin ollen kuulu heidän intresseihin - päin vastoin, koska useat ennen kovin "pihitkin" eu valtiot kasvattavat puolustusmenojaan sadoilla prosenteilla ostamalla hardwarea jenkkifirmoilta, niin jenkithän vaan taputtelevat asialle rasvaisia käsiään.

EU:n poliittiset johtajat ovat menettäneet jäsenmaiden radikalisoituneiden nukkehallitusten luottamuksen ja keskeiset eu elimet syöstään vallasta...

Eipä muuta tänään.

PiikkiSika kirjoittaa asiaa, kun Afrikka lähtee arabien perässä tuennälkäisenä vielä kunnolla liikkeelle, niin soppa on siinä. Maahanmuutolle Eurooppaan tulee tehdä loppu ja häätää nykyisiäkin sopeutumiskelvottomia pois, tarvittaessa pakkotoimin. Ja paljon herkemmin kuin tänään, Eurooppaan ei vaan mahdu.

Matkustin tänään kauan ja ainoa häiriön aiheuttaja oli irakki jättilaukkuineen ja sieltä valuvine lihasnesteineen. Varmasti meni toistamiseen jäihin ja ylihuomenna tms ah halal!

Sit kamat kämpille ja ärrälle, bussipysäkillä notkui 20-päinen siirtolaislauma, jotenkin vaan aisti sen levottomuuden ja hälyn. Mitä työtä tuokin joukkio tulee täällä tekemään, mietin? Ehkäpä olen kriittisyyteni takia sitten rasisti ja natsi? Arvatkaapa paljonko painaa, pystyn yleensä perustelemaan mielipiteeni ja r- ja n-sanat ovat yliammuttuja 100-v Soumessa.

Tilanne alkaa olla kuin Ilkka Remeksen kirjasta, jossa Venäjä tuuppaa "maahanmuuttajia" Suomeen tuhansia ja taas tuhansia:

IL Moskovassa: Turvapaikanhakijoilla tukalat olot Venäjällä - Suomeen tulisi tuhansia afgaaneja, jos itäraja avattaisiin

Jo pelkän turvapaikka-anomuksen jättäminen saattaa kestää kuukausia, ja tuona aikana henkilön katsotaan olevan maassa laittomasti.

Suomen viranomaiset loppuvuodesta 2015 yllättänyt turvapaikanhakijoiden virta Venäjältä ei ole unohtunut itänaapurissa. Kiinnostuneet ovat lähtökuopissa jos raja aukeaisi uudestaan.
- Kaikkihan he teille tulisivat. Afgaanit, syyrialaiset, pohjoiskorealaiset, uzbekit, ukrainalaiset ja muut. Heillä kaikilla on täällä niin vaikeaa, turvapaikanhakijoita avustavan Kansalaisyhteistoiminta-järjestön (Grazdanskoe sodeijstvie) johtaja Svetlana Gannushkina varoittaa.

Kaikkiaan turvanpaikanhakijoita on Venäjällä Grazdanskoe sodeijstvie -järjestön johtajan Svetlana Gannushkinan mukaan noin 200 000 - 300 000. Jos raja Venäjän puolelta Suomeen avattaisiin turvapaikanhakijoille, tekisi se Venäjästä kauttakulkumaan esimerkiksi Afganistanista saapuville tulijoille.

Sisäministeriön tilastojen mukaan Venäjällä asui vuoden alussa 9,7 miljoonaa ulkomaalaista, joista 85 prosenttia on muista IVY-maista. Heistä valtaosa on siirtotyöläsiiä Uzbekistanista, Tadzhikistanista ja Kazakstanista.

Laittomasti maassa oleskeli 2,6 miljoonaa ihmistä. Todellinen luku lienee suurempi, ja mahdollisten Suomeen mielivien elintasopakolaisten määrää voi vain arvailla.

Turvapaikan hakeminen vaikeaa

Gannushkina sanoo pakolaisten ja siirtolaisten kohtelun Venäjällä heikentyneen entisestään Vladimir Putinin päättymässä olevalla presidenttikaudella. Pakolaisaseman saaneita oli tämän vuoden alkuun mennessä vain 598. Heistäkin noin puolet on afgaaneja, joille pakolaisstatus myönnettiin jo 1990-luvulla. Maassa oleskelevista noin 7000 syyrialaisesta pakolaisasema on myönnetty vain kahdelle.
- Vaikeimmassa asemassa ovat poliittisista syistä Venäjälle paenneet uzbekit, joita maan turvallisuusviranomaiset jahtaavat täällä herkeämättä Venäjän turvallisuusviranomaisten avustuksella, Gannushkina väittää.

Tilapäisen pakolaisstatuksen saaneita henkilöitä oli vuoden alussa 228 392. Heistä 226 044 oli ukrainalaisia. Tilapäinen turvapaikka voidaan antaa vuodeksi kerrallaan.

Jo pelkän anomuksen jättäminen saattaa kestää kuukausia, ja tuona aikana henkilön katsotaan olevan maassa laittomasti. Turvapaikanhakija voidaan tuolloin pidättää ja karkottaa. Koska päätöksen turvapaikasta tekee oikeusistuin, on korruptio tavallista. Turvattomuus on yleisin syy siihen miksi yhä useammat turvapaikanhakijat eivät edes vaivaudu hakemaan turvapaikkaa vaan jäävät mieluummin maahan laittomasti.

Pietarissa huhtikuussa tehty terrori-isku ja Länsi-Euroopassa nähdyt veriteot ovat vahvistaneet viranomaisten kielteisiä käsityksiä niin laillisesta kuin laittomastakin maahanmuutosta. Venäjä on perustellut tiukkaa pakolaispolitiikkaa sotaa alueelleen paenneilla sadoillatuhansilla ukrainalaisilla. Nyt ukrainalaistenkin kohtelua on tiukennettu.
- Meillä kävi juuri eräs ukrainalainen, joka ei saanut jatkoa tilapäiselle pakolaisstatukselleen. Mene sotimaan, siirtolaisvirastosta kehotettiin, Gannushkina kertoo.

