Helsingin käräjäoikeuden tuomio 29.12.2016 (R14/9875)

[pop]

Ei tuollaiseen päättelyyn voi päätyä; -983 oli rahtikirjaan/tynnyrin kylkeen ilmoitettu vastaanottajan numero, johon kuski soittaa( tässä tapauksessa välttämätön koska fiktiivinen firma vastaanottajana).

[teppo]

NS, minusta nämä sinun jutut ovat kokonaisuutenaan jotenkin outoja:

Yllä olevasta tekstistä käy ilmi, että Sievälä on Aarnio olisivat ”olleet yhteydessä kello 04.37", näin ei taasen sivun 265 mukaan ole:

Katsotaanpa, mitä siellä ylhäällä luki:

Sievälä on tuolloin ollut yhteydessä Aarnioon.

Ja lähiluvun perusteella tilanne on se, että Sievälä on lähettänyt tekstiviestin Aarniolle 4.37. Aarnio on vastannut aamulla.

Mikä järki oli kehitellä joku oma visio ja sitten todeta se paikkansapitämättömäksi?

tai:

Mistä tietää mihin vastaanottajan prepaid-liittymä on matkalla? Mistä tietää, että liittymä on ylipäätään "matkalla" jonnekin?

Liittymä 926 paikantuu aamulla Itäkeskukseen, sitten se paikantuu 12.15 Dalgårdintien tukiasemaan, sitten puolta tuntia myöhemmin Porvooseen. Voimmeko olettaa, että puhelin, jossa liittymä oli, on ollut ”matkalla” Helsingistä Porvooseen? Jos nyt tynnyrin vastaanottoa varten hankittu liittymä on paikantunut klo 12 varttia ennen Dalgårdintien paikannusta saman motarin varressa mutta 15 km Helsinkiin päin olevaan tukiasemaan, niin eikö tuossa nyt ole loogista sanoa, että kyseinen liittymä on paikantunut edellisen liittymän yhteydessä kuvatun ”matkan” varrella?

Ajatus on mielenkiintoinen, ettei liittymää -983 olisikaan mahdollisesti käytetty mihinkään muuhun kuin huumeiden lähettäjän ja vastaanottajan väliseen kommunikointiin. Outoa, ettei kumpikaan oikeus tuonut esille tätä ajatusta omissa perusteluissaan.

Mitä outoa tässä on? Jos itse tilaisin tynnyrillisen huumeita ja haluaisin saapumisesta viestin, en ehkä käyttäisi numeroa, joka olisi seurannassa tai jonka jäljittäminen olisi helppoa. Millaista yhteystietoa sinä käyttäisit?

[Nicht schuldig]

NS, minusta nämä sinun jutut ovat kokonaisuutenaan jotenkin outoja:

Yllä olevasta tekstistä käy ilmi, että Sievälä on Aarnio olisivat ”olleet yhteydessä kello 04.37", näin ei taasen sivun 265 mukaan ole:

Katsotaanpa, mitä siellä ylhäällä luki:

Sievälä on tuolloin ollut yhteydessä Aarnioon.

Ja lähiluvun perusteella tilanne on se, että Sievälä on lähettänyt tekstiviestin Aarniolle 4.37. Aarnio on vastannut aamulla.

Mikä järki oli kehitellä joku oma visio ja sitten todeta se paikkansapitämättömäksi?

tai:

Mistä tietää mihin vastaanottajan prepaid-liittymä on matkalla? Mistä tietää, että liittymä on ylipäätään "matkalla" jonnekin?

Liittymä 926 paikantuu aamulla Itäkeskukseen, sitten se paikantuu 12.15 Dalgårdintien tukiasemaan, sitten puolta tuntia myöhemmin Porvooseen. Voimmeko olettaa, että puhelin, jossa liittymä oli, on ollut ”matkalla” Helsingistä Porvooseen? Jos nyt tynnyrin vastaanottoa varten hankittu liittymä on paikantunut klo 12 varttia ennen Dalgårdintien paikannusta saman motarin varressa mutta 15 km Helsinkiin päin olevaan tukiasemaan, niin eikö tuossa nyt ole loogista sanoa, että kyseinen liittymä on paikantunut edellisen liittymän yhteydessä kuvatun ”matkan” varrella?

Ajatus on mielenkiintoinen, ettei liittymää -983 olisikaan mahdollisesti käytetty mihinkään muuhun kuin huumeiden lähettäjän ja vastaanottajan väliseen kommunikointiin. Outoa, ettei kumpikaan oikeus tuonut esille tätä ajatusta omissa perusteluissaan.

