MURHA.INFO

Hyvä kun löytyi, nyt saavat omaiset rauhan.

Eikä minunkaan tarvitse käydä enää tarkistelemassa, onko tullut uusia tietoja.

Miten vainaja on voinut olla auton sisällä, jos sen etuovi oli auki? Luulisi, että ruumis olisi ajelehtinut ulos autosta. Levätköön pappa rauhassa.

Vielä uutisointia:

Poliisikin ymmällään Peugeot-Aarnen tapauksesta: "Käsittämätöntä"

Julkaistu: 21.11.2012 17:03

Vuosi sitten joulukuussa kadonnut Aarne Anttila löytyi kuolleena Kemistä torstaina. Vainajan löytyminen oli sattumaa.
Anttila nähtiin viimeisen kerran Kemin Citymarketin pihassa jouluun toinen päivä 2011.

Aarnen etsinnät jatkuivat pitkään tuloksettomina. Torstaina sattuma astui peliin, kun toinen henkilöauto ajautui Huhtisaaren satama-altaaseen.

Pelastustyöntekijät löysivät vedestä myös toisen auton, jonka epäillään olevan kadoksissa olleen Aarnen vuoden 1959 vuoden museoauto. Auton sisältä löytyi ruumis.

- Tämä on aivan käsittämätöntä, rikoskomisario Miia Lehtinen kertoo äkkinäisestä käännöksestä tutkinnassa.

- Olemme varmoja, että se on Aarnen ruumis, Lehtinen kertoo.

Lehtisen mukaan poliisit ovat ymmällään auton löytöpaikasta.

- Tämä alue naarattiin niin moneen kertaan ja se oli vahvin epäilyksemme löytöpaikaksi. Siitä huolimatta autoa Aarnea ei löydetty aikaisemmin.

Lehtinen epäilee meren liikkeillä ja myrskyillä olleen osuutta siihen, ettei autoa löytynyt aikaisemmin.

- Auto on saattanut vaihtaa paikkaa, Lehtinen toteaa.

Lue lisää löytymisestä täältä ja täältä.

Poliisi otti yhteyttä omaisiin heti, kun auto nostettiin vedestä.

- Tämä toi lopun pitkille etsinnöille. Ja vaikka lopputulos olikin ikävä se oli odotettavissa. Pidemmän päälle tämä on helpotus niin omaisille kuin poliisillekin, Lehtinen toteaa.

Lehtisen mukaan omaisiin on oltu aktiivisesti yhteydessä koko tutkinnan ajan.

Museoauto hinattiin poliisilaitoksen pihaan kello neljän jälkeen iltapäivällä. Auto ei ole vahingoittunut pahasti.

Aarne Anttila oli kuollessaan 93-vuotias.

Pauliina Jokinen

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 04975.html

Peugeot-Aarne. o_O Johan on taas lempinimi keksitty...
Varmaan melkoinen ihmettelykohde tulee tuo museoauto jatkossa olemaan.

Tähän nyt ei tarvitsisi mielestäni vetää (kuten eräs nimimerkki edellisellä sivulla) mukaan tuota että kenelle ajo-oikeuksia myönnetään. Uskon Anttilan olleen iästään huolimatta (93 v.) niin psyykkisesti kuin fyysisesti täysin ajo-oikeuden "ansaitseva" kansalainen. Eiköhän poliisi ja lääkäri (tuossa iässä tarvitaan geriatrian erikoislääkärin lausunto) ole parempia arvioimaan asiaa kuin ns. "tavalliset tallaajat".
On vain toivottava, että Aarne sai kuolla mahdollisimman tuskattomasti. Syynä ilmeisesti on ollut juurikin se, että vanha mies on meren rantaan halunnut mennä katselemaan maisemia ja myrsky on tehnyt ikävää jälkeä.
Hienoa kuitenkinkin että Aarne löytyi ja omaiset saavat rauhan nyt ja papan siunattuun maahan, jonne hänellä ilmeisestikin (mm. vaimon kuoltua) oli jo kaipaus. Toivon mukaan asiaan ei myöskään liity mitään rikosta.

matlockb kirjoitti:Tähän nyt ei tarvitsisi mielestäni vetää (kuten eräs nimimerkki edellisellä sivulla) mukaan tuota että kenelle ajo-oikeuksia myönnetään.