Toiminta muutamassa rakennuksessa

Moskovan afgaani-diasporan johtajan Mohammad Jalal Ghulamin mielestä suurin ongelma afgaaneille on Moskovassa oleskeluluvan saaminen. Afgaanien toiminta on keskittynyt Moskovassa muutamaan rakennukseen, jotka ovat täynnä afgaanikäsitöitä ja kiinalaista kulutustavaraa kauppaavia myymälöitä.

Ghulam vaalii maanmiestensä etuja komealta kuulostavan ”Ostoskeskus Sevastopolin” yläkerroksen kulmahuoneessa. Järjestö jakaa ilmaista oikeusneuvontaa, tarjoaa taloudellista apua ja sovittelee perhekiistoja. Leivän afgaaneille tarjoavat myymälät. Pelkästään Ghulamin rakennuksessa niitä on pari sataa, joista jokainen työllistää 5-6 henkeä.
- Valtaosalla yritysten omistajista on työluvat kunnossa, osalla on jopa Venäjän kansalaisuus. He tarjoavat afgaaneille työpaikkoja, jotka mahdollistavat vuoden pituisen työviisumin saannin. Toki työtä riittää laittomasti maassa olevillekin, hän hymyilee.

Kampanjoilla kehno teho

Ghulam muistaa hyvin kahden vuoden takaiset tapahtumat. Kaikkiaan Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikkojen kautta saapui Suomeen loppuvuoden 2015 ja alkuvuoden 2016 välillä yhteensä 1741 turvapaikanhakijaa. Heistä valtaosa oli afgaaneja. Jos uusi mahdollisuus aukeaisisi, Ghulam ei epäile, etteikö uusia yrittäjiä löytyisi.
- Tänne jo juurtuneet tuskin lähtisivät, mutta on myös niitä, jotka eivät vielä ole löytäneet paikkaansa. Heitä Suomeen pääsy kiinnostaisi varmasti.

Ilman viisumia Venäjällä oleskelevia afgaaneja hän arvioi olevan noin 15 000 - 20 000.
- Joka tapauksessa eniten Suomeen pyrkiviä tulisi eri reittejä suoraan Afganistanista. Näin tapahtui viime kerrallakin, Ghulam uskoo.

Tilanteen ollessa vaikeimmillaan Suomi käynnisti sosiaalisessa mediassa afgaaneille kohdistetun informaatiokampanjan, jolla pyrittiin kartoittamaan kiinnostuneiden lähtöhaluja. Ghulam ei kampanjoiden tehoon usko.
- Miten ihmeessä tällainen propaganda voisi toimia jos Suomeen päässeet afgaanit levittävät ystävilleen puhelimessa sanaa: olen täällä ja meille jaetaan rahaa? hän ihmettelee.

Geopoliittista trollausta

Katugallup vahvistaa, että lähtijöitä löytyisi myös IVY-maiden asukkaista. Uzbekki Ulugbek innostuu kuultuaan Suomessa meneillään olevasta perustulokokeilusta:
- Yli 560 euroa kuukaudessa ja töitä tekemättä! Meillä Moskovassa minimipalkka on 130 euroa kuukaudessa. Lähden Suomeen heti, kun se on mahdollista, hän hihkuu.

Venäjän vastareaktiot Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen ovat viime viikkojen keskusteluissa jääneet vähälle huomiolle. Viime vuonna julkaistussa itsenäisten asiantuntijoiden laatimassa Nato-arviossa sellaisina mainittiin rajojemme tuntumaan tuotavat sotilasharjoitukset ja kaupan kärsiminen.

Esimerkkinä mainittiin myös itärajan vuotaminen pohjoisessa. Pieninä noroina loppuvuodesta 2015 alkanut turvapaikanhakijoiden saapuminen Pohjois-Norjaan ja myöhemmin myös Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemille sai hälytyskellot soimaan valtiojohdossa.

Vähitellen tilanteeseen heräsivät myös tiedotusvälineet. Turvapaikanhakijoiden virta pysähtyi kuin seinään sen jälkeen, kun presidentti Sauli Niinistö kävi keväällä 2016 Moskovassa neuvottelemassa sopimuksen asiasta. Kaikkiaan Suomeen ehti Venäjältä saapua 1714 turvapaikanhakijaa.

Arvostettu Venäjän turvallisuuspolitiikan asiantuntija Mark Galeotti näkee tapahtuneessa Kremlin kädenjäljen. Halutessaan Venäjä olisi voinut lopettaa turvapaikkarallin siihen paikkaan. Onhan rajan valvonta turvallisuuspalvelu FSB:n vastuulla.
- Se oli geopoliittista trollausta, jota olemme jo nähneet eri muodoissa presidentti Putinilta. Teollaan Venäjä halusi viestittää, että voimme luoda teille ongelmia. Ne voivat kasvaa tai ne voivat hävitä saman tien. Tämä kaikki riippuu teistä itsestänne, Galeotti kiteytti.

Iltalehti
16.11.2017 klo 06.05

"Suomeen päässeet afgaanit levittävät ystävilleen puhelimessa sanaa: olen täällä ja meille jaetaan rahaa?"

Niin, kun tänne pääsevät ja heidät sijoiteaan vokkeihin, niin päivärahat, majoitus, ruoka, erityispalvelut, vapaa liikkuvuus. Mikä ihme heitä estäisi tulemasta. Pois ei ole pakko mennä jos ei halua ja kuka tahansa voi sanoa, että vainotaan, kiusataan, olen homo, haluan olla kristitty (ja kun sellaiseksi kastetaan, niin kotimaahan ei ole menemistä koska tapetaan, vaikka rauhan uskonto ja vaikka vain Suomessa on rasismia).
- Venäjällä on oivallinen kiristyruuvi suomalaisille... Natoon liittyminen voisi laukaista moisen tilanteen juuri sillä tavalla kuten Remes kirjassaan kertoo.