Mitä outoa tässä on? Jos itse tilaisin tynnyrillisen huumeita ja haluaisin saapumisesta viestin, en ehkä käyttäisi numeroa, joka olisi seurannassa tai jonka jäljittäminen olisi helppoa. Millaista yhteystietoa sinä käyttäisit?

"Liittymä 926 paikantuu aamulla Itäkeskukseen, sitten se paikantuu 12.15 Dalgårdintien tukiasemaan, sitten puolta tuntia myöhemmin Porvooseen. Voimmeko olettaa, että puhelin, jossa liittymä oli, on ollut ”matkalla” Helsingistä Porvooseen? "

Kyllä voimme olettaa, että puhelin, jossa liittymä on, on myöskin "matkalla" Porvooseen.

"Jos nyt tynnyrin vastaanottoa varten hankittu liittymä on paikantunut klo 12 varttia ennen Dalgårdintien paikannusta saman motarin varressa mutta 15 km Helsinkiin päin olevaan tukiasemaan, niin eikö tuossa nyt ole loogista sanoa, että kyseinen liittymä on paikantunut edellisen liittymän yhteydessä kuvatun ”matkan” varrella?"

Se olisi varmasti loogista sanoa näin, jos liittymä olisi sama. Eli ensin paikannutaan toiseen kohtaan ja sitten matka jatkuu ja sitten paikannutaan taas matkalla jonnekin muualle.

Ongelma tässä on se, että seurataan yhden liittymän paikantumista "matkan" varrella ja tosiasiassa seurataan siis vain yhden liittymän matkaa. Sitten saadaan toisen liittymän yksi paikantumistieto, joka sopii tämän seuratun "matkalla" olevan liittymän aikatauluihin, sitten todetaan molempien olevan "matkalla" samaan aikaan ja samaan suuntaan.

"Mitä outoa tässä on? Jos itse tilaisin tynnyrillisen huumeita ja haluaisin saapumisesta viestin, en ehkä käyttäisi numeroa, joka olisi seurannassa tai jonka jäljittäminen olisi helppoa. Millaista yhteystietoa sinä käyttäisit?"

Näin olettaisin Sievälänkin ajatelleen.

[teppo]

Ongelma tässä on se, että seurataan yhden liittymän paikantumista "matkan" varrella ja tosiasiassa seurataan siis vain yhden liittymän matkaa. Sitten saadaan toisen liittymän yksi paikantumistieto, joka sopii tämän seuratun "matkalla" olevan liittymän aikatauluihin, sitten todetaan molempien olevan "matkalla" samaan aikaan ja samaan suuntaan.

Seurataan yhden liittymän etenemistä ja todetaan, että toisen liittymän paikantuminen osuu tämän ensimmäisen liittymän matkan varrelle.

[Nicht schuldig]

Ongelma tässä on se, että seurataan yhden liittymän paikantumista "matkan" varrella ja tosiasiassa seurataan siis vain yhden liittymän matkaa. Sitten saadaan toisen liittymän yksi paikantumistieto, joka sopii tämän seuratun "matkalla" olevan liittymän aikatauluihin, sitten todetaan molempien olevan "matkalla" samaan aikaan ja samaan suuntaan.

Seurataan yhden liittymän etenemistä ja todetaan, että toisen liittymän paikantuminen osuu tämän ensimmäisen liittymän matkan varrelle.

Minäkin ymmärrän sen, että ensin seurataan todellakin yhden liittymän tekemistä ja sitten todetaan, että se liittymä on matkalla jonnekin, ja sitten katsotaan, että liittyykö siihen reittiin jokin toinen liittymä. Näinhän se on tietenkin aloitettava miettimään.

Sitten tulee kiusaus liittää nämä yhteen, se vain tuntuu niin loogiselta. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin epäilys mieleen. Välillä on kuitenkin yli 15 kilometriä ja 15 minuuttia. Sitten ihmettelee sitäkin, ettei miksei se -983 sitten paikannu sinne välille lähellä Porvoota samoin kuin liittymä -929. Sammuttaako Sievälä puhelimen jossain vaiheessa? Yhtäkkiä kaikki ei olekaan niin selvää.

[oldstyle]

"
Minäkin ymmärrän sen, että ensin seurataan todellakin yhden liittymän tekemistä ja sitten todetaan, että se liittymä on matkalla jonnekin, ja sitten katsotaan, että liittyykö siihen reittiin jokin toinen liittymä. Näinhän se on tietenkin aloitettava miettimään.

Sitten tulee kiusaus liittää nämä yhteen, se vain tuntuu niin loogiselta.

