Valitettavasti ei ole enää lähdettä (edit. se löytyikin helposti
lähde), mutta luin jostain sen ensimmäisen lautamiehistön jäsenen haastattelun, joka oli kieltäytynyt toteamasta Hernandezia syylliseksi. Se ensimmäinen oikeudenkäyntihän päättyi mistrialiin koska lautamiehet eivät päässeet yksimielisyyteen vaan yksi ainoa heistä piti kiinni kannastaan, että hän on syytön. Sitten toisessa oikeudenkäynnissä uusi lautamiehistö pääsi yksimielisyyteen syyllisyydestä.
Joka tapauksessa, tämän kertomuksesta sain käsityksen, että lautamiehet olivat saaneet nähtäväkseen Hernandezin videoidut tunnustukset joita olivat katsoneet useaan kertaan, ja ne olivat olleet niin vakuuttavia, Hernandez oli kertonut niillä niin vakuuttavasti ja tarkkaan mitä oli tapahtunut, että pikkuhiljaa kaikki olivat kääntyneet hänen syyllisyytensä puolelle. Tämä henkilö itsekin sanoi, että joissain vaiheissa prosessia hänkin alkoi olla vakuuttunut että Hernandez oli syyllinen, mutta sitten oli päätynyt lopulta kuitenkin tulokseen, että pelkät tunnustukset eivät missään tapauksessa voi aukottomasti tai "beyond reasonable doubt" todistaa, että hän olisi syyllinen, eikä ollut omatunto antanut periksi äänestää niin.
Itse olen hänen kanssaan samaa mieltä, ja ihmettelen kovasti miten kaikki muut lautamiehet ovat voineet noilla todisteilla päätyä Hernandezin syyllisyyteen. Älyllisesti vähälahjainen ja henkisesti epävakaa ihminen on alttiimpi myös kuulustelijoiden painostukselle ja manipulaatiolle. Oudosti myöskään sitä tunnustusta edeltävää kuulustelua ei nauhoitettu, vaikka se oli kyseisen osavaltion LAISSA määrätty nauhoitettavaksi. Eli ensin on kuulusteltu melkein kahdeksan tuntia putkeen ja sitten käännetty nauhoitus päälle vasta kun Hernandez on ollut valmis tekemään tunnustuksensa. Lisäksi tunnustus ei myöskään täysin vastaa tutkijoiden käsitystä tapahtumienkulusta: vuosikymmenten aikana on lukemattomien haastatteluiden, silminnäkijähavaintojen, bussipysäkillä olleiden Etanin koulukavereiden ja näiden vanhempien perusteella pystytty toteamaan, että Etan ei koskaan päässyt bussipysäkille, ja tutkijat ovat pitäneet varmana että hänet on siepattu matkalla ENNEN bussipysäkille pääsyä - silti Hernandez tunnustuksensa mukaan houkutteli pojan mukaansa nimenomaan bussipysäkiltä.
Se että joku tunnustaisi jotain mitä ei ole tehnyt, tuntuu tietysti lähtökohtaisesti oudolta ja melkein uskomattomalta tavallisen ihmisen mielestä, mutta fakta on että vääriä tunnustuksia tapahtuu.
The Innocence Projectin mukaan jopa neljännesosassa DNA-todisteiden perusteella myöhemmin syyttömäksi osoitettujen tuomioihin on liittynyt väärä tunnustus. Siksi tunnustus, tai ainakaan myöhemmin poisvedetty tunnustus,
yksinään ilman mitään muita todisteita ei minusta riitä ihmisen tuomitsemiseen, eikä varsinkaan tällaisessa tapauksessa jossa jää niin paljon selittämättömiä aukkoja.
Tämän kirjoitukseni tarkoitus ei ole yrittää esittää että Hernandez olisi syytön, en ihan oikeasti osaa sanoa oliko vai ei. Saattoi hyvinkin olla syyllinen, mutta ongelma vaan on että saattoi olla olemattakin. Mitään muita todisteita ei asiasta ole kuin tämän henkisesti epävakaan ja matalalla älykkyysosamäärällä varustetun henkilön omat kertomukset asiasta, jotka saattoivat olla tai olla olematta kuulustelijoiden johdattelun ja manipulaation tulosta. Syyllinen saattoi olla Hernandez, tai se saattoi olla Ramos, tai se saattoi olla joku jonka jäljille ei olla lainkaan päästy. Todellakin
toivon että Hernandez oli syyllinen, koska silloin hän ansaitsi tämän tuomionsa täysin, ja enemmänkin. Ikävä kyllä tämä tulee minun mielessäni olemaan selvittämätön tapaus varmaan ikuisesti, ellei muita todisteita ilmaannu.