MURHA.INFO

Jack the Ripper kirjoitti:Saavuimme rantasaunalle ja kukas se siellä saunaa lämmittikään? Kylli!
Kylli ojensi Votkalle ja minulle olutpullot. Aioimme mennä kolmestaan saunaan. Kylli sanoi, että yksi "hyvä tyyppi" olisi vielä tulossa mutta osaisi varmasti rantasaunalle tulla perästäkin. Ja uni päättyi. VoDKa oli sellainen hoikka ja pitkä versio Robert DeNirosta Taksikuskissa, siinä vaiheessa kun se oli leikannut hiuksensa. Kylli oli Kylli.
-------
Ehkä se tuli sieltä uneen.

...Vaan mistäs Kylli sinne tunki?

Pitkästä aikaa oli Minfo-uni juurikin äsken, ihan varta vasten nousin kirjoittamaan (tai no, olihan tässä jo herättävä muutenkin).

Istuin koneella ja Minfossa jotain räpeltämässä, kun yhtäkkiä jotkut nimimerkit (ei ketkeään selkeästi täältä, vaikkakin tämän tyyppisiä nikkejä olemukseltaan täällä pyöriikin) alkoivat yhtäkkiä selvittelemään ihan vimmalla, kuka olen. Tiesin kyseiset nikit teinilikoiksi, sellaisiksi 16-17 -vee -henkisiksi ja koko tilanne enemmän nauratti kuin ärsytti. Jotain kuitenkin tapahtui ja yhtäkkiä tajusin istuvani hämärässä huoneessa minfolaisten kanssa, ikään kuin jossain miitissä. Paikalla oli useita nimimerkkejä, huoneen etuosassa istuivat pidempään kirjoitelleet nikit (Kyllistä aina Lecterin kautta Marsalkkaan ja Ripperiin) ja taaempana uudemmat ja vähemmän kirjoitelleet. Jostain syystä minä istuin ihan takimmaisena, suoraan oven vieressä. Ja nämä teininikit oikealla ja vasemmalla puolella aavistuksen itseäni edempänä. Kun hahmotin tilanteen, olivat nämä teinit kääntymässä juuri katsomaan minuun päin. Nostin käteni kasvoilleni ja käännyin äkkiä ja poistuin huoneesta, miettien sitä, kuinka paljon he onnistuivat näkemään jo tähän mennessä. Teinit lähtivätkin seuraamaan minua ja yritin piiloutua vessaan, jonka ovessa oli kaksi lukkoa; lukkopa ei vain toiminut ja teinit tulivat perässä, ängeten väkisin samaan vessaan, jossa nyt oli vessan kalusteiden sijaan sänky. Tilanteesta ei tullut sinällänsä mitään sen erikoisempaa, koska teinit vain väkisin kiskoivat käteni kasvoiltani, selittivät hetken jotain ja lähtivät sitten takaisin miittitilanteeseen.

Seuraavassa hetkessä uni oli muuttunut hieman. Asuin jonkin sortin asuntolan ja hotellin risteymässä, pienessä huoneessa, juurikin sellaisessa oikein minimallisessa mitä hotelleissa on yhden hengen huoneet (tai ehkä tässä oli jo enemmän laivahenkeä, sillä huone oli todella pieni ja sisälsi ainoastaan vessan heti siinä oven vieressä). Oli yö ja havahduin siihen, että kuulin jonkinlaista meteliä vessan suunnilta. Kun sytytin valon, huoneen ovi napsahti juuri kiinni jonkun poistuessa huoneesta. Vessan oven edustalla makasi selällään kirkkaalla raksamuovilla keski-ikäisen miehen ruumis, kurkku auki viillettynä ja muutenkin nirhaumia täynnä.
Uni hyppäsi tästä eteenpäin seuraavaan yöhön, jolloin sama toistui, mutta nyt ruumis oli nuoremman miehen. Häneltäkin oli kurkku viilletty auki ja hän makasi vasemmalla kyljellään verilammikossaan. Samassa kerroksessa asui neljä ihmistä ja tiesin näistä kahden olleen ne lattialla maanneet ruumiit, joten seuraavana iltana ennen kuin mitään tapahtui, astuin osittain ulos ovesta. Jostain syystä kolme muutakin asukasta oli ovella, mutta nyt näiden tapettujen sijaan kahdella muulla ovella oli ne samat teininikit Minfolta, samoin kolmannella, joka oli olevinaan alkuperäisiä asukkaita kanssani. Ilmaisin mielipiteeni siitä hänelle, että olisi ehkä fiksuinta jos minä tulisin hänen huoneeseensa yöksi, koska murhaaja tulisi joka tapauksessa jomman kumman meidän peräämme ja yhdessä voisimme ehkä puolustautua. Hän suostui ja kävelin käytävän poikki hänen huoneeseensa. Suljin oven hiljaa takanani ja kävelin ehkä kaksi askelta, kun tuo tyttö kiskaisi selkänsä takaa metalliputken, jolla iski minua suoraan päälaelle. Tipuin lattialle iskun voimasta kirkkaalle muoville, joka siinä kohtaa oli ja ennen kuin kerkesin kunnolla tajuta, mitä tapahtui, otti tyttö jostain valtavan kokoisen viidakkoveitsen, jonka painoi kaulalleni ja viilsi kurkkuni auki. Olin vielä jossain määrin tajuissani ja hengissäni kun kuulin hänen puhuvan minulle. "Oletko ihan vitun tyhmä? Miten oikein kuvittelit, että minä voisin saada uhrini hymyilemään pelkän teipin avulla?!" Tässä vaiheessa hän kumartui ja painoi ilmastointiteippiä huulilleni. Kerkesin vielä nähdä kuinka hän virnisti, ennen kuin kaikki muuttui pelkäksi pimeydeksi.

