Tässä vielä keskeisin sisältö TS:n erinomaisesta artikkelista:
https://www.ts.fi/uutiset/1074064886
"Gustafssonin muistamattomuus oudoksuttaa niin ikään, sillä vaikeassakin aivovammassa muisti palautuu ainakin osittain.
Ylilääkäri Eero Hirvensalon mukaan lääketieteelliset tutkimukset eivät tue Gustafssonin puolustuksen väitettä vakavasta tai keskivaikeasta aivovammasta eikä Gustafssonia sellaisesta edes aikoinaan hoidettu.
Kun Gustafsson tuotiin sunnuntaina 5.6. kello 14.00 Töölön sairaalaan ensiapuun, amanuenssi, nykyinen professori Ilmo Hassinen , 69, otti hänet vastaan. Gustafssonilla oli silmät muurautuneena umpeen ja haavoja ohimon seudussa. Vasemmassa poskessa oli paha haava, josta hampaat näkyivät.
- Ompelin isoimmat haavat, jotka olivat ruhjehaavoja ja sitä tehdessäni poliisit yrittivät kysellä potilaalta jotakin. Hän vain örisi sanoja, joista ei saanut selvää, muisteli Hassinen.
- Vaikutti siltä, että hänen tajunnantasonsa oli alentunut, mutta hän reagoi jollain tavalla eikä vaikuttanut tajuttomalta.
Töölön sairaalan ylilääkäri Hirvensalo tutki vuonna 2004 Krp:n pyynnöstä Gustafssonin vammoja koskevat materiaalit. Sitä täydennettiin uusilla tutkimuksilla. Vammoja oli vasemmassa poskipäässä, silmäkulmassa ja korvan yläpuolella sekä vasemmassa alaluussa oli kaksi murtumaa, toinen edempänä ja toinen leukanivelen lähellä.
- Lyönnit tai potkut olivat kohdistuneet kasvoihin ja leuan kärkeen, mihin osunut isku aiheutti myös taaemman nivelvamman, kertoi murtumahoidosta väitellyt kirurgian ja ortopedian erikoislääkäri Hirvensalo.
Vammat olivat matalaenergisiä vaurioita, jotka ovat tyypillisiä pahoinpitelyissä nyrkein tai potkuin aiheutettuna, millään kovalla tai raskaalla esineellä niitä ei ollut aiheutettu.
Hirvensalo arvioi, että Gustafssonin leukaan oli osunut kaksi-kolme todennäköisesti nyrkillä lyötyä iskua. Korkeaenergiseksi isku katsotaan silloin kun ihminen putoaa esimerkiksi katolta tai törmää kolarissa.
Tajuttomuuteen ei löydy vammoja
Gustafsson on vuosien mittaan kertonut useasti yhdestätoista puukoniskusta päähän ja niskaan. Hän toisti tämän vielä kuulusteluissa vuonna 2004. Syyttäjät ovat tulkinneet puheet hämäykseksi ja uhriksi naamioitumiseksi.
Gustafssonin puolustuksen mukaan häntä hoidettiin sairaalassa aivovammapotilaana.
- Hänellä ei ollut kallonmurtumaa eikä sitä epäilty myöhemminkään. Isku leukaan löi korvakäytävän tukkoon, mutta sen seinämän ahtautuma ei ollut kallonmurtuma. Hänen työkykynsä palautui nopeasti eikä hän tarvinnut kuntoutusta, kuten aivopotilaat yleensä. Häntä pidettiin melko pitkään sairaalassa, kuten siihen aikaan oli tapana, Hirvensalo totesi.
- Jos hän oli umpitajuttomana surma-aamun kuudesta päivä kahteen, pitäisi löytää sitä vastaavat vammat, mutta niitä ei ollut. Siinä on selvä ristiriita, sillä nyt yksikään palanen ei todenna aivovamman olemassaoloa. Edes sen ajan röntgenkuvissa ei havaittu aivoruhjetta, joka aiheuttaisi tajuttomuuden.
Gustafssonin pulssi oli sairaalassa normaali eikä verenkierrossa tai -paineissa havaittu muutoksia. Hengityskonetta ei tarvittu, kuten tajuttomille yleensä.
- Joko oli kyse alentuneesta tajunnantasosta, joka on aivovamman tietty aste tai siitä, ettei hän jostakin syystä halunnut vastata kysymyksiin, Hirvensalo totesi.
Hirvensalo kertoi osallistuneesta Krp:n pyynnöstä Gustafssonin kuulusteluihin vuoden 2004 keväällä. Tarkoituksena oli oikoa Gustafssonin virheelliset tiedot omista vammoistaan. "Ristiriita tehtiin hänelle selväksi".
Muisti palaa yleensä osittain
Neurologian professori Juha Öhman oudoksui Gustafssonin totaalisesti pimeitä vuorokausia. Nukkumaanmenosta sunnuntaiyöllä heräämiseen sairaalassa torstaina 9. kesäkuuta.
- Tajuton ei liiku, mutta hän äänteli ja liikkui sinä aikana. Pitkän kokemuksen perusteella on kyseenalaista, että hänellä todetut vammat aiheuttaisivat näin pitkän totaalisen muistiaukon, Öhman sanoi.
Gustafssonin puolustusasianajaja Riitta Leppiniemi hiillosti Öhmania ja tivasi oliko se kuitenkin mahdollista, että Gustafssonilla oli aivovamma, että hän oli vammojen perusteella tajuton ja liikuntakyvytön.
- Se oli mahdollista, muttei todennäköistä, Öhman totesi.
Öhmanin mukaan Gustafssonilla saattoi olla jonkinasteinen aivovamma, muttei niin vaikeata kuin on kuvattu. Leppiniemen mukaan se oli vähintään keskivaikea. Puolustuksen maanantaiksi kuultavaksi kutsuman neurologin näkemys tukee tätä väitettä. Neurologin mukaan 79 prosentilla kasvomurtumapotilaista on myös aivovamma. Öhmanin mukaan sellaisen mahdollisuus oli kuitenkin puhtaissa pahoinpitelyjutuissa vain kaksi prosenttia.
- Koska Gustafssonilla ei todettu verta aivoselkäydinnesteessä, niin tuntuu erikoiselta, että hänellä on täydellinen blackout, yleensä tajuttomina olleilla ihmisillä on tapahtumista muistisaarekkeita ja he alkavat hissun kissun muistaa jotakin. Osa muistista palautuu, vaikka ei muistaisi itse tapahtumaa, Öhman kertoi.
Keskivaikean aivovamman saaneet potilaat ovat Öhmanin mukaan yleensä keskimäärin puoli vuotta työkyvyttöminä ja tarvitsevat kuntoutusta yleensä sen jälkeenkin.
Lääketieteellinen vääntö Gustafssonin mahdollisesta aivovammasta jatkui vielä kahden muun lääkärin kuulemisena, mutta he vain vahvistivat Hirvensalon ja Öhmanin käsityksiä. Mittelö tiivistyy maanantaina, jolloin oikeussaliin tulee kuultavaksi muita lääkäreitä, joista ainakin yksi valottaa myös Gustafssonin psyykettä.
Uhrien omaisten asianajaja Heikki Lampela halusi tietää, pystyikö Gustafsson vielä vammojensa syntymisen jälkeen teltalla lyömään takaisin. "Kyllä", Öhman katsoi."
