Re: Piia Ristikankare, katosi kotoaan - Piikkiö 1988 (ketju 2)
Lähetetty: To Joulu 07, 2023 8:17 am
Viesti ”Boråsista” sai poliisin epäilemään, että Volvo-kuski murhasi Piia Ristikankareen – se saattoikin olla harhautusta
Katoamismysteerin silminnäkijänä pidetty henkilö esiintyi Ruotsissa asuvana ruotsinkielisenä. Kielentutkijoiden mukaan se on epäuskottavaa.
Piia Ristikankareen murhatutkinnan avaintodisteena pidetty vihjekirje saattaa olla sumutusta.
Näin arvioivat kielentutkijat, jotka perehtyivät kirjeeseen Ylen pyynnöstä.
Mystinen vihjekirje on ollut tutkinnassa erittäin merkityksellinen, sillä sen perusteella poliisi alkoi tutkia 15-vuotiaan Ristikankareen katoamista murhana.
Viitteitä manipuloinnista
Erikoinen viesti saapui rikosten ajankohtaisohjelman Poliisi-tv:n toimitukseen joulukuussa 2001.
Sieltä se toimitettiin myöhemmin poliisille.
Kirje oli päivätty 20. marraskuuta 2001 Ruotsin Boråsiin, mutta leimattu Turussa 5. joulukuuta 2001.
Tuntemattomaksi jäänyt kirjoittaja antaa ymmärtää asuvansa Ruotsissa ja puhuvansa kehnommin suomea kuin ruotsia.
Kielentutkijoiden mielestä se vaikuttaa harhautukselta.
Ylen pyynnöstä tekstiä analysoi kolme Kotimaisten kielten keskuksessa (Kotus) työskentelevää kielentutkijaa.
Virkakielen asiantuntijana toimiva Ulla Tiililä tekee myös forensista kielentutkimusta ja on ollut poliisin asiantuntijana rikostutkinnoissa.
Mia Falk puolestaan on ruotsin kielen asiantuntija. Elina Heikkilä on perehtynyt siihen, miten ruotsin kielen vaikutus näkyy kaksikielisten henkilöiden suomen kielen käytössä.
Heistä kukaan ei ole aikaisemmin analysoinut kyseistä vihjekirjettä.
Ulla Tiililän mukaan tekstin yleisvaikutelma tuntuu kömpelöltä, mutta tarkemmin katsottuna kielenkäyttö on varsin taitavaa.
– Kirjoittajalla on vankasti hallussaan suomen kielen rakenteet.
Tiililän mielestä esimerkiksi suomen kielen pilkutus vaikuttaa korrektilta joitain yksittäisiä virheitä lukuun ottamatta.
Harjaantunut kirjoittaja?
Tutkijoiden mukaan kirjeessä on paljon yksityiskohtia, joiden perusteella kirjoittaja tuntuu harjaantuneelta suomen kielen käyttäjältä.
Erityisasiantuntija Elina Heikkilä kiinnitti huomiota siihen, että sana ”sairaustapaus” oli kirjoitettu täsmällisesti oikein.
Tämä on tutkijoiden mukaan yksityiskohta, joka viittaa hyvin kieltä osaavaan henkilöön.
Tiililä kertoo, että sana kirjoitetaan hyvin usein virheellisesti muotoon ”sairastapaus”.
Toisaalta myös monet lauserakenteet, kuten ”Suomessa ei selvittämätön murha vanhene” ja ”kyseessä oli sairaustapaus eikä mikään rikos” vaativat hyvää suomen kielen osaamista.
– Teksti on monilta osin hyvinkin muodollista, vaikka siinä on myös puhekielisiä piirteitä, Tiililä tuumaa.
Taitavaan kielenkäyttäjään viittaa hänen mielestään sekin, ettei tekstissä ole yhdyssanavirheitä.
Kirjoittajalla ei näyttäisi olevan esimerkiksi lukihäiriötä.
Ei vaikutteita ruotsista
Tutkijat ovat yhä mieltä siitä, ettei tekstissä ole ruotsinkielisiä vaikutteita kahta sanaa lukuun ottamatta.
Kirjoittaja on maininnut tekstissä ruotsiin viittaavat sanat ”Polis-tv” ja ”Registeri”.
Nekin vaikuttavat asiantuntijoiden mukaan päälle liimatuilta.
Tuntuu kuin kirjoittaja olisi halunnut väkisin luoda kuvaa ruotsivoittoisesta kielenkäytöstä.
