MURHA.INFO

Anneli siis tuossa väittää väitetyn, että "avustaja" aloitti surmatyön. Eli ensimmäinen veitsenisku tuli "avustajalta". Annu sitten vain viimeisteli työn = n. 69 veitseniskua ja astaloinnit.

Aiemminkin Anneli vuosi ennakoiden julkisuuteen. Ja nimenomaan oman kääntöpuolen näkemyksensä mm näistä seksuaalirikoksista ja vastaavista. Miksei nytkin tästä.

Ehkä suunnitelmallisuus lähti vanhimmalta tyttäreltä? Sanoohan hän tilakuunteluissa seuraavia: "tapetaan ne [poliisit]" ja "tapetaan meidän sukulaiset".

Aiemmin olen esittänyt, ettei vanhimman tyttären ja JL:n välit olleet hyvät, johtuen ehkä siitä seikasta ettei ko. tytär välttämättä ole JL:n lapsi. Lapset ovat olleet eriarvoisessa asemassa, ja AA sekä tytär muodostaneet tavallaan oman leirin ja valtablokin perheen sisällä.

Annelikin sitten jossain vaiheessa alkanut miettimään kuinka tuon Jukan saisi pois päiväjärjestyksestä mutta että rahat jäisivät hänelle, ja tytär ollut valmiina suunnitelmaan sysäämään JL pois pelistä..

Ei tytär varmaankaan ole tiennyt mihin ryhtynyt, pikkuinen ja jännittävä ja salainen leikki päätyi hirveään tekoon, itku pitkästä ilosta, järkytys ymmärryksestä, siitä tuli verineen ja kaikkineen sotkuisempaa mitä piti, kun vielä puhelimesta piti lähteä astaloimaan vironnutta Jukkaa, parkaisee siinä pienempikin ihminen.

Äitinsä puolia sitten lujasti pitänyt. Pienikin hairahdus voisi lähettää sen ainoan vanhemman kauaksi aikaa pois, vankilaan, kärsimään. Ja AA ojentanut tyttöä siihen malliin että toistelee samaa vaikka maailman tappiin. Järkyttävän pelkäävästihän tytär selkästi Anneliin suhtautuu, se on havaittavissa tilakuunteluista.

Samaa mieltä Rantakosken kanssa. Tytön roolia olen ajatellut jokseenkin noin jo pitkään, se on vain asia, josta on hankala kirjoittaa. Ilmeisesti AA vihjailee, että homma on lähtenyt tytöstä ja hän itse on siihen sitten tullut mukaan ikään kuin puolustajana. Tätä hän olisi halunnut päästä selostamaan jo ajat sitten, siksi lätkäistiin mm. ilmaisukielto.

Vanhempien velvollisuus on kasvattaa lapsia. Jos on taipumusta esimerkiksi lyödä tai purra toisia, vanhemmat tekevät selväksi että se on väärä tapa toimia ja niin ei tehdä. Olen itsekkin kiinnittänyt huomiota tytön repliikkeihin ja Annelin reagoimattomuuteen. Ei edes puheissa saa uhata tappamisella eikä lyömisellä. Jos aloite on lähtenyt tytöltä, on Annelin velvollisuus kasvattajana puuttua asiaan ja kieltää moiset ajatukset tai aikomukset koska lapsi ei ymmärrä mitä tämä tarkoittaa. Anneli on yksin syypää kaikkeen. Lapselle hän ei voi syytä vierittää. Jos vanhemmuus on hukassa niin se on hukassa. Tyttö on toiminut kurittajana ja pitänyt nuorimmat lapset kurissa ja herran nuhteessa sillä aikaa kun äiti on netissä roikkunut. Kasvatettu eräänlaiseksi kotipoliisiksi. Äidin käsikassaraksi. J jos pomo sanoo että lyö, niin torpeedo lyö. Niin yksinkertaista se on.

Täsmennys vielä aikaisempaan kommenttiini. Olkoon aloite tai tytön osuus mikä tahansa, vastuu on vanhemmilla. Jos lapsi on osallisena, hän on myös uhri. (Uhri on kyllä tyhmä termi, mutta en nyt keksi parempaa.)