Niin niin. Eihän totuudenpuhuja yösijaa saa. Hyssytellään nyt sitten vaan. Meinaapa vaan olla niin, että etenkin pienillä paikkakunnilla tuttu lääkäri kirjoittaa ajoluvan, kun ei kehtaa sitä olla antamatta. Kyllähän se siellä syrjäkylällä pärjää, todetaan vaan kun pappa morjestelee tien vieressä seisoville katajille.

Niin kyllähän tuosta samasta paikasta onnistui ajamaan mereen se nuorempikin kuski. Onko hänkin ajokelvoton?

Hyvä kun Aarne löytyi. Mukavan näköinen pappa on ollut ja auto tosi hieno. Pohjolan Sanomissa (alla kopsattuna) kerrotaan, että ajoi kortin viisikymppisenä ja osti auton vuonna 62. Eli ollut melkein uudesta saakka. Voisin kuvitella, että Aarnelle yksi niistä paikoista jonka olisi itse halunnut viimeisekseen. Ja vanhan merimiehen meri vei, joten kaikessa dramaattisudessaan romanttinen loppu, joka on omalla tavallaan hieno kaikesta traagisuudestaan huolimatta.

http://www.pohjolansanomat.fi/PS-Uutise ... isena.html

Meri-Lapin Helmen toimittaja Taina Nuutinen kirjoitti jutun Aarne Anttilasta hieman ennen hänen katoamistaan vuonna 2011. Jutussa Anttila kertoo ajaneensa ajokortin viisikymppisenä. Peugeot oli hänellä 43 vuotta.

Anttila katosi 2. joulukuuta 2011. Poliisi etsi häntä useaan otteeseen. Hän löytyi keskiviikkona toisen onnettomuuden pelastustöiden yhteydessä.

”Ostin Pösön torniolaiselta rehtorilta Alaniemen Yrjöltä. Vuosi oli 1962. Alaniemi oli ostanut auton Kokkolasta, ja auto oli rekisteröity vuonna 1959.

Ensin autoa ajoi poikani Jorma. Minä hankin ajokortin 50-vuotiaana. Olin työskennellyt yhtiössä (Höckertin seuraajat) merihommissa, ja johtaja kysyi alkaisinko ajaa autoa. Kyllä ajaminen oli minulle tuttua töistä, mutta ajokortin hankin vasta silloin. Eipä sitä minulta ole kertaakaan kysytty.

Olikohan se vuonna 1967, kun Jorma kävi autoliikkeessä vaihtamassa Pösön Ford Angliaan. Äitilleni Pösö oli rakas ja hän oli pahana vaihtokaupasta. Menin autoliikkeeseen, pyysin sanomaan hinnan ja ostin auton takaisin.

Ensimmäisen pitemmän reissuni tein Sotkamoon häihin. Vaimoni Anjan kanssa kävimme Pösöllä usein tyttäriemme luona Ruotsissa, kuten Göteborgissa ja Kalmarissa. 5000 kilometriäkin ajettiin, ja Pösö ei jättänyt koskaan välille. Kerran tästä on kumi puhjennut.

Minä ajoin aina, vaimoni istui vieressä ja poltti tupakkia. Tupakoimme silloin molemmat ja paljon. Anja kysyi välillä, että miten sinä jaksat ja eikö syötäisi välillä. Minä pyysin, että anna jotain juotavaa ja sytytä tupakka. Syödään sitten, kun ollaan perillä.

Pösöni kulkee aika kovaa. Jopa 140:ä, joka on aika paljon tällaiseksi autoksi. Vaihteita on kolme plus ylivaihde.

Kerran kun ajoimme Gävlessä, niin edessämme ajoi auto hitaammin. Anja ihmetteli, että mitä tuo tuossa edessä kuhnii. Kiihdytin ja menin autosta ohitse. Käännyin huoltoasemalle tankkaamaan, olimme ohittaneet poliisiauton. Poliisit kysyivät, että mikäs se tuommoinen auto on, jolla noin kovaa pääsen. Sanoin vain, että semmoinen, joka tarvitsee nyt polttoainetta.

Skultunassa kettinkimiehet (rosvot) pysäyttivät meidät. Ruotsissa kulkiessamme minulla oli aina kirves mukana autossa. Nousin autosta kirves kädessä ja sanoin, että jos on jotain asiaa niin sano se ja mene sitten pois. Paluumatkalla ne olivat väijyssä taas. Laitoin valot täysille ja ajoin vähän reilummin. Anja ihmetteli, mitä aion. Sanoin, että kyllä ne väistävät.