"Uzbekki Ulugbek innostuu kuultuaan Suomessa meneillään olevasta perustulokokeilusta:
- Yli 560 euroa kuukaudessa ja töitä tekemättä! Meillä Moskovassa minimipalkka on 130 euroa kuukaudessa. Lähden Suomeen heti, kun se on mahdollista, hän hihkuu".

Olen kuullut on kaupunki tuolla. Mutta olen kuullut myös sellaista, että taloudelliset edut eivät ole minkäänlainen houkutin kenellekään saapua Suomeen. Olenkohan kuullut väärin tai ymmärtänyt kuulemani väärin?

Doctor Lecter kirjoitti:Tilanne alkaa olla kuin Ilkka Remeksen kirjasta, jossa Venäjä tuuppaa "maahanmuuttajia" Suomeen tuhansia ja taas tuhansia:

IL Moskovassa: Turvapaikanhakijoilla tukalat olot Venäjällä - Suomeen tulisi tuhansia afgaaneja, jos itäraja avattaisiin

Matuinvaasion voimistamiseksi Helsinki päätti 20.11. (...jonka kunnanvaltuustosta on yli 20% vihreitä ja suunilleen sama kokoomus stupidoja) kiillottaa kadut kullalla ja huiski ilmaan mirhamia.

Lainaus:

Helsingin kaupunginhallitus päätti äänestystuloksen jälkeen 20.11 lisätä laittomasti maassa oleskeleville oikeuden maksuttomiin

- lääkkeisiin
- majoitukseen
- ruokaan
- sairauksien hoitoon ja seurantaan
- rokotuksiin
- hammashoitoon
- raskaana oleville ja pienten lasten perheille pidempikestoisen majoitukseen
apuun löytämään väyliä pois paperittomuudesta
- oikeudelliseen neuvontaan
- mielenterveyspalveluihin
- toimeentulotuen lisäämiseen

Lisäksi kaikessa viisaudessaan kaupunginhallitus esittää, että edellä mainittuja palveluja tulee mainostaa kaupungin internet-sivuilla monilla kielillä mm. arabiaksi, somaliksi, bulgariaksi ja romaniaksi.

Onnea Helsinki

Faktat: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki ... iedotteet/ ...eihän noita jaksa kukaan tervepäinen lukea, joten laitetaan nyt vielä tiivistelmä em. päätösasiakirjojen sisällöstä - valamedian tiivistämä - eli ei tarvii uskoa

https://mvlehti.net/2017/11/21/mari-ran ... prosessia/

Saapujien vyöry Eurooppaan aiheuttaa ns paperittomuutta. Helsingin kaupunki teki päätöksen järjestää paperittomille - siis laittomasti Suomessa oleskeleville - täysimittaisen terveydenhuollon. Päätös ei lainkuuliaisia suomalaisia - paitsi siltä osin, että he ovat maksumiehinä.

Eniten vastustajia oli Perussuomalaisten ja Kokoomuksen riveissä.

Vastalauseena Kokoomuksen epäinhimilliselle ja ihmisvastaiselle toiminnalle, päätti puolueen kantava voima, monikulttuurin asiantuntija ja musulmaani erota puolueesta:

Somalitaustainen Faisa Kahiye, 19, pettyi kokoomuksen maahan­muutto­politiikkaan, viimeinen niitti oli keskustelu paperittomista – ”Arvot eivät ole kaupan”

Kokoomuksen taustavaikuttaja jättää puolueen.
AKTIIVINEN kokoomuslainen, somalitaustainen Faisa Kahiye eroaa puolueestaan. Viimeinen niitti eropäätökselle oli keskiviikkona Helsingin kaupunginvaltuustossa käyty keskustelu paperittomiksi kutsuttujen henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluiden laajentamisesta.

Paperittomien palveluiden laajentamista vastustivat äänekkäimmin kokoomuksen ja perussuomalaisten valtuutetut.

Kahiye sanoo syyksi erolleen sen, että kokoomus on hänen näkemyksensä mukaan tehnyt huonoa ja epäinhimillistä maahanmuuttopolitiikkaa. Päätös puolueen jättämisestä on kypsynyt jo pitkään.

”Vuosi sitten hyvin tuntemani pitkän linjan kokoomuspoliitikko sanoi minulle, että Faisa, odota vielä vuosi”, Kahiye kertoo.

”Kun mitään muutosta hyvään ei ole tapahtunut, totesin että tämä on nyt tässä.”

Kahiye näkee, ettei kokoomus ole puolustanut riittävän tiukasti heikommassa asemassa olevia.

”Minun mielestäni arvot eivät ole kaupan, ja Suomessa tulee edistää ihmisoikeuksia eikä päinvastoin.”

KAHIYE SANOO, ettei voi ymmärtää puheenvuoroja, joita kokoomuspoliitikot ovat maahanmuuttoon liittyvissä keskusteluissa pitäneet.

Hän nostaa esimerkeiksi huonosta politiikasta perheenyhdistämisen kriteereiden tiukentamisen, turvapaikanhakijoiden oikeusapujärjestelmän rapauttamisen sekä Helsinkiin suunnitellusta suurmoskeijasta käydyn keskustelun.

”Muslimina pidän erittäin tärkeänä asiana, että muslimeille annetaan mahdollisuus harjoittaa uskontoaan”, Kahiye sanoo.

”Se lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Suurmoskeija-hanke itsessään ei ole vielä valmis, mutta ajatus siitä, että Suomeen saadaan iso ja kaikkia muslimeja palveleva moskeija, on hieno.”

KAHIYE pitää Petteri Orpoa loistavana puheenjohtajana ja korostaa, ettei halua puolueelle mitään pahaa. Juhlapuheissa esitetyt näkemykset esimerkiksi kansainvälisyydestä eivät hänestä kuitenkaan saisi jäädä pelkäksi sanahelinäksi.

