Ristiriitoja todistuksissa

[turumurre]

Todistajanlausunnot ovat myos todisteita. Siksi todistajia kutsutaan todistajiksi. Anneli oli alussa asianomainen ja silminnakija. Nailla on velvollisuus pysya totuudessa. Oikeudessa han oli syytettyna, jonka taas ei tarvitse kertoa totuutta.

Hake-nauhalla ei ole Annelin sanomana lapselle, etta tama menisi katsomaan.
Rasti Turren ruttuun. [Totta]

Sen sijaan han kertoo jostain syysta toistuvasti, kuulustelusta ja vuodesta toiseen, sairaalasta oikeuteen asti, useammalle todistajalle, lahettaneensa lapsen katsomaan. Lahettamisen ajankohta (mahd. poliisin puhelun aikana) on epaselva. Lahettaa voi myos elein ja ilmein.
Rasti US:n ruttuun. [Totta]

Oliko se rastin laitto Turrelle todella nain vaikeaa? Asia nyt selva?

Naakka ei taman jalkeen voi vaittaa etta katsomaanlahettaminen on proAnnelipuolen valheita?

P.S. Vaite, etta tama katsomaanlahettamisjuttu olisi Turrelle uusi ( ei ollut kuullukkaa... :0))) saa minut epailemaan murren muistia. Hajuaistin olen jo aiemmin huomannut pahasti heikentyneen.

Jaa, oletkin hieman edellistä muokannut. Vai elein ja ilmein. Tuolla ylhäällähän siteraat että AA oli sanonut. Kumpaa tietoa haluat nyt uskoa. Tälläisten seikkojen takia en juuri voinut laittaa ruksia ruutuun.
Lisäksihän AA kuulusteluissaan kertoi että 'enmä tiedä sit, sanoinko mä et katotko tonne tai kysysinkö että olikse viel siel' (tjmv).
Ja onhan tuo nyt fakta, tuo häkenauha tuolta osin, siitä ei pääse yli ei ympäri ettei sellaista sanomaa siitä löydy. Aistit on ihan kunnossa.

[ulkosuomalainen]

Hopsista nyt Turrelle taas. Missaan en ole ikina kertaaakaan vaittanyt etta Anneli olisi HAKENAUHALLA kehottanut lastaan menemaan katsomaan.

Jos murren aistit on kunnossa, luetun ymmartaminen heittaa.

[Mary Jane Lemansky]

Hätäpuhelu tapahtumayöltä on nauhalla. Annelin kuulustelukertomukset alkavat vasta surmayön tapahtumien jälkeiseltä ajalta. Mielestäni on helvetin hyvä pointti,että jälkikäteen kuulusteluissa kerrotuista asioista ei tehtäisi mitään faktoja.( Asia meni näin,koska se sanoi niin)-Ne ovat ihmisen haastatteluja,täynnä ko.tyypin omia oletuksia ja käsityksiä->nimenomaan kuulustelukertomuksia.
Poliisi pyrkii seulomaan eri ihmisten kertomuksista yhteneväisyydet ja poikkeavuudet selvittääkseen,mitä TODELLA tapahtui,muodostamaan käsityksen kokonaisuudesta.

En lainkaan ihmettele,että kuulustelukertomuksissa on poikkeavuuksia häkenauhan kanssa! Voidaan siis olettaa,että AA ei ole lähettänyt lasta katsomaan tilannetta ainakaan puhelun aikana. Onko muutenkaan? Vai onko se vain puhetta?

[ulkosuomalainen]

Mary -- tassa on todella erotettava kaksi "faktaa" --se mita on litteroidussa Hake-nauhassa lukee ( taman uskottavuus riippuu siita kuinka Hake-nauhan litteroijaan uskotaan) ja se mita Anneli on kertonut.

Se mita Hake-nauhan litteroinnissa on (=fakta 1) on esim. turren postissa ylla.
Fakta 2 -- se mita Anneli on kertonut -- loytyy esim. karajaoikeuden valituomiosta. Fakta 2 on siis etta Anneli on kertonut nain. Se ei tee Annelin kertomuksesta totta. Eika valetta.

Huomattava on, etta Hake-nauha ei valttamatta kerro kaikkea: "lahettaminen" saattoi tapahtua poliisin puhelun aikana/puhelujen valissa.

Poliisi tai kukaan jarkevasti asioiota ajatteleva ei voi lahtea siita, etta syyllinen epailty joko aina valehtelee tai puhuu totta koko ajan. Eika valttamatta syytonkaan. Kyse on nimenomaan toden seulomisesta valheista ja muisti- ja havaintovirheista. Jos todistaja/epailty/syytetty kertoo toistuvasti oudon jutun (=lahetti tyton katsomaan), senkin jalkeen kun on saanut Hake-nauhan litteroinnin itselleen ja kuullut nauhan, mun mielesta jarkeva lukija kysyy miksi. Anneli ei ole tyhma. Ja hanen muistinsa vaikuttaa erinomaiselta.