Joo kyllähän se aika loogiselta tuntuu.

a) 27.12 Liittymä paikantuu samaan paikkaan samaan aikaan kuin Sievälä
b) 28.12 Sievälä ajaa moottoritiellä ja liittymä paikantuu juuri sillä hetkellä tukiasemaan kuin Sievälä ajaa siitä ohi.
c) Sievälä on ostanut kyseisen puhelimen
d) Fagerholmin kertomus Sievälän roolista
e) muu esitutkintamateriaali

Aika vahvasti rupeaa näyttää siltä että puhelin on Sievälän.
Mitään uskottavaa vaihtoehtoista selitystä tapahtumien kululle en ole kuullut, eikä käräjäoikeuskaan

[Nicht schuldig]

"
Minäkin ymmärrän sen, että ensin seurataan todellakin yhden liittymän tekemistä ja sitten todetaan, että se liittymä on matkalla jonnekin, ja sitten katsotaan, että liittyykö siihen reittiin jokin toinen liittymä. Näinhän se on tietenkin aloitettava miettimään.

Sitten tulee kiusaus liittää nämä yhteen, se vain tuntuu niin loogiselta.

Joo kyllähän se aika loogiselta tuntuu.

a) 27.12 Liittymä paikantuu samaan paikkaan samaan aikaan kuin Sievälä
b) 28.12 Sievälä ajaa moottoritiellä ja liittymä paikantuu juuri sillä hetkellä tukiasemaan kuin Sievälä ajaa siitä ohi.
c) Sievälä on ostanut kyseisen puhelimen
d) Fagerholmin kertomus Sievälän roolista
e) muu esitutkintamateriaali

Aika vahvasti rupeaa näyttää siltä että puhelin on Sievälän.
Mitään uskottavaa vaihtoehtoista selitystä tapahtumien kululle en ole kuullut, eikä käräjäoikeuskaan

Kohta a:
Suurin ongelma lienee siinä, että tynnyrijutun I mukaan Sievälä on ajankohdassa 4.37-9.12 Roihuvuoressa. Kuitenkin hän onnistuu jotenkin olemaan kello 5.31 Herttoniemessä aktivoimasta uutta puhelinliittymää. Jos hän ei paikannu saman asunnon sisällä kahteen eri tukiasemaan, täytyy hänen lähteä asunnosta ja mennä johonkin toiseen paikkaan. Se ei kuulosta uskottavalta. Miksi hän tekisi niin?

kohta b:
Sievälä ajaa moottoritietä pitkin ja samalla joku liittymä paikantuu tukiasemaan, josta moottoritieltä voitaisiin paikantua. Miksi siis ei hänen hallussaan ollut liittymä -929 sitten paikantunut tähän samaan tukiasemaan samalla hetkellä?

kohta c:
Tämän logiikan mukaan Sievälän hallussa täytyisi olla myös laite, jossa on liittymä -926?

kohta d:
Jossain kohdin Fagerholmin kertomusta luki, että Sievälän hän olisi nähnyt vasta tutkimuksien alkaessa? Vaihteleva kertomus kaiken kaikkiaan. Tynnyrijutun I tuomarikin totesi, ettei yksinään kanssasyytetyn tarina voi muodostua ainoaksi perusteeksi.

"Mitään uskottavaa vaihtoehtoista selitystä tapahtumien kululle en ole kuullut, eikä käräjäoikeuskaan"

Tämä on sellainen lause, joka toistuu yllättävän usein näissä kahdessa tuomiossa hieman erilaisin tavoin ilmaistuna. Toisaalta se voi olla vaikeaa, jos haetaan sitä 100 % todistetta siitä, ettei itse ollut paikalla. Jossain on kuitenkin sellainen välimaasto, jossa täytyisi ehkä miettiä sitä, että mikä on se todiste? Minkä on kohtuullista olettaa todistetun. Jossain vaiheessa voi olla niin, ettei sellaista todistetta siitä omasta syyttömyydestään voi edes hankkia, jos joku väittää toisin. Paljon puhutaan nk. syyttömyysolettamasta, mutta mielestäni sen voi käytännössä unohtaa.Ylipäätään näillä teorioilla ei ole käytännön kanssa paljoa tekemistä.

[teppo]

Kohta a:
Suurin ongelma lienee siinä, että tynnyrijutun I mukaan Sievälä on ajankohdassa 4.37-9.12 Roihuvuoressa. Kuitenkin hän onnistuu jotenkin olemaan kello 5.31 Herttoniemessä aktivoimasta uutta puhelinliittymää. Jos hän ei paikannu saman asunnon sisällä kahteen eri tukiasemaan, täytyy hänen lähteä asunnosta ja mennä johonkin toiseen paikkaan. Se ei kuulosta uskottavalta. Miksi hän tekisi niin?