”Paula Risikko esitti keväällä pakolaiskiintiön nostamista 300:lla, mutta ei kuitenkaan ollut valmis taistelemaan asian puolesta loppuun asti”, Kahiye sanoo.

Kahiye on tehnyt tulkkina töitä turvapaikanhakijoiden parissa.

”Heillä ei todellakaan ole helppoa. Moni on oikeasti hädässä, ja vaikka turvapaikanhakijat ovat käyneet kaikki oikeusasteet läpi, on todennäköistä, että heille ei ole maata, johon palata turvallisuussyistä.”

”Kyse on ihmisoikeuksista.”

KAHIYE on vasta 19-vuotias. Hän liittyi kokoomukseen 15-vuotiaana. Hän on ollut puolueensa taustavaikuttaja, jota ei vielä ehditty nähdä kovin näkyvillä paikoilla politiikassa. Hän on toiminut muun muassa kokoomusnuorten piirihallituksessa ja hän on ollut puoluekokousedustajana.

”Vaaleissa ehdolle lähteminen ei ole ollut ajankohtaista. Haluan käydä koulut ensin.”

Kahiye sanoo, että on sääli jättää kokoomus, jota hän on maahanmuuttopolitiikkaa lukuun ottamatta pitänyt poliittisena kotinaan.

”Olen kyllä aika pettynyt. Minulta on mennyt usko sisältä päin vaikuttamiseen, kun hyvät ystävät tekevät niin ikäviä päätöksiä valtuustossa ja eduskunnassa”, Kahiye sanoo.

Hän uskoo silti, että on tehnyt oikean päätöksen. Kokoomuksessa on hänen mielestään pohdinnan paikka. [/i]

Helsingin Sanomat
1.12. 9:00 , Päivitetty: 1.12. 10:54

Kuvasta päätellen nainen ei ole vieläkään kotoutunut, sillä hän verhoutuu edelleen väkivaltaisen ideologian vaatimaan huiviin.

Hänen mielestä Suomella on jokin omituinen velvollisuus elättää kaikki saapujat motiiveista, syistä yms riippumatta.

Mielestäni tämä nainen pitäisi lähtettää Somaliaan. Rakentamaan omaa maataan. Hänen paikkansa ei ole Suomessa - senhän osoittaa jo se, millä välinpitämättömyydellä hän suhtautuu verorahojen käyttöön, veronmaksajiin sekä Suomen sisäiseen turvallisuuteen sallimalla maan neekeröinnin ja islamisoinnin.

”Muslimina pidän erittäin tärkeänä asiana, että muslimeille annetaan mahdollisuus harjoittaa uskontoaan”, Kahiye sanoo.

”Se lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Suurmoskeija-hanke itsessään ei ole vielä valmis, mutta ajatus siitä, että Suomeen saadaan iso ja kaikkia muslimeja palveleva moskeija, on hieno.”

Yhteenkuuluvuuden tunne!? Se samako mikä repii musulmaaneja jokaisessa musulmaanimaassa; eivät tule toimeen edes keskenään, jatkuvaa sotaa, riitaa ja pakolaisuutta.

Annetaan mahdollisuus harjoittaa uskontoaan? Heillä jo on moskeijoita, on mm. Roihuvuoressa, jossa imaami puhkuu ja puhuu vihaa sekä aivopesee.

Otetaan vielä tämä kertaalleen:
"...mutta ajatus siitä, että Suomeen saadaan iso ja kaikkia muslimeja palveleva moskeija, on hieno".

Ajatus on kammottava. Suomi ei ole islamilainen maa (vielä) ja suurmoskeija paraatipaikalla olisi katastrofi. Se olisi lopullinen kädenojennus vihamieliselle ideologialle, jonka ainoa tarkoitus on kylvää vihaa, suvaitsemattomuutta, epätasa-arvoa ja terroria.

Faisa Kahiye pitäisi sulkea vankilaan ja päätös karkottamisestaan pitäisi panna täytäntöön mahdollisimman nopeasti. Selvästi yhteiskunnalle haitallinen ihminen.
- Jos karkotus esim. Suomen kansalaisuuden takia ei ole mahdollista, niin sitten loppuiäkseen vankilaan maanpetokselliseen toimintaan ryhtymisestä.

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/art ... gs.xqTLtxw

Väkivaltarikollisuus lisääntyy Saksassa – syynä nuoret turvapaikanhakijamiehet

Ulkomaat Julkaistu 03.01.2018 16:40

Saksaan on saapunut vuoden 2015 puolivälin jälkeen yli miljoona siirtolaista tai turvapaikanhakijaa.

Saksassa väkivaltarikokset ovat olleet tilastojen mukaan kasvussa jo tovin. Tilastojen mukaan väkivaltarikokset lisääntyivät maassa noin 10 prosenttia vuosina 2015 ja 2016.

Hallituksen rahoittaman tuoreen tutkimuksen mukaan suurin syy väkivaltaisten rikosten lisääntymiseen ovat maahan saapuneet nuoret miespuoliset turvapaikanhakijat. Tutkimuksen mukaan valtaosaan lisääntyneistä väkivaltarikostapauksista liittyy nuori, 14-30 -vuotias, turvapaikanhakijamies.

Toisaalta tutkimuksessa huomautetaan, että merkittävässä osassa tapauksista tekijä on saapunut jostain muusta maasta kuin esimerkiksi sisällissodan runtelemasta Syyriasta.

Turvallisemmaksi katsotuista maista saapuvilla ihmisillä on heikompi mahdollisuus saada turvapaikka. Tämä puolestaan johtaa muun muassa katkeroitumiseen ja muihin sosiaalisiin ongelmiin. Saksaan on saapunut vuoden 2015 puolivälin jälkeen yli miljoona siirtolaista tai turvapaikanhakijaa.

