Erinomaista, että on saatu Mäkiseltä haastattelua ja suoria lainauksia eli mustaa valkoisella.
Hyvä Seiska ja kiitokset MrBigille linkistä!
On niin hämmentävää tämä suomalainen laillisuusvalvonta.
Syyttäjävirastosta tämä Tapio Mäkinen on ja syyttäjä. Poliisirikoksia tutkii aina syyttäjäviraston edustaja. Tämän ymmärtää, näin meillä tehdään. Mutta lopputulos on kuitenkin kaikkea muuta kuin ymmärrettävä.
Maallikosta Mäkinen on tässä jutussa jäävi rikostutkintaa järjestämään, koska on siis mielestäni jo mokannut junaillessaan siitä tontintutkinnassa vastuussa olleitten kolmen syyttäjän kanssa sen "mitään rikosta ei ole tapahtunut" -lausunnon.
Miksei tätä tutkinnanjohtajaa vaihdettu?
Tässä on nyt varmistettu näköjään se, ettei tutkinnanjohtajan suorittamaa tutkintaa viedä oikeuslaitoksen arvioitavaksi, sen toteuttamista, laajuutta ja kuulusteluja, joiden epäilen olevan tarkoitushakuisia.
Oikeuslaitoksenhan tämä virkarikos pitäisi tutkia, eikä syyttäjän antaa "tuomiota". En ymmärrä.
(Median toiminnan tolkkuisuutta vahtii JSN, Julkisen sanan neuvosto ja vaikkapa lääkärikuntaa erilaiset eettiset lautakunnat ja muut instanssit. Oikeuslaitos loppuviimeksi noita muitakin.)
Seiskasta:
Vaikka salainen kotietsintä on kaikissa olosuhteissa laiton, tutkinnanjohtajan, syyttäjä Tapio Mäkisen mukaan epäilty rikos saatetaan tulkita niin vähäiseksi, ettei siitä seuraa rangaistusta.
– Nyt arvioidaan, onko etsinnässä tehty virhe, joka ylittäisi laissa virkarikoksista mainitun vähäisyyskynnyksen. Sellaisetkin tapaukset saattavat johtaa hallinnollisessa menettelyssä moitteisiin, Mäkinen kertoo.
Laki ei anna tarkkoja kriteereitä teon vähäisyydestä, vaan viranomaiset arvioivat sitä tapauskohtaisesti.
Laiton kotietsintä vähäistä?
Tämä taitaa paljastaa, miksei päästetä oikeuslaitoksen arvioitavaksi.
Seiskasta:
Mäkisen mukaan poliisien toimia arvioidaan itsenäisenä tekona. Arvioon ei siis vaikuttaisi se, että epäilty rikos tapahtui osana kohuttua Aarnio-vyyhtiä.
– Mitkään liittymät tai liittymättömyydet johonkin toiseen juttuun eivät vaikuta vähäisyyden arviointiin, Mäkinen toteaa.
Aarniojutun tutkinnanjohtajien toimia ei arvioida oikeudessa, jos niistä on ensinkään edes kuulusteluissa kysytty. Sakkoja tai moitteita kummenpaa ei noille laittoman kotietsinnän suorittaneille poliisimiehille kukaan oleta tulevankaan, mutta riippumattoman tahon määrääminä!
Enkä minä maallikkona ymmärrä sitäkään, kenen suulla tämä Mäkinen puhuu. Tutkinnanjohtajan kuuluu tiedottaa tutkinnan tilasta, mutta hän vaikuttaa kyllä olevan myös syytteennostosta päättävä viranomainen. Esitutkintaa ei olla toimittamassa kenellekään. Ei nuo lauseensa mitään tutkintaviranomaisen lausumaa ole, vaan syytteennostokynnyksen pohdintaa, tai siis syyttämättäjättämisen perustelua.
Ja tämä on toinen asia tuon jääviyden lisäksi, jota en ymmärrä.
Syyttäjillä on tiedotusohje, jonka mukaan syyteharkinnassa olevasta jutusta ei anneta lausuntoja ennen sen valmistumista eli päätöstä syytteen nostosta tai nostamatta jätämisestä. (Tähän törmättiin Auerjutussa.) Iso virhe. Jihtaa syyttäjän vaihtamiseen.
Minusta ei vaikuta puolueettomalta nämä arvionsa miten vaikuttaa vähäiseltä rikkeeltä.
Onko tämä ylipäänsä syyteharkinnassa vai vaan jossakin syyttäjäviraston

suorittamassa poliisin sisäisen kurinpitotoimen

tuomaroinnissa?