[Mary Jane Lemansky]

Nimenomaan! Veit jalat suustani Syyttömätkin voi (tahtomattaankin) valehdella ja syylliset puhua pääasiallisesti totta,riippuu asioista pitkälti. Motiivit on monet.

Kun jotakin asiaa korostetaan jälkikäteen kuulustelussa,se ei välttämättä ole totta,vaan asia,jota halutaan pidettävän totena. Onhan niillä vissi ero.
Tytön lähettäminen katsomaan on varmaan valtaosan mielestä järjetön teko. En minäkään laittaisi lastani katsomaan,onko tappaja talossa edelleen. Voisin tietysti väittää tehneeni niin,jos siitä hyötyisin jotenkin...

[Tara]

Nimenomaan! Veit jalat suustani Syyttömätkin voi (tahtomattaankin) valehdella ja syylliset puhua pääasiallisesti totta,riippuu asioista pitkälti. Motiivit on monet.

Kun jotakin asiaa korostetaan jälkikäteen kuulustelussa,se ei välttämättä ole totta,vaan asia,jota halutaan pidettävän totena. Onhan niillä vissi ero.
Tytön lähettäminen katsomaan on varmaan valtaosan mielestä järjetön teko. En minäkään laittaisi lastani katsomaan,onko tappaja talossa edelleen. Voisin tietysti väittää tehneeni niin,jos siitä hyötyisin jotenkin...

Voiko tapahtuneista asioista kertoa ja kysellä muulloin kuin vasta jälkikäteen?

Mitä hyötyä Annelille?

Anneli toivoi, että hän ehtisi selittää sen ennen kuin siitä alettaisiin häneltä kysyllä. 1.12.2006 Anneli ei voinut tietää mitä lapsi oli kertonut sosiaalitädeille tai poliisille. Anneli kertoi katsomaan lähettämisestä' naispoliisille asiasta alle vuorokauden kuluttua tapahtumasta, ennen JJ:n kuulustelua.

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 08#p370608

Anneli tiesi että asiaa sitä tullaan ihmettelemään, ja siitä syystä hän kuulustelusta toiseen on selitellyt asiaa monin eri tavoin: Tappaja ei uhannut häntä eikä lapsia, sen takia ei ollut niin vaarallista lähettää lasta katsomaan. JJ uskoi Annelin selitykset, ja vakuutteli Annelille jo 2.12. että ei ole syytä pelätä että murhaaja palaisi uhkaamaan Annelia vaikka Anneli oli nähnyt tämän kasvot kaksi kertaa.

Anneli ei itse ole kertakaan itse kiistänyt asiaa, kun häneltä on siitä kysytty. Selitys miksi hän teki niin kuitenkin vähän horjuu hieman, olisiko asiasta puhuminen ollut lopulta jo vähän vaivaannuttavaa..

27.8.2009
Anneli:..Silloin, kun olin puhelimessa, Jukan äänet loppuivat. Muistaisin todenneeni tämän myös puhelimessa. Muistaisin, että silloin, kun olin puhelimessa, hätäkeskuksesta kysyttiin minulta jotain, jonka vuoksi pyysin Axxxx:ää katsomaan jotakin. En muista tarkalleen, mitä pyysin katsomaan, mutta ilmeisesti joko sitä, että onko Jukka vielä hengissä tai oliko tunkeilija vielä paikalla.


...

eka kerta:
etp-lainaus, 287:

Kävin (1.12.2006) Satakunnan sairaalassa (naispoliisi) sairaalassa puhuttelemassa Anneli Aueria. Minua äitinä häiritsi se asia,että Anneli oli laittanut lapsensa katsomaan oliko tekijä paikalla.
Kysyin tästä asiasta Annelilta ja sain hänen vastauksestaan sellaisen käsityksen, että Anneli oli uskonut, ettei tekijä tee lapselle mitään../
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 46#p314546

vika kerta syksyllä 2009
16.10.2009
Anneli: Axxxx oli myös jossain vaiheessa puhelimessa ja muistan sanoneeni puhelimeen jossain vaiheessa, että "nyt tuli hiljaista". Puhelimessa kysyttiin, että onko tekijä vielä siellä ja muistan sanoneeni lapselle, että käy katsomassa, mutta tajusin jälkeenpäin ettei lasta olisi saanut lähettää huoneeseen katsomaan.


http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 55#p320155

[Kuolemannaakka]

"Muistaisin, että silloin, kun olin puhelimessa, hätäkeskuksesta kysyttiin minulta jotain, jonka vuoksi pyysin Axxxx:ää katsomaan jotakin. "

Todellisuudessahan Auer kysyi Häkeltä, että Meeksmä katsoon, eikä pyytänyt lapselta mitään. Se on sitten eri juttu, jos lapsi tuon repliikin takia itse meni ja Auerille jäi kuva/tunne, että oli pyytänyt lasta jonnekin.