Poliittinen soppa kiehuu

Rikosuutiset lisäävät ennestään turvapaikanhakijoita koskevan väittelyn kiihkeyttä maassa, joka yrittää parhaillaan kasata uutta hallitusta syyskuun liittopäivävaalien jäljiltä.

Vaaleissa sekä liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraattinen puolue että sen hallituskumppani sosialidemokraatit menettivät paikkoja. Oikeistopopulistinen ja maahanmuuttokriittinen AfD-puolue nousi samalla parlamentin kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.

Parhaillaan Merkel ja sosialidemokraatit yrittävät löytää yhteisen sävelen hallitusyhteistyön jatkamiselle. Sosialidemokraatit kieltäytyivät vaalien jälkeen hallituspaikasta, mutta muuttivat myöhemmin mieltään, koska vaarana olivat uudet vaalit tai vähemmistöhallitus.

Totuutta ei pystytä enää peittelemään, vaikka kivoja selityksiä voi tietysti aina keksiä.

Laiton maahantulo pohjoismaista Saksaan lisääntyi viime vuonna selvästi – Moni tulijoista oli saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen

Tanskasta, Suomesta, Ruotsista ja Norjasta rekisteröitiin rajalla noin 2 300 laitonta maahantuloa.
TIUKENTUNUT turvapaikkapolitiikka lisäsi laitonta maahantuloa pohjoismaista Saksaan viime vuonna yli kolmanneksella, kertoo saksalaislehti Welt am Sonntag.

Maarajan yli Tanskasta ja meriteitse Suomesta, Ruotsista ja Norjasta tuli Saksaan lokakuun loppuun mennessä 35 prosenttia enemmän laittomia maahantulijoita edellisvuoteen verrattuna. Suurin osa oli afganistanilaisia, irakilaisia ja syyrialaisia.

Laittomiksi rekisteröidään tulijat, joilla ei ole virallista lupaa olla maassa, henkilöpapereita tai viisumia.

Saksan sisäministeriön mukaan useimmat tulijat olivat saaneet jostain pohjoismaasta kielteisen turvapaikkapäätöksen. Osa heistä on jättänyt uuden turvapaikkahakemuksen Saksassa.

POHJOISMAAT ovat tiukentaneet maahanmuuttopolitiikkaansa eri tavoin vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen. Turvapaikanhakijoiden määrä putosi viime vuonna selvästi.

Suomea lukuun ottamatta kaikkiin muihin pohjoismaihin eniten turvapaikanhakijoita on tullut Syyriasta. Suomeen on tullut eniten hakijoita Irakista.

EU:n Dublin-sopimuksen mukaan turvapaikanhakijaksi voi ilmoittautua vain yhdessä EU-maassa, joka on sen jälkeen vastuussa hakijasta. Jos yrittää hakea turvapaikkaa vaikkapa Saksasta ja hakijan sormenjäljet löytyvät Suomesta, Saksa ei käsittele hakemusta.

Käytännössä Saksa on palauttanut Suomeen hyvin vähän turvapaikanhakijoita. Yksi syy on, että hakijat katoavat viranomaisilta.

LUVUSSA ovat mukana vain liittovaltion poliisin valtion rajalla rekisteröimät maahan tulijat. Osavaltioiden poliisi ei tilastoi tulijoita sen mukaan, missä maassa he ovat olleet ennen saapumista Saksaan, kertoi Schleswig-Holsteinin osavaltion sisäministeriö lehdelle.

Schleswig-Holstein sijaitsee Pohjois-Saksassa Tanskan naapurissa.

Tammi–lokakuussa 2017 Saksan poliisi rekisteröi rajoilla yhteensä 2 269 luvatonta maahantuloa Tanskasta, Suomesta, Norjasta ja Ruotsista. Valtaosa tuli Tanskasta.

Tosiasiassa tulijoita on todennäköisesti paljon enemmän, koska suuri osa tulee viranomaisten tietoon vasta, jos he hakevat Saksasta turvapaikkaa.

Samaan aikaan laittoman maahantulon määrä Sveitsistä ja Itävallasta Saksaan putosi selvästi. Tulijoita rekisteröitiin viime vuonna 19 600 ja vuotta aiemmin 74 000.[/i]

Helsingin Sanomat
7.1. 11:11

Suomen ei tarvitse vahtia eikä sulkea rajojaan, sillä meillä on sellainen niiku rekisteri, jonka kautta niiku nähdään ja tiedetään niiku kaikki tulijat*

Maaliskuussa 2016 Nerg väitti Euroopan pakolaiskriisiin liittyen, että Suomessa ”tiedetään jokainen henkilö, joka tänne on tullut, minkälaisella taustalla hän on tullut”.

* Sisäministeriön kansliapäällikön Päivi Nergin kertomus siitä, kuinka tilanne on hallinnassa.

Elokuussa 2017 Turun puukotusten jälkeen hän kertoi, ettei Migri tiedä, kuinka moni turvapaikanhakija esiintyy väärällä nimellä.
Wikipedia

'
Virka on vaihtunut ja Nerg pyrkii ilmeisesti korjailemaan julkisuuskuvaansa.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/379839 ... f=readnext

Päivi Nerg: Laittomasti maahan jäävät iso turvallisuusriski, jota Suomessa ei ennen ole ollut

Sisäministeriön kansliapäällikkönä vuodenvaihteeseen asti olleen Nergin mukaan arvio on, että 5000 turvapaikanhakijaa saa lopullisen kielteisen päätöksen.

Syyskuussa 2015 Tornioon alkoi tulla bussilasteittain turvapaikanhakijoita. Etenkin Oulun ja Helsingin poliisiasemilta oli jo tullut viestejä kasvavasta virrasta. Kesäkuusta alkaen sisäministeriössä oli seurattu tarkasti myös Ruotsia.

– Hienoista aavistusta alkoi olla, mutta emme uskoneet, että koko eurooppalainen järjestelmä pettää, niin että ihmiset eivät jääkään ensimmäiseen maahan vaan vaeltavat koko Euroopan halki Suomeen saakka, sisäministeriön kansliapäällikkönä historiallisessa tilanteessa ollut Päivi Nerg kertoo.