Tykkään tästä autosta kovasti. Tämä on jämäkkätekoinen, painoa on 1460 kiloa. Osat ja maalipinta ovat alkuperäisiä. Ei tällaisia tehdä enää nykyään. Nykyautoista ne (mekaanikot) katsovat johdolla mikä osa on vialla ja se vaihdetaan uuteen.

Talvisin Pösö on ihan älytön lähtemään käyntiin. Pitää laittaa ryyppy päälle, odottaa ja käynnistää sitten. Ryyppyä ei saa lipsuttaa, siitä se on tarkka.

Ei tätä ole tarvinut paljon roplata ja koskaan tätä ei ole käytetty verstaalla. Olemme tehneet tarvittavat remontit itse.

Moni on yrittänyt ostaa tätä autoa, mutta en myy. Yhdessäkin autokaupassa kehotettiin vaihtamaan ihan uuteen autoon. En suostunut. Kokeilin ajaa autokoulun uudella Pösollä ja se oli ihan nakkikärry tähän verrattuna. On sanottu myös, ettei tähän saa varaosia. Kyllä saa, jos tietää keneltä kysyä.

Nyt 93-vuotiaana ajoni ovat vähentyneet aika paljon. Käyn tällä lähinnä kaupungilla asioilla. En ole laskenut auton vuosikuluja. Menee sen verran mitä menee.”

Tuomion Pasuuna kirjoitti:Niin kyllähän tuosta samasta paikasta onnistui ajamaan mereen se nuorempikin kuski. Onko hänkin ajokelvoton?

Mistä tiedät oliko nuorempi? Eihän ikää ole mainittu missään.

Kiitos Palmulle edellä olevasta jutusta.

http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-su ... la/612931/

Kuva autosta nostovaiheessa^ En saanut linkitettyä kuvaa tänne.

Kadonnut kemiläisvanhus löytyi merestä käsittämättömällä tavalla
Pelastuslaitoksen sukeltajat löysivät vuosi sitten kadonneen kemiläismiehen ja tämän auton sattumalta, kun olivat nostamassa toista autoa veden varasta Hahtisaaren venesatamasta.

Viime vuoden joulukuussa kadonnut 93-vuotias Aarne Anttila löytyi hukkuneena Kemistä Hahtisaaren venesatamasta keskiviikkona iltapäivällä. Poliisin mukaan asiassa ei ole ilmennyt mitään rikokseen viittaavaa.
Anttila löytyi autoineen sattumalta Kemin Hahtisaaren venesataman laitureiden välistä, noin neljän metrin syvyydestä, kun pelastuslaitoksen sukeltajat olivat hinaamassa ylös aiemmin iltapäivällä mereen ajanutta autoa.
Kemiläismiehen auto nousi merestä
kaikkien hämmästykseksi
Näkyvyys oli paikalla erittäin huono, joten sukeltajat joutuivat työskentelemään käsikopelolla.
Kun vedessä olleeseen autoon saatiin kiinnitettyä liinat ja auto nostettua ylös, merestä nousikin kaikkien hämmästykseksi kemiläisvanhuksen Peugeot-merkkinen auto. Anttila löytyi auton sisältä.
Auto oli täysin mudan peitossa ja sen katossa oli lommo.
"Toinen auto on ilmeisesti veteen syöksyessään osunut vanhuksen autoon, ja vanhuksen auto on tämän seurauksena pulpahtanut esiin mudasta", kertoo rikoskomisario Miia Lehtinen.
Miestä etsittiin satamasta
lukuisia kertoja
Lehtisen mukaan on täysin käsittämätöntä, että kemiläismiestä ei ole löydetty venesatamasta jo aikaisemmin, sillä häntä on etsitty alueelta useita eri kertoja viistokaikuluotauksella, kaikuluotauksella, naaraamalla, sukeltamalla ja ruumiskoiralla.
Alueella on etsinnän kannalta erittäin hankala mutapohja.
Anttila löytyi venesataman laitureiden välistä, hyvin läheltä rantaa. "Puhutaan kymmenistä metreistä", Lehtinen arvioi.
"Toisessa laiturissa on parkissa meripelastusseuran alus, joka on melko iso. Mahdollisesti kemiläismiehen auto on ollut osittain aluksen alla, joka on aiheuttanut katvealueen etsinnöille. Tätä mahdollisuutta selvitetään parhaillaan", Lehtinen sanoo.
Anttilan auto on siirretty tutkittavaksi poliisin tiloihin.
Lehtisen mukaan kemiläismiehelle tehdään torstaina oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus.