– On erikoinen valinta, että ohjelman nimi on keskellä tekstiä käännetty ruotsiksi. Se kiinnittää huomiota.
Mia Falkin mukaan ruotsissa käytetään yleensä sanaa ”registernummer” auton rekisteritunnuksesta puhuttaessa.
Päälle liimauksen vaikutelmaa lisää tutkijoiden mukaan se, että kyseinen sana on kirjoitettu isolla alkukirjaimella.
– Kun henkilö muutoin näyttää hallitsevan suomen kielen hyvin, miksi hän kirjoittaisi yhtäkkiä ruotsiksi register ja lisäksi isolla alkukirjaimella, mikä taas on vastoin ruotsin kielen sääntöjä, Tiililä ihmettelee.
Hän alleviivaa, että lauserakenteissa tai oikeinkirjoituksessa ei ole mitään ruotsiin viittaavaa.
– Pitäisin epätodennäköisenä, että henkilö on äidinkieleltään ruotsinkielinen.
Selittämätön allekirjoitus
Yksi erikoisimmista asioista kirjeessä on sen allekirjoitus ”Tom on Borås”.
Ruotsin kielessä ei ole on-prepositiota.
Asiantuntijat pohtivat, voisiko kyseessä olla kirjoitusvirhe. Onko henkilö tarkoittanut kirjoittaa Tom in Borås (Tom Boråsissa)?
– Mutta sekin olisi englantia eikä ruotsia, Falk huomauttaa.
Poliisi uskoi kirjoittajan asuvan Ruotsissa
Poliisi ei ole kertonut, onko se käyttänyt kirjeen tutkimisessa kielentutkijoiden apua.
Tapauksen edellinen tutkinnanjohtaja, viime vuonna eläkkeelle jäänyt rikoskomisario Kimmo Heinonen lausui ruotsalaiselle Aftonbladetille vuonna 2018 epäilevänsä, että kirjoittaja todella asuu Ruotsissa.
Hän sanoi uskovansa, että henkilöllä on suomenkieliset vanhemmat, ja että kirjoittaja on mahdollisesti asunut itsekin jonkin aikaa Suomessa.
Ulla Tiililä ei näkemänsä perusteella vakuutu poliisin arviosta.
– Mielestäni teksti ei tue sitä.
https://yle.fi/a/74-20062949
Katoamismysteerin silminnäkijänä pidetty henkilö esiintyi Ruotsissa asuvana ruotsinkielisenä. Kielentutkijoiden mukaan se on epäuskottavaa.
Piia Ristikankareen murhatutkinnan avaintodisteena pidetty vihjekirje saattaa olla sumutusta.
Näin arvioivat kielentutkijat, jotka perehtyivät kirjeeseen Ylen pyynnöstä.
Mystinen vihjekirje on ollut tutkinnassa erittäin merkityksellinen, sillä sen perusteella poliisi alkoi tutkia 15-vuotiaan Ristikankareen katoamista murhana.
Viitteitä manipuloinnista
Erikoinen viesti saapui rikosten ajankohtaisohjelman Poliisi-tv:n toimitukseen joulukuussa 2001.
Sieltä se toimitettiin myöhemmin poliisille.
Kirje oli päivätty 20. marraskuuta 2001 Ruotsin Boråsiin, mutta leimattu Turussa 5. joulukuuta 2001.
Tuntemattomaksi jäänyt kirjoittaja antaa ymmärtää asuvansa Ruotsissa ja puhuvansa kehnommin suomea kuin ruotsia.
Kielentutkijoiden mielestä se vaikuttaa harhautukselta.
Ylen pyynnöstä tekstiä analysoi kolme Kotimaisten kielten keskuksessa (Kotus) työskentelevää kielentutkijaa.
Virkakielen asiantuntijana toimiva Ulla Tiililä tekee myös forensista kielentutkimusta ja on ollut poliisin asiantuntijana rikostutkinnoissa.
Mia Falk puolestaan on ruotsin kielen asiantuntija. Elina Heikkilä on perehtynyt siihen, miten ruotsin kielen vaikutus näkyy kaksikielisten henkilöiden suomen kielen käytössä.
Heistä kukaan ei ole aikaisemmin analysoinut kyseistä vihjekirjettä.
Ulla Tiililän mukaan tekstin yleisvaikutelma tuntuu kömpelöltä, mutta tarkemmin katsottuna kielenkäyttö on varsin taitavaa.