Nergin työ sisäministeriössä päättyi vuoden lopussa. Nyt hän on jo aloittanut valtiovarainministeriön alivaltiosihteerinä.

Noin 15 000 turvapaikanhakijaa on syksyn 2015 jälkeen saanut Suomesta oleskeluluvan. Vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä vajaat 10 000 kielteisestä päätöksestä valittanutta. Kaikki lopulliset päätökset saadaan lokakuuhun mennessä.

– Olemme arvioineet, että noin 5 000 saa lopullisen kielteisen päätöksen, Nerg kertoo.

Suomi on korottanut vapaaehtoisen paluun avustusta, ja matkat ja kuljetukset maksetaan kotikylään saakka. Jos ei lähde, joutuu poliisin pakkopalautusjonoon.

– Jos ihmistä ei löydetä, paperittomasta voi tulla turvallisuusuhka.

Helsingin valtuusto päätti joulukuussa tiukan äänestyksen jälkeen myöntää paperittomille terveydenhuollon. Nerg korostaa, että viranomaiskanta on se, että Suomeen ei saa luoda "välimaastoporukkaa".

– Näemme sen isona turvallisuusriskinä, jota Suomessa ei ennen ole ollut.

Hätämajoitus ja lääkkeet pitää Nergin mukaan antaa. Heti kun akuutti hätä on ohi, laittomasti maassa olevat pitää ohjata kotimaahansa. Oikeusministeriössä on valmisteilla lakiesitys, jonka mukaan maahan laittomasti jääneet voidaan jopa viedä vankilaan.

Suomi on tämän hallituskauden aikana kiristänyt turvapaikkapolitiikkaa. Onko se Nergin mielestä oikein?

– Hallitus edellytti meiltä viranomaisilta, että Suomen EU-direktiivien soveltaminen tarkastetaan suhteessa Ruotsiin, Saksaan ja Euroopan isoihin maihin.

Suomi oli ainoa EU-maa, jossa oli enää mahdollista saada oleskelulupa humanitaarisen syyn perusteella. Se oli Nergin mielestä isoin asia, joka poistettiin lainsäädännöstä. Silloin kun maahan tuli vuosittain keskimäärin vain 3 000 turvapaikanhakijaa, 200 heistä sai oleskeluluvan humanitaarisin perustein.

– On arvioitu, että jos humanitaarinen syy olisi jätetty lainsäädäntöön, olisi levinnyt huhu, että menkää kaikki Suomeen.

Olisi ollut kiva nähdä näitä kommentteja silloin kun Nerg toimi sisäministeriön kansliapäällikkönä ja olisi voinut asiaan jotain vaikuttaakin. Sen sijaan hän tuli kuuluisaksi väitteistään, että jokaisen turvapaikan taustat ovat tiedossa ja lausuttuaan Ylen A2 Turvattomuusillassa: ”Suomi on siinä aivan kärjessä, että me tiedetään jokainen henkilö, joka tänne on tullut, minkälaisella taustalla hän on tullut ja me pystytään niin kuin rekisterin kautta näkemään sitä tilannetta, minkä tyyppisiä ihmisiä meille tulee.”

Nyt Nerg katsoo kai päässeensä sellaiselle oksalle, josta voi vähän räksyttääkin.

Kommentit sinänsä ovat piristävän realistisia, mutta tuskin Nergin itsensä laatimia, vaikka ne hänen nimissään on julkaistukin. Muutenhan tässä olisi täydellinen takinkääntö kyseessä.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005534004.html
Tuhansia turvapaikanhakijoita halutaan palauttaa Suomeen muista EU-maista

MUUT EU-maat ovat pyrkineet lähettämään Suomeen tuhansia turvapaikanhakijoita, jotka ovat aiemmin poistuneet Suomesta.

Pyynnöt perustuvat niin sanottuun Dublin-järjestelmään, jonka periaatteen mukaan turvapaikkahakemus käsitellään vain yhdessä valtiossa.

Vuosina 2016 ja 2017 Suomelle on tehty yhteensä noin 3 600 takaisinottopyyntöä.

– Takaisinottopyyntöjen määrä on kasvanut vuoden 2016 syksystä alkaen ja pysynyt korkeana. Vuodenvaihteeseen saakka pyyntöjä on tullut yleensä kuukausitasolla 150–200, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Mikko Montin kertoi.

MONTININ mukaan ei ole tarkkaa tietoa siitä, montako Suomeen kohdistuvaa takaisinottopyyntöä on nyt voimassa, mutta hän pitää todennäköisenä, että niitä on muutamia tuhansia.

Viime vuoden lopussa Suomeen osoitettujen takaisinottopyyntöjen määrä putosi. Montinin mukaan vaikuttaa, että pyynnöt nousevat nyt takaisin syksyn lukemiin.

– Joulukuu oli huomattavan hiljainen, mutta tammikuu on näyttänyt vilkkaalta.

Montinin mukaan ei ole näköpiirissä, että Suomeen kohdistettavien pyyntöjen määrä olisi vähenemässä niin kauan kuin on käsittelyssä suuri määrä turvapaikkahakemuksia tai niistä hallinto-oikeuteen tehtyjä valituksia.

Takaisinottopyyntö ei merkitse aina, että henkilö palaisi Suomeen.

– Viime aikoina valtaosa takaisinottopyynnöistä on hyväksytty, koska Suomi on vastuussa henkilöstä. Hyväksymisprosentti on ollut noin 90. Pyynnön hyväksymisestä lähtee juoksemaan siirtoaika, jonka kuluessa henkilö on siirrettävä Suomeen.

VUODEN 2016 alun ja viime vuoden marraskuun välillä tehtiin Suomeen 778 Dublin-palautusta.