Tuo on selitetty edellä. Kyseessä on kaksi vierekkäistä tukiasemaa. Henkilön hallussa olevat puhelimet ovat samassa paikassa mutta paikantuvat eri tukiasemiin.

kohta b:
Sievälä ajaa moottoritietä pitkin ja samalla joku liittymä paikantuu tukiasemaan, josta moottoritieltä voitaisiin paikantua. Miksi siis ei hänen hallussaan ollut liittymä -929 sitten paikantunut tähän samaan tukiasemaan samalla hetkellä?

Puhelin ei ole päällä tai siitä ei ole paikannustietoa. Paikkatietoa saadaan vaihtelevasti, etenkin jälkikäteen. Tästä on käyty keskustelu jo aiemmin.

"Mitään uskottavaa vaihtoehtoista selitystä tapahtumien kululle en ole kuullut, eikä käräjäoikeuskaan"

Tämä on sellainen lause, joka toistuu yllättävän usein näissä kahdessa tuomiossa hieman erilaisin tavoin ilmaistuna.

Tämä on normaalia prosessioikeutta. Jos muu vaihtoehtoinen tapahtumienkulku ei ole mahdollinen, on syyte näytetty toteen. Perussääntö on, että syyttäjän tulee osoittaa syyte todistetuksi. Kun näyttö on vahva, todistustaakka siirtyy syytetylle, eli hänen täytyy kyetä esittämään uskottava tarina, joka tukee syyttömyyttä.

[oldstyle]

Kohta a:
Suurin ongelma lienee siinä, että tynnyrijutun I mukaan Sievälä on ajankohdassa 4.37-9.12 Roihuvuoressa. Kuitenkin hän onnistuu jotenkin olemaan kello 5.31 Herttoniemessä aktivoimasta uutta puhelinliittymää. Jos hän ei paikannu saman asunnon sisällä kahteen eri tukiasemaan, täytyy hänen lähteä asunnosta ja mennä johonkin toiseen paikkaan. Se ei kuulosta uskottavalta. Miksi hän tekisi niin?

kohta b:
Sievälä ajaa moottoritietä pitkin ja samalla joku liittymä paikantuu tukiasemaan, josta moottoritieltä voitaisiin paikantua. Miksi siis ei hänen hallussaan ollut liittymä -929 sitten paikantunut tähän samaan tukiasemaan samalla hetkellä?

kohta c:
Tämän logiikan mukaan Sievälän hallussa täytyisi olla myös laite, jossa on liittymä -926?

kohta d:
Jossain kohdin Fagerholmin kertomusta luki, että Sievälän hän olisi nähnyt vasta tutkimuksien alkaessa? Vaihteleva kertomus kaiken kaikkiaan. Tynnyrijutun I tuomarikin totesi, ettei yksinään kanssasyytetyn tarina voi muodostua ainoaksi perusteeksi.

"Mitään uskottavaa vaihtoehtoista selitystä tapahtumien kululle en ole kuullut, eikä käräjäoikeuskaan"

Tämä on sellainen lause, joka toistuu yllättävän usein näissä kahdessa tuomiossa hieman erilaisin tavoin ilmaistuna. Toisaalta se voi olla vaikeaa, jos haetaan sitä 100 % todistetta siitä, ettei itse ollut paikalla. Jossain on kuitenkin sellainen välimaasto, jossa täytyisi ehkä miettiä sitä, että mikä on se todiste? Minkä on kohtuullista olettaa todistetun. Jossain vaiheessa voi olla niin, ettei sellaista todistetta siitä omasta syyttömyydestään voi edes hankkia, jos joku väittää toisin. Paljon puhutaan nk. syyttömyysolettamasta, mutta mielestäni sen voi käytännössä unohtaa.Ylipäätään näillä teorioilla ei ole käytännön kanssa paljoa tekemistä.

a) Toistat taas tätä samaa juttua, vaikka sinulle jo selitettiin että nuo Herttoniemi ja Roihuvuori ovat elemastojen, eikä Sievälän sijainti. Missä Sievälä tällä hetkellä omien sanojensa mukaan oli?

c) No ei todellakaan. Se että Sievälä on ostanut vastaamottajaliittymän puhelimen kuitenkin lisää todennäköisyyttä että se oli hänen hallussaan huomattavasti. Puhelimen -926 tapauksessahan se oli todistetusti Aarnion hallussa. Pyhelimen -983 tapauksessa ei ole mitään todisteitä että se olisi ollut jonkun muun kuin Sievälän hallussa.