Tokko täällä kukaan lapsia syyllistää ( no Isotaloa lukuunottamatta ). Kyllä se tietenkin vain lisää äidin kuormaa jos hän on sitouttanut lapsensa isän murhaan. Ja tietenkin nämä uudet tuomiot kertovat myös omaa kieltään. Vaikka kyllä tässä varovainen saa olla mitään täällä olettamasta kun tietomme niin vajavaisia ovat. Jos on tämä uskomaton tapahtumakulun oletus niin jokunen muukin uskomaton käänne sinne voi tietämättämme sisältyä.

Toipuminen ja ehjäksi ihmiseksi kasvaminen on näin lapsiparoilla aina vain vaikeampaa.

Mutta että ihanko AA vihjailee toisesta tekijästä.. Sehän viittaa tunnustukseen. Jo toiseen tunnustukseen. Ja jo ensimmäisessä tunnustuksessa saa sitä käsitystä, että tyttärellä on ollut jokin rooli, kun AA yrittää selittää tilannetta tytölle kuulustelijoiden kameroiden käydessä.

Uhrihan tuo tyttö on aivan selvästi. AA:n mielivallan ja juonittelujen uhri. AA uhrasi esikoisensa. Melkoinen nainen tuo AA.

Entä jos tytär onkin yrittänyt ottaa veitsen pois äidiltään ja Annelin rintanirhaisu onkin tullut tässä yhteydessä? Samalla on sovittu, että kumpikin suojelee toistaan, ja tytär on ollut helppo sitouttaa vaikka mihin. On sovittu, ettei tytär ole edes tietävinään äidin haavasta eikä tytär äidin riehumisesta.

Toinen versio edellisestä: tytär on ollut tavalla tai toisella tekemisissä veitsen kanssa ja Annelin huitaistua itse itseään veitsellä hän on keksinyt väittää, että juuri tytär sai aikaan hänen haavansa vaikka näin ei todellisuudessa olisi. Tytär ei ole varma asiasta koska veitsi on ollut myös hänen kädessään eikä ole ketään muutakaan joka enää siinä vaiheessa olisi voinut huitaista Annelia, eikä tytär voi kuvitellakaan että äiti iskisi itse itseään.

Tämä voisi olla helppo keino saada tytär mukaan mihin tahansa juoneen, koska hän kuvittelisi saattaneensa äitinsä hengenvaaraan.

^^Ei Auer käsittääkseni vihjaile toisesta tekijästä, pikeemminkin antaa vihjettä syytäjän aineistosta ja lasten kertomuksista. Kyllä Auer Alibissa on vielä huppumieshommissa mukana.

Samaisesta Alibista:
Anneli tunnustaa pohtivansa, kuka murhasi hänen aviomiehensä Jukka S.Lahden. Se yö muutti kaikkien elämän.

taavetti kirjoitti:^^Ei Auer käsittääkseni vihjaile toisesta tekijästä, pikeemminkin antaa vihjettä syytäjän aineistosta ja lasten kertomuksista. Kyllä Auer Alibissa on vielä huppumieshommissa mukana.

Samaisesta Alibista:
Anneli tunnustaa pohtivansa, kuka murhasi hänen aviomiehensä Jukka S.Lahden. Se yö muutti kaikkien elämän.

Ja että nyt sitten pohtii. Aluksihan se meni niin, että unohdetaan tämä juttu. Talvikengätkin hävitti (tiesi että poliisi niitä etsii) ja puhui puuta heinää kuulemisissa. Veri lensi ja huppumies haisi hielle. Näytteli poliiseille yhteistyöhaluista ja auttavaa aatua, mutta samalla hävitti todisteita ja valehteli. Syytön ihminen ei valehtele. Hyvä äiti ei morkkaa lapsiaan eikä leimaa heitä valehtelijoiksi koko kansalle. Punkt slut.

AA:n kuulusteluissa tyttö kysyi, että kenet mä sit näin? Itselläni tulee mieleen, että olisiko tyttö yrittänyt kysyä, mitä hänen pitäisi sitten sanoa, kun on aiemmin sanonut kuulusteluissa nähneensä hupparin. Eli tyttö on kertonut opetettua tarinaa, jota äiti nyt yrittää muuttaa tunnustuksella. Tyttö siis pelkää jäävänsä valheesta kiinni poliiseille, jos äiti nyt kertookin uuden version tapahtuneesta. Saitteko yhtään kiinni ajatuksestani? Vaikea selittää. Eli laajemmin tytön kysymys olisi: "Mut mä oon sanonu et mä näin jonku, ni mitä mun pitää sit sanoo jos ne kysyy uudestaan? Ne kuitenki kysyy, et miks mä oon puhunu jostain tyypistä aiemmin." Tyttö on tuossa vaiheessa pyrkinyt pitämään vielä yhteisestä sopimuksesta kiinni, mutta ei pysy nyt ihan äidin käsikirjoituksen vauhdissa.
Ulkopuoliseen tekijään en usko edelleenkään. Tytön rooli hommassa mietityttää. Oli miten oli, niin tyttö on 100 % uhri, joka toivottavasti nyt on saanut tarvitsemaansa apua ja tukea.