Pyyntöjä esitetään henkilöistä, joiden turvapaikka­prosessit ovat Suomessa eri vaiheissa. Yleisin tilanne on se, että turvapaikkahakija on saanut kielteisen päätöksen Maahanmuuttovirastolta.

– Takaisinottopyyntö voidaan esittää sellaisessa tilanteessa, että henkilöllä on turvapaikkahakemus käsittelyssä tai hakemus peruutettu tai hylätty. Hylätty hakemus voi olla vireillä valitusprosessissa tai sitten se voi olla hylätty lainvoimaisesti.

Osa tuodaan siis Suomeen muista EU-maista, jotta heidät voidaan käännyttää sen jälkeen pois Suomesta.

– Koska Suomi on sen turvapaikkahakemuksen käsitellyt, me olemme vastuussa siitä hakijasta. Vastuumme lakkaa siihen, että henkilö palautetaan kotimaahansa.

VIIME joulukuussa hyväksyttyä sosiaalihuoltolain muutosta koskevassa hallituksen esityksessä kerrotaan, että Suomen vastaanottojärjestelmästä on kadonnut 3 800 henkilöä.

Montinin mukaan kyseessä on pitkälti samoja ihmisiä, joista muut EU-maat tekevät Suomelle takaisinottopyyntöjä. Motiivit Suomesta poistumiselle eivät välttämättä selviä.

– Niitä voi lähinnä arvailla. On kuulunut vastaanottokeskuksissa kiertävistä huhuista, joiden mukaan Saksasta voisi saada oleskeluluvan. Toinen syy voi olla, että on tuttuja tai perhettä muussa maassa.

Palauttava maa vastaa siirtämisen kustannuksista ja järjestelyistä.

– Suurin osa tulee reittilennoilla. Yleisin tapa on, että valvotaan henkilön lähtevän koneella, muttei häntä saateta.

MYÖS SUOMI pyytää samojen periaatteiden mukaisesti muita maita ottamaan takaisin turvapaikanhakijoita, joista ne ovat vastuussa.

– Tämä toimii molempiin suuntiin. Viime vuosina Suomesta on lähetetty muihin maihin aika vähän. Se johtuu siitä, että vuoden 2015 tapahtumien jälkeen Suomeen on tullut aika vähän uusia turvapaikanhakijoita, jotka voisivat olla toisen maan vastuulla.

Duplin sopimus siis alkaa toimimaan siinä vaiheessa kun hakija saadaan Suomen maaperälle,siis mitä v....a.

Näyttää siltä että muut euroopan maat paitsi Suomi niin otti vain pienen osan siitä mitä olisi pitänyt ja Suomen poliitikot toivottivat Suomen näitä täyteen, prosentuaalisesti enemmän kuin missään.

Muualla noita EUn ohjeita ja lakeja seurataan ikään kuin suuntaviivoina ja maalaisjärkeä niissä soveltaen ja vain Suomessa kirjaimellisesti ja Suomen kohdin haitallisesti..

Mitä muut olette mieltä tästä?

Don Salamanca kirjoitti:Näyttää siltä että muut euroopan maat paitsi Suomi niin otti vain pienen osan siitä mitä olisi pitänyt

Mitä "olisi pitänyt"? Omasta mielestäni yhtään ei olisi pitänyt ottaa minnekään, vaan jos välttämättä on jotenkin autettava, autetaan paikan päällä.

Don Salamanca kirjoitti:ja Suomen poliitikot toivottivat Suomen näitä täyteen, prosentuaalisesti enemmän kuin missään.

Niin tekivät, mutta eivät per capita enemmän kuin useaan muuhun maahan, vaikkakin kärkipäässä olitte.

Don Salamanca kirjoitti:Muualla noita EUn ohjeita ja lakeja seurataan ikään kuin suuntaviivoina ja maalaisjärkeä niissä soveltaen ja vain Suomessa kirjaimellisesti ja Suomen kohdin haitallisesti..

Kyllä niitä muuallakin seurataan, mutta Suomi on varmastikin kärkipäässä kaiken mahdollisen noudattamisessa.

Don Salamanca kirjoitti:Mitä muut olette mieltä tästä?

Jos nyt viittasit 2015 alkaneeseen turvapaikanhakijoiden valtavaan aaltoon, niin tuossapa olivat omat mietteeni.

Saksa haluaa jakaa huippuosaajia myös muualle Eurooppaan ja rajoittaa vapaaehtoisesti talouden nousua:

Saksa rajaa perheenyhdistämisen kautta Saksaan tulevien määrän tuhanteen kuukaudessa

Saksan hallitusneuvottelujen yksi vaikeimmista kiistakysymyksistä ratkesi, kun kristillisdemokraatit ja sosiaalidemokraatit pääsivät sopuun perheenyhdistämisten määrän rajoittamisesta.
SAKSASSA hallitusneuvotteluja käyvät Angela Merkelin johtamat kristillisdemokraatit ja Martin Schulzin johtamat sosiaalidemokraatit ovat löytäneet sovun yhdestä hallitusneuvottelujen suurimmista riidanaiheista.

Saksa rajaa ensi elokuusta lähtien perheenyhdistämisen kautta Saksaan tulevien henkilöiden määrän tuhanteen kuukausittain. Linjaus koskee niitä, joiden omainen on jo saanut Saksasta oleskeluluvan ja pakolaisaseman niin sanotun toissijaisen suojelun perusteella.

Perheenjäseniksi lasketaan puoliso, alaikäinen lapsi tai alaikäisen lapsen vanhempi.

SAKSA keskeytti kaksi vuotta sitten tilapäisesti kahdeksi vuodeksi kaikki toissijaista suojelua saavien henkilöiden perheenyhdistämiset. Saksassa päätös koskee etenkin Syyriasta sotaan paenneita ja sillä perusteella turvapaikan saaneita.