Oikeasti: miettikää, kuinka paljon sanomisistanne muistaisitte sanatarkasti vaikka jos olette eilen tavanneet jonkun ystävänne. Mä en muistaisi varmaan kun jonkun lauseen, senkin todennäköisesti vain vähän sinne päin. Kun asian on kerran "muistanut" ja se on paperille kirjoitettu ja siitä useasti luettu, siitä tulee aito muisto, vaikka niin ei olisi oikeasti sanottukaan.

[Tara]

"Muistaisin, että silloin, kun olin puhelimessa, hätäkeskuksesta kysyttiin minulta jotain, jonka vuoksi pyysin Axxxx:ää katsomaan jotakin. "

Todellisuudessahan Auer kysyi Häkeltä, että Meeksmä katsoon, eikä pyytänyt lapselta mitään. Se on sitten eri juttu, jos lapsi tuon repliikin takia itse meni ja Auerille jäi kuva/tunne, että oli pyytänyt lasta jonnekin.

Oikeasti: miettikää, kuinka paljon sanomisistanne muistaisitte sanatarkasti vaikka jos olette eilen tavanneet jonkun ystävänne. Mä en muistaisi varmaan kun jonkun lauseen, senkin todennäköisesti vain vähän sinne päin.

Anneli on se joka lasta suojellakseen olisi voinut estää lasta menemästä tappajaa katsomaan! Sanoi tai kysyi häke mitä hyvänsä.

Onko tässä pointtina se mitä sanoja Anneli muistaa käyttäneensä pyytäessään lasta katsomaan?

Eikö se että lapsi on myös itse kertonut asiasta, merkitse mitään? Vai oliko hänet aivopesty uskomaan, että äiti olisi pyytänyt häntä menemään?

Miksi sinun mielestä Anneli kertoi katsomaan lähettämisestä sille naispoliisille jo ennen JJ:n kuulustelua?

[Mary Jane Lemansky]

Annelille olisi se hyöty,että lapsi kertoisi saman asian kuulusteluissaan kuin hän itse->2 toisiaan tukevaa todistusta:viitaten siihen malliin,että talossa olisi ollut joku ulkopuolinen. Hänellä on ollut aikaa sanoa tytölle pääpiirteittäin,mitä pitää virkavallalle kertoa. Ja mahdollisesti on myös kieltänyt puhumasta riidasta mitään.

[Mary Jane Lemansky]

Jos lapsi olisi heti kättelyssä kiistänyt nähneensä talossa ketään ulkopuolista ja maininnut vielä mahdollisesta riidasta vanhempiensa välillä,olisi poliisin tutkintalinja ollut vaimon syyllisyys.
Vaimon (yksi ja ainoa?) pistovamma rinnassa olisi kuitattu keskinäisen tappelun tuoksinassa tulleena. Vaimon puheet ulkopuolisesta olisi teilattu epäuskottavina. Mutta kun naisen lapsi on silminnäkijä ko.ulkopuoliselle,niin no... Ulkopuolista on ruvettu etsimään.

[cicero]

Ensimmäisessä kertomuksessaan lapsi ei ollut nähnyt muita kuin isänsä ja äitinsä, vasta myöhemmässä vaiheessa tämä näköhavainto tuli tytön kertomukseen mukaan. Aluksi hän oli vain sitä että kyllä siellä "varmaan" oli joku muukin

[Mary Jane Lemansky]

Ok...No sitä paremmalla syyllä moni asia,jota kuulustelussa jälkikäteen hoetaan,ei välttämättä ole se absoluuttinen totuus,vaan se mitä halutaan pitää totuutena

Ihmisten mielikuvat tapahtumista,niiden kestosta ja yksityiskohdista harvoin vastaavat ihan täysin todellisuutta. Niihin tulee ihmisen omia käsityksiä mukaan. Tätä asiaa joku yritti tuolla aikaisemmin jo painottaa,mutta se sivuutettiin ikään kuin sillä ei olisi väliä. Sillä kuitenkin on.

Koska kuulustelut tapahtuvat aina tapahtumien jälkeen (ei ole poliisillakaan kristallipalloa,jolla ajoittaa saapumisensa keskelle tapahtumia reaaliajassa),pitää ottaa huomioon yllämainitut seikat. Tästä syystä yhtäkään kuulustelupöytäkirjaa ei pidä lukea kuin raamattua.