Eimi kirjoitti:AA:n kuulusteluissa tyttö kysyi, että kenet mä sit näin? Itselläni tulee mieleen, että olisiko tyttö yrittänyt kysyä, mitä hänen pitäisi sitten sanoa, kun on aiemmin sanonut kuulusteluissa nähneensä hupparin. Eli tyttö on kertonut opetettua tarinaa, jota äiti nyt yrittää muuttaa tunnustuksella. Tyttö siis pelkää jäävänsä valheesta kiinni poliiseille, jos äiti nyt kertookin uuden version tapahtuneesta. Saitteko yhtään kiinni ajatuksestani? Vaikea selittää. Eli laajemmin tytön kysymys olisi: "Mut mä oon sanonu et mä näin jonku, ni mitä mun pitää sit sanoo jos ne kysyy uudestaan? Ne kuitenki kysyy, et miks mä oon puhunu jostain tyypistä aiemmin." Tyttö on tuossa vaiheessa pyrkinyt pitämään vielä yhteisestä sopimuksesta kiinni, mutta ei pysy nyt ihan äidin käsikirjoituksen vauhdissa.
Ulkopuoliseen tekijään en usko edelleenkään. Tytön rooli hommassa mietityttää. Oli miten oli, niin tyttö on 100 % uhri, joka toivottavasti nyt on saanut tarvitsemaansa apua ja tukea.

Kyllä mä ymmärrän mitä mitä tarkoitat. Luulisin. Tytön kysymys 'kenet mä sitten näin' on tavallaan ihan kuin heitto, vähän kuin bumerangi kuulustelijoille. Kuinka hän voisi yhtäkkiä perua aikaisemman kertomuksensa. Jos hän sen tekisi, peli olisi pelattu.

Annelin tavatessaan tyttö kysyi äidiltä (kun tämä oli kertonut, ettei talossa ollutkaan ketään ulkopuolista) "Mut miks mä näkisin väärin". Jos tuo verbimuoto on turunmurteen imperfekti, tyttö kysyisi, miks mä näin väärin - (sanopas se!) Tai sitten lause tarkoitti kysymystä miksi hän olisi nähnyt väärin. Tyttö arvaa, että poliisit tulevat tätä asia häneltä kysymään vielä uudestaan, tietysti. Annelin vastaus tytölle oli, että on hän itsekin nähnyt väärin, esim sen, että paikalla oli joku ulkopuolinen, mutta ei sitten ollutkaan.

Annelin ja tytön tapaaminen oli 6.10.2009, se '..ja se joka tekin sen isille olin sitten minä..

Sen kuulustelun päivämäärää, jossa tyttö kysyy puhuttajilta 'kenet mä sitten näin', en löytänyt tähän hätään. Yritin tosissaan löytää päivämäärän. Aloin jo epäillä ettei tyttö olisi tätä kysymystä puhuttajille tehnytkään. Joku muistaa paremmin

Tytön reagoinnin ymmärtää ehkä paremmin kun muistaa, ettei hän tiennyt mitä Anneli 'tunnustaessaan' kertonut. Mistä hän sen olisi saanut tietää??

Annelihan antaa tilakuunteluiden perusteella ymmärtää, että ennen aiempia tyttären kuulemisia poliisin toimesta, AA ja tytär ovat käyneet läpi kerrottavat asiat. Siksi AA on tyrmistynyt kuullessaan tyttären viedyn poliisilaitokselle hänen tietämättään, ja tytär paniikinomaisesti pakokauhussa vakuuttaa ettei ole kertonut mitään mistä ei olisi saanut puhua. Samaisissa tilankuunteluissa tulee myös esille " ettei niiden [poliisien] tarvitse tietää kaikkea mitä me tiedetään".