Tilapäinen päätös perheenyhdistämisten keskeyttämisestä on voimassa maaliskuun loppuun. Jos ja kun perheenyhdistämistä halutaan rajoittaa Saksassa jatkossakin, uusi lakiesitys on saatava torstaiksi käsittelyyn Saksan liittopäiville. Tämä toi hallitusneuvotteluihin aikapaineen.

Mikäli kristillisdemokraatit olisivat halunneet saada perheenyhdistämisen rajoitukset läpi liittopäivillä SPD:n vastustuksesta huolimatta, Merkelin olisi pitänyt saada lakiesitykselle tuki kahdelta oppositiopuolueelta, oikeistopopulistiselta Vaihtoehto Saksalle -puolueelta (AfD) ja liberaalipuolue FDP:ltä.

Näille puolueille perheenyhdistämisen sääntöjen kiristäminen ei periaatteessa olisi ollut ongelma, sillä ne kannattavat linjausta. Ongelma asiasta olisi tullut hallitusneuvottelujen jatkumiselle: SPD olisi saattanut jättää neuvottelut, mikä puolestaan olisi tarkoittanut uusia vaaleja.

KYSYMYS perheenyhdistämistä hiersi Merkelin ja Schulzin puolueita jo varsinaisia hallitusneuvotteluja edeltäneissä esineuvotteluissa. Niissä sovittiin kuitenkin pitkälti Baijerin kristillissosialistisen CSU-puolueen vaatimuksesta perheenyhdistämisen kautta tulevien määrän rajoittamisesta.

CSU ajaa kiristyksiä Saksan turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaan vastatakseen AfD:n vahvaan kannatukseen Baijerissa. Oman lisänsä hallitusneuvottelujen asetelmaan tuo se, että Baijerissa on lokakuussa osavaltiovaalit, ja CSU on hyvin huolissaan kannatuksensa laskusta.

SPD:n jäsenistössä perheenyhdistämisten määrän kuukausikatto herätti kuitenkin suurta vastustusta. Siksi SPD:n neuvottelijoilla oli paine saada neuvoteltua perheenyhdistämisen sääntöihin tiettyjä poikkeussääntöjä. Onnistuiko puolue tässä, ei vielä tiistaina ollut selvää.

Hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet ovat sopineet, että neuvottelut saadaan päätökseen ensi sunnuntaina.[/i]

Helsingin Sanomat
30.1. 13:20

Suomi voisi ottaa enemmän. Työvoimapulaa on jo monella alalla, koska makkaranmussutajia ei työnteko kiinnosta. Pellotkin raivattiin aikoinaan irakilaisin voimin, paperitehtaat pystytettiin muistaakseni afgaanien toimesta ja Somalit loivat maamme infrastuktuurin.
- Nyt on syyrialaisten vuoro tuoda meille työtä ja hyvinvointia.

Valokuvaaja on tehnyt todella taidokasta työtä; onnistunut saamaan samaan kuvaan ne ainoat lapset ja naiset, joita Syyriasta lähti.

Sinällään jopa huvittavia nuo vaateet; Saksan pitää... Saksan täytyy... Miksi? Mihin vedoten? Entä saapujien vastuut ja velvoitteet? Voisivatko ihan ensimmäiseksi lopettaa sen leikkimisen "uskonto määrää" ideologian kanssa?

Mutta nyt kun Syyriassa ollaan edetty rauhan tielle (taas kerran), niin olisi hyvä lähteä rakentamaan uutta Syyriaa.

"Perheenjäseniksi lasketaan puoliso, alaikäinen lapsi tai alaikäisen lapsen vanhempi".

Kohta alkaa saapua perheitä, joissa on kymmenen 17-vuotiasta poikaa ja jokaisella kahdeksan isää sekä äitiä.

"...CSU on hyvin huolissaan kannatuksensa laskusta".

Mutta ei Saksasta, saksalaisista, eurooppalaisista arvoista? Ainoastaan oman kannatuksensa laskusta. Mitä se kertoo puolueesta ja ihmisistä puolueen takana?

Viidakko purettiin 2016, mutta villi meininki jatkuu.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201802 ... 6_ul.shtml

Viittä pakolaista ammuttiin joukkotappelussa Calais'issa

Perjantai 2.2.2018 klo 08.29

Tappelu puhkesi eritrealaisten ja afganistanilaisten välille.
Viisi ihmistä kuljetettiin sairaalaan kriittisessä tilassa sen jälkeen, kun heitä oli ammuttu.

Ainakin viittä pakolaista on ammuttu Calais'issa Ranskassa. Neljä 16-18 -vuotiasta eritrealaista haavoittui ja he ovat kriittisessä tilassa, kertoo uutistoimisto AFP.

Viidettä ammuttiin läheisessä Lillessä.

Lisäksi ainakin 13 muuta ihmistä sai vammoja iskuista rautatangoista.

Pakolaisryhmien välille syntyi joukkotappelu Calais'in reunamilla, jossa he jonottivat ruokaa. Tappeluun osallistui noin sata eritrealaista ja 30 afganistanilaista. Tappelu kesti lähes kaksi tuntia.

Tappelu alkoi, kun yksi afganistanilainen alkoi ampua.


Joukkotappelu puhkesi ruokajonossa.

Pakolaiset yrittävät Britanniaan

Toinen tappelu syntyi teollisuusalueella noin viiden kilometrin päässä.

- Poliisi tuli paikalle ja yritti suojella afganistanilaisia, kun heidän kimppuunsa kävi 150-200 eritrealaista, kertoi paikallinen viranomainen.

Calais'in pakolaisleiri, joka tunnettiin nimellä Viidakko, purettiin vuonna 2016.

Satoja pakolaisia elää kuitenkin ankeissa oloissa läheisissä metsissä. Heidän pyrkimyksenään on päästä Britanniaan.

Tästä ammuskelusta ei ole paljoakaan uutisoitu Suomessa. Sen sijaan Italiassa tapahtunut maahanmuuttajiin kohdistunut ammuskelu on ollut suurempi uutinen.