– Kirjoittajalla on vankasti hallussaan suomen kielen rakenteet.
Tiililän mielestä esimerkiksi suomen kielen pilkutus vaikuttaa korrektilta joitain yksittäisiä virheitä lukuun ottamatta.
Harjaantunut kirjoittaja?
Tutkijoiden mukaan kirjeessä on paljon yksityiskohtia, joiden perusteella kirjoittaja tuntuu harjaantuneelta suomen kielen käyttäjältä.
Erityisasiantuntija Elina Heikkilä kiinnitti huomiota siihen, että sana ”sairaustapaus” oli kirjoitettu täsmällisesti oikein.
Tämä on tutkijoiden mukaan yksityiskohta, joka viittaa hyvin kieltä osaavaan henkilöön.
Tiililä kertoo, että sana kirjoitetaan hyvin usein virheellisesti muotoon ”sairastapaus”.
Toisaalta myös monet lauserakenteet, kuten ”Suomessa ei selvittämätön murha vanhene” ja ”kyseessä oli sairaustapaus eikä mikään rikos” vaativat hyvää suomen kielen osaamista.
– Teksti on monilta osin hyvinkin muodollista, vaikka siinä on myös puhekielisiä piirteitä, Tiililä tuumaa.
Taitavaan kielenkäyttäjään viittaa hänen mielestään sekin, ettei tekstissä ole yhdyssanavirheitä.
Kirjoittajalla ei näyttäisi olevan esimerkiksi lukihäiriötä.
Ei vaikutteita ruotsista
Tutkijat ovat yhä mieltä siitä, ettei tekstissä ole ruotsinkielisiä vaikutteita kahta sanaa lukuun ottamatta.
Kirjoittaja on maininnut tekstissä ruotsiin viittaavat sanat ”Polis-tv” ja ”Registeri”.
Nekin vaikuttavat asiantuntijoiden mukaan päälle liimatuilta.
Tuntuu kuin kirjoittaja olisi halunnut väkisin luoda kuvaa ruotsivoittoisesta kielenkäytöstä.
– On erikoinen valinta, että ohjelman nimi on keskellä tekstiä käännetty ruotsiksi. Se kiinnittää huomiota.
Mia Falkin mukaan ruotsissa käytetään yleensä sanaa ”registernummer” auton rekisteritunnuksesta puhuttaessa.
Päälle liimauksen vaikutelmaa lisää tutkijoiden mukaan se, että kyseinen sana on kirjoitettu isolla alkukirjaimella.
– Kun henkilö muutoin näyttää hallitsevan suomen kielen hyvin, miksi hän kirjoittaisi yhtäkkiä ruotsiksi register ja lisäksi isolla alkukirjaimella, mikä taas on vastoin ruotsin kielen sääntöjä, Tiililä ihmettelee.
Hän alleviivaa, että lauserakenteissa tai oikeinkirjoituksessa ei ole mitään ruotsiin viittaavaa.
– Pitäisin epätodennäköisenä, että henkilö on äidinkieleltään ruotsinkielinen.
Selittämätön allekirjoitus
Yksi erikoisimmista asioista kirjeessä on sen allekirjoitus ”Tom on Borås”.
Ruotsin kielessä ei ole on-prepositiota.
Asiantuntijat pohtivat, voisiko kyseessä olla kirjoitusvirhe. Onko henkilö tarkoittanut kirjoittaa Tom in Borås (Tom Boråsissa)?
– Mutta sekin olisi englantia eikä ruotsia, Falk huomauttaa.
Poliisi uskoi kirjoittajan asuvan Ruotsissa
Poliisi ei ole kertonut, onko se käyttänyt kirjeen tutkimisessa kielentutkijoiden apua.
Tapauksen edellinen tutkinnanjohtaja, viime vuonna eläkkeelle jäänyt rikoskomisario Kimmo Heinonen lausui ruotsalaiselle Aftonbladetille vuonna 2018 epäilevänsä, että kirjoittaja todella asuu Ruotsissa.
Hän sanoi uskovansa, että henkilöllä on suomenkieliset vanhemmat, ja että kirjoittaja on mahdollisesti asunut itsekin jonkin aikaa Suomessa.
Ulla Tiililä ei näkemänsä perusteella vakuutu poliisin arviosta.
– Mielestäni teksti ei tue sitä.
https://yle.fi/a/74-20062949