Tietääkseni Anneli on sanonut tilakuunteluissa kaksi eri lausetta: "ei poliisien tarvitse tietää kaikkea meidän elämästä" (tai jotain vastaavaa, en nyt muista tarkkaa sanamuotoa) ja "poliisit eivät tiedä sitä, mitä me tiedetään". Näistä on nyt sitten yhdistelty omituinen hybridi, joka on alkanut demonisoijien mielessä elää omaa elämäänsä: "ei niiden poliisien tarvitse tietää kaikkea mitä me tiedetään". Näinhän Anneli ei ole missään sanonut.
Ensimmäinen lause voi tarkoittaa melkein mitä vain; itse voisin kuvitella, että esim. se, laukesiko Jukka joka kerta yhdynnässä, kuuluisi näihin asioihin, joita ei välttämättä halua poliisin (ja etp:n julkisuuden takia myös koko Suomen kansan) kanssa jakaa. Jos oma mieheni olisi tapettu, kunnioittaisin miesvainajani kanssa vietettyjä yhteisiä hetkiä sen verran, että olisin melko vaitonainen seksielämästämme ja siitä, mihin mieheni kulloinkin laukesi: etenkin kun tällä ei olisi murhatutkimuksen kannalta mitään merkitystä. Vai kuvitteleeko poliisi, ettei veristä perheriitaa voi syntyä sellaisen pariskunnan välille, jolla on aktiivinen seksielämä?
Toinen lause taas on ihan selvässä asiayhteydessä: lapsi on kiukuissaan siitä, että poliisi tenttaa toistuvasti samoja asioita, ja Anneli toteaa, että siksihän kyselevät, kun eivät tiedä, sitä, mitä me tiedetään.
Tämä ei tietenkään sulje pois sitä mahdollisuutta, että Anneli ja lapsi ovat sopineet yhdessä, mitä poliiseille kerrotaan, mutta tässäkin asiassa on turha tehdä liian pitkälle meneviä tulkintoja suuntaan tai toiseen.

En nyt puhu tästä tapauksesta vaan ihan yleisellä tasolla.
Lukemattomat esimerkit sekä koti että ulkomailta tietää kertoa siitä kuinka pieni lapsi, joka joutuu elämään ristiriitojen täyttämässä kodissa pienestä lapsesta asti, varoo loppuun asti tekemästä jotain sellaista, jolla joko molemmat vanhemmat tai se pahempi puolisko suututetaan.
Tätä toimintamallia voidaan jatkaa jopa siihen asti kunnes pahuuden aiheuttajan vaikutuspiiristä päästään irti, joko kauas pois muuton tai pahan kuoleman kautta (vrt Nahkurin perheen tapaus/poliisi kertoo 2000, jossa lapset uskalsivat puhua vasta sitten kun isä lopulta enemmän tai vähemmän vahingossa ampui parinkymmenen vuoden perhehelvettiä ylläpitäneen vaimonsa). Lasten ajattelumalli on (oli Nahkurin tapauksessa) se että mitä vähemmän he tekevät asioita, jotka saa äidin ylimitoitetun raivon heräämään sitä helpompaa heillä on. Lasten ollessa kunnolla, sai raivosta osakseen aviomies, jota parikymmentä kiloa painavampi vaimo kohteli kuin tiskirättiä, heitteli seinille etc etc.

Aivan samoin, kuin nyt paljastuneessa kahdeksan vuotiaan tytön tapauksessa, myös esimerkkini elävästä elämästä (eli Nahkurin rouva) itse sotki omat asiansa ja syytti joko lapsia tai miestään asioiden sotkemisesta. Siitä sitten lasten tai miehen kimppuun ja koko noin 20 v aikana ennen rouva Nahkurin kuolemaa kaikki pidettiin perhepiirissä pysyi salassa. Viikonlopun lehdissäkin oli jotain juttua siitä, että tiettyjen ehtojen täyttyessä lapsi pitää rankankin kohtelunsa omana tietonaan. Onhan tapauksia, joissa on tehty ilmoitus, mutta ei olla saatu pahantekijää erotettua uhristaan, uhri on kuollut pahantekijän toimesta.

Lapsia on annettu valvomattomaan yökylään vaikka huoli sen jaksamisesta, kenelle lapsi on velvoitettu yökylään on tiedostettu ja kerrottu viranomaisille. Jopa sellaisessakin tapauksessa jossa heikossa hapessa olevan luokse yökylään pakotettua lasta ei olla palautettu sovitulla ajalla, on päädytty "palataan maanantaina asiaan" asenteeseen seuraamuksella että, lapsi on kuollut sen toimesta jonka luona ollut pakotetussa yökylässä.