No vihdoin löytyi. Ja ilman tätä sattumaa ties kuinka kauan olisi vielä ollut kadoksissa. Ja jos kerran tuolta alueelta on jo moneen kertaan etsitty niin erikoista sekin ettei ole tähän päivään mennessä löytynyt, ja nytkin löytyi onnenkantamoisen kautta. Pääseepähän vihdoin lepäämään kirkkomaahan, mikä on tietyllä tapaa "onnellinen" loppu tälle tapauksella vaikka kuolleena löytyikin.

Lehtinen epäilee meren liikkeillä ja myrskyillä olleen osuutta siihen, ettei autoa löytynyt aikaisemmin.

- Auto on saattanut vaihtaa paikkaa, Lehtinen toteaa.

"Toinen auto on ilmeisesti veteen syöksyessään osunut vanhuksen autoon, ja vanhuksen auto on tämän seurauksena pulpahtanut esiin mudasta", kertoo rikoskomisario Miia Lehtinen.

Voi luoja.

Ei siinä, hyvää tarinointia oli ukolta tuossa ylempänä Huumorimiehiä selkeästi. Eipä muuta kun kevyet mullat.

Hyvä että Aarne viimein löytyi.

Etsintöjen kehittämisen kannalta tapauksen tiimoilta voisi ehkä tutkia pinnalla olevien alusten/rakenteiden vaikutusta kaikuluotaukseen ja tulkintaan. Toisaalta mutapohja saattaa nopeastikin peittää mereen joutuneen esineen niin ettei kaikuluotauksessa erotu.

Osanotto omaisille, Aarne pääsee nyt viimein sinne viralliseen viimeiseen leposijaan.

Upeaa että Aarne löytyi, saa omaisetkin rauhan.

Ikävä kyllä liikenteessä ja omassa lähipiirissäkin on tullut huomattua, että kovin heppoisin perustein vanhukset saavat jatkaa ajamista. Varsinkin jos sattuu olemaan tuttu lääkäri joka paperit kirjoittaa.

Jos auton ovi oli auki ja Aarne kuitenkin auton sisällä, tulee mieleen että olikohan turvavyö päällä. Aarne olisi onnistunut aukaisemaan oven, mutta ei sitten enää ottamaan turvavyötä pois.

Tämä oli muuten taas esimerkki siitä, että vaikka kadonnutta kuinka on etsitty kissojen ja koirien kanssa, niin saattaa löytyä juuri samaisesta paikasta mistä on aiemmin etsitty.

Kuitenkin: jotenkin niin kaunis loppu vanhalle merimiehelle kuolla meren helmaan. Kauniimpi ainakin, kuin viettää viimeiset aikansa terveyskeskuksen vuodeosastolla vaipoissa, kuten niin monelle käy elämän viime hetkinä. Toivottavasti loppu on ollut nopea ja armelias, ehkä ruumiinavaus voi vielä selvittä, onko kyseessä ollut esim. sairaskohtaus? Vai kuinka nopeasti ruumis menee liian kehnoon kuntoon noissa olosuhteissa.

Jotenkin tuosta hänen haastattelustaan tulee mieleen, että on varmaan ollut suoraviivainen ja turhia siekailematon mies ja tästä johtuen voisi hyvin sen perusteella ajatella myös, että on itse katsonut aikansa tulleen täyteen ja päättänyt lähteä tästä maailmasta silloin ja sillä keinoin ja siinä seurassa kuin on itse halunnut. Ei voi tietää...

Osanotto omaisille, varmasti on helpotus, että pappa löytyi ja tietää, ettei joutunut esim. joidenkin pahoinpitelijöiden uhriksi.

Hauki kirjoitti:...voisi hyvin sen perusteella ajatella myös, että on itse katsonut aikansa tulleen täyteen...

Itse mietin jossain vaiheessa myös sitä vaihtoehtoa että mies olisi saanut tietää olevansa esimerkiksi parantumattomasti sairas ja sen vuoksi mahdollisesti päätynyt itse ratkaisevaan tekoon.

Jos näin olisi ollut, saattaisi tieto tästä auttaa poliisia ja ohjata keskittämään etsintöjä rajatumpaan suuntaan.

Mutta nykysäännöillä ei luottamuksellisia terveystietoja kai saa levittää edes poliisille edes silloin kun potilas on kadonnut? Kadonnutta etsittäessä ei mitään rikosta ole vielä tapahtunut. Vai miten on?