[Toripolliisi]

^ Tässä eräs asiaan liittyvä uskottavuusristiriita:

------

edit:muutama etp-pätkä, 2006, osaksi referoiden:

etp 591 - lapselta kysyttiin uudelleen milloin lapsi näki et semmonen vieras mies oli siellä. Toisella kerralla, kuuluu vastaus, ko iskä oli lattialla. Puhuttelija sanoo seuraavaksi: Ja sä näit semmosen miehen siellä? Vastaus: Ei ko mää vaan ajattelin, mut vasta sil vimpalla kerralla mä havaitsin sen...
(vimppa kerta: Se kerta kun oli menevä - lapsi on jo maininnut siitä tässä puhuttelussa, 2006, - takaisin omaan huoneeseensa (eli EI mennyt vielä puhelimeen) ja sen jälkeen palasi takkahuoneen ovelle - vieläkään lapsi ei ole maininnut puhelimessa olemisestaan eikä siitä että äiti pyysi katsomaan' oliko se vielä siellä'. Tara.

Näkikö vai vain ajatteli/kuvitteli?

[Kuolemannaakka]

"Muistaisin, että silloin, kun olin puhelimessa, hätäkeskuksesta kysyttiin minulta jotain, jonka vuoksi pyysin Axxxx:ää katsomaan jotakin. "

Todellisuudessahan Auer kysyi Häkeltä, että Meeksmä katsoon, eikä pyytänyt lapselta mitään. Se on sitten eri juttu, jos lapsi tuon repliikin takia itse meni ja Auerille jäi kuva/tunne, että oli pyytänyt lasta jonnekin.

Oikeasti: miettikää, kuinka paljon sanomisistanne muistaisitte sanatarkasti vaikka jos olette eilen tavanneet jonkun ystävänne. Mä en muistaisi varmaan kun jonkun lauseen, senkin todennäköisesti vain vähän sinne päin.

Anneli on se joka lasta suojellakseen olisi voinut estää lasta menemästä tappajaa katsomaan! Sanoi tai kysyi häke mitä hyvänsä.

Onko tässä pointtina se mitä sanoja Anneli muistaa käyttäneensä pyytäessään lasta katsomaan?

Eikö se että lapsi on myös itse kertonut asiasta, merkitse mitään? Vai oliko hänet aivopesty uskomaan, että äiti olisi pyytänyt häntä menemään?

Miksi sinun mielestä Anneli kertoi katsomaan lähettämisestä sille naispoliisille jo ennen JJ:n kuulustelua?

Laitatko linkin semmoiseen kohtaan , missä lapsi kertoo Annelin hänet lähettäneen johonkin? Suora lainauskin käy. En muista tuollaista lapsen kertomusta. Jos semmoinen löytyy, uskon helpommin, että ko. lähettäminen tapahtui.
Ei kuitenkaan sanomalla Häke-puhelun aikana, kuten Anneli kuulusteluissa kertoi. Luotan siihen, että Häke-litteroinnissa se olisi tällöin ollut.

[Kuolemannaakka]

Jos lapsi olisi heti kättelyssä kiistänyt nähneensä talossa ketään ulkopuolista ja maininnut vielä mahdollisesta riidasta vanhempiensa välillä,olisi poliisin tutkintalinja ollut vaimon syyllisyys.
Vaimon (yksi ja ainoa?) pistovamma rinnassa olisi kuitattu keskinäisen tappelun tuoksinassa tulleena. Vaimon puheet ulkopuolisesta olisi teilattu epäuskottavina. Mutta kun naisen lapsi on silminnäkijä ko.ulkopuoliselle,niin no... Ulkopuolista on ruvettu etsimään.

Tuota noin... miksi lapsen piti nähdä verinen tyhjä huone, jos Anneli oli hänen kanssaan jo sopinut, että Huppis se oli, ja ikkunasta meni ja tuolta ylhäältä otti kiinni?
Mihin sitä lähettämistä tarvittiin, jos koko homma oli suunniteltu? Miten Anneli sai lapsen näkemään poistumisen, kun hän ei itsekään kertonut nähneensä?

No, semmoinen juoni tietysti olisi voinut olla, että huppis olisi ollut Annelin tuttu, ja lapsi olisi tämän vuoksi lähetetty näkemään hänet, että saadaan todistaja. Huppiksen ja Annelin yhteistyötä olen ehdottanut jo ekassa viestissäni tänne. Kummaa, ettei se millään kuitenkaan tunnu sopivan kellekään, koska Annelista täytyy väkisin vääntää murhaajaa, vaikka jäljet ja käytettävissä oleva aika toista väittävätkin.