[Pieni liekki]

"Mitään uskottavaa vaihtoehtoista selitystä tapahtumien kululle en ole kuullut, eikä käräjäoikeuskaan"

Tämä on sellainen lause, joka toistuu yllättävän usein näissä kahdessa tuomiossa hieman erilaisin tavoin ilmaistuna. Toisaalta se voi olla vaikeaa, jos haetaan sitä 100 % todistetta siitä, ettei itse ollut paikalla. Jossain on kuitenkin sellainen välimaasto, jossa täytyisi ehkä miettiä sitä, että mikä on se todiste? Minkä on kohtuullista olettaa todistetun. Jossain vaiheessa voi olla niin, ettei sellaista todistetta siitä omasta syyttömyydestään voi edes hankkia, jos joku väittää toisin. Paljon puhutaan nk. syyttömyysolettamasta, mutta mielestäni sen voi käytännössä unohtaa.Ylipäätään näillä teorioilla ei ole käytännön kanssa paljoa tekemistä.

Missään ei ole kunnolla selvitetty, mitä puuhastelivat Suomessa ne pari virolaista miestä, jotka asuivat Sievälän asunnossa alivuokralaisina ajanjaksolla 4/2011-6.1.2012. Mitä puhelimia näillä henkilöillä oli käytössään ja mitä varten? Oliko Sievälä antanut/hankkinut joitain puhelimia näiden miesten käyttöön? Olivatko miehet rakennusmiehiä?

[pop]

Onko kyseisistä miehistä muuta näyttöä kuin Sievälän oma sana? Epäilen vahvasti koska muuten asia olisi vahvistettu heiltä, enkä sellaista löydä.

[Pieni liekki]

Onko kyseisistä miehistä muuta näyttöä kuin Sievälän oma sana? Epäilen vahvasti koska muuten asia olisi vahvistettu heiltä, enkä sellaista löydä.

Eikö tietyissä muissa yhteyksissä ole ollut viittauksia virolaisten puuhasteluihin mm. Hollannissa? Muistelen näihin viittauksiin törmänneeni useamman kerran asiapapereita viime kuukausien aikana lukiessa.

[pop]

Jos ainut yhdistävä tekijä on eestiläisyys ei vielä kannata hirveästi solmia lankoja yhteen. Sievälä puhui kahdesta "duunarista" van etunimineen, ja voisin lyödä vetoa ettei tarinaa ole vahvistettu. Puhut ilm myös Runebergin Aarnion ja Kaupin epämääräisesti mainitsemista virolaisista, joita ei ilm ole ikinä löytynyt.

[Nicht schuldig]

kohta b:
Sievälä ajaa moottoritietä pitkin ja samalla joku liittymä paikantuu tukiasemaan, josta moottoritieltä voitaisiin paikantua. Miksi siis ei hänen hallussaan ollut liittymä -929 sitten paikantunut tähän samaan tukiasemaan samalla hetkellä?

Puhelin ei ole päällä tai siitä ei ole paikannustietoa. Paikkatietoa saadaan vaihtelevasti, etenkin jälkikäteen. Tästä on käyty keskustelu jo aiemmin.

Niin on keskusteltu aiemmin ja samalla todettiin, ettei ellei ole paikkatietoa ei ole paikannustakaan. Jos Immersbyntien 270 kohdalla on paikantunut liittymä -983, miksei siis liittymä -929, jos molemmat liittyvät ovat auki ja samassa autossa liikkeellä?

Mietin sitäkin vaihtoehtoa, että autossa istuisi mukana joku toinen, joka sitten Immersbyntien kohdalla aukaisee liittymän -983 ja sulkee sen sitten sen jälkeen. Tätä teoriaa vastaan puhuu kuitenkin edelleen se, että oliko liittymä -929 Immersbyntien kohdalla suljettu? Jos oli sitten tämän toisen autossa olijan täytyisi aukaista liittymä -929 tukiaseman ohittamisen jälkeen.

Oudolta tuntuisi sekin, että Sievälä antaisi liittymänsä -929 jonkun sellaisen käteen, jolla olisi huumelähetyksen vastaanotto liittymä itsellään. Varsinkin jos ajatellaan, että sillä liittymällä -929 oltiin yhteydessä huumepoliisin palveluksessa olleeseen henkilöön.

Kuski taasen ei varmaankaan siellä liikenteessä yksinään aukaisisi toista liittymää ja sulkisi toista siinä ajaessaan?

[pop]

paikannustieto voi johtua esim txt viestin lähettämisestä/vastaanottamisesta. ymmärtääkseni siihen voi olla muitakin skenaarioita.