-----

Edelleen Minfolaiset tuntuvat siis olevan päänahkani perässä.

Vrt. Tammi 26, 2009:

VoDKa kirjoitti:Minfolaiset olivat yhteistuumin päättäneet tappaa minut. Oli kesä ja olin pyöräilemässä kauppaan, kun pyörätielle eteeni oli parkkeerattu sellainen ruman vaaleankermanruskea auto...

ja Tammi 29, 2009:

VoDKa kirjoitti:Minfolaiset olivat päättäneet miitata jollain saarella, joka käsittääkseni sijaitsi vieläpä ulkomailla. Saari ei ollut kamalan iso, sen ympäri pystyi helposti kävelemään lyhyessä ajassa...

^ Niin... Olitkos tulossa pikkujouluihin?

Tampereen Tyttö kirjoitti:^ Niin... Olitkos tulossa pikkujouluihin?

Mitäs luulet?

Näin viime yönä unta Ailarista! Siinä olin hänen luonaan yökylässä, vanhassa puutalossa maaseudulla. Hän oli noin 55-vuotias pyöreä nainen, joka nukkui essu päällä.
Ei hajuakaan mistä tämänkin uni tullut.

Nooruska kirjoitti:Näin viime yönä unta Ailarista! Siinä olin hänen luonaan yökylässä, vanhassa puutalossa maaseudulla. Hän oli noin 55-vuotias pyöreä nainen, joka nukkui essu päällä.
Ei hajuakaan mistä tämänkin uni tullut.

Ai, että oikein essu päällä! Minä olen vissiin ollut kokkauspuuhissa ja vähän väsähtänyt. Puutalo on totta, mutta ikää on unessa ollut pikkuisen liikaa ja taidan enemmän olla laihanpuoleinen, mutta jos minä olen kokkaillut niin hyviä sapuskoita, että on maha kasvanut!
Mutta jos se onkin minun tulevaisuuden kuvani? Päällä vielä se kouluaikana tehty karmee essu, jota en saanut koko lukuvuonna valmiiksi.

Näin painajais-unta, että minulle lehtimyyjä yritti myydä väkisin 7-päivää lehden vuosikertaa. Hän lupasi kaupantekijäisiksi 2kk:tta lisää ilmaiseksi ja jääraapan, jossa seiskan logo(pahensi lisää tilannetta). Kieltäydyin ja suljin puhelimen. Hetken kuluttua sama henkilö soittaa taas. Tätä jatkui tovin, kunnes unen paikka vaihtui ja kuljin isoissa toimisto-tiloissa. Toimisto kuului 7-päivää lehdelle. Otin pumppuhaulikon ja aloin räiskiä ympärilleni hullun lailla ajatuksena, että osumat toimistoon ja toimittajiin(varsinkin Kai Merilään)lopettaisivat lehden ja silloin minun ei tarvitse tilata sitä. Uni loppui ja olin helpottunut. Olisihan ollut helpompaa vaan olla tilaamatta, mutta yleensä unia ei voi hallita, joten loppu oli tämä.

Koko Minfo olikin yksi iso keskitysleirin tapainen laitos ilman sitä keskitysleiriosuutta. Sellainen iso alue, missä kaikki Minfon kirjoittajat olivat ja elivät. Päärakennus oli sellainen iso kartano, mikä oli täysin ränsistynyt sisältä ja täynnä epämääräistä romua epämääräisissä paikoissa.

Jostain syystä Suomen lehdistö oli päättänyt, että Minfolaisista otetaan nyt selvää, kun sitä pidettiin outona kulttina jonne ei päässyt sisään kuka tahansa. Homma oli kuitenkin viritetty niin, että tuohon kartanoon ja sen ympäröivälle alueelle hyökkäisi jonkinlainen SS-ryhmien henkinen iso puoliammattilaisarmeija, joka sitten tappaisi ne jotka olisivat liian vaikeita ja vangitsisi ne, jotka pystyisi. Vangit kuljetettaisiin pois alueelta jatkotoimia varten.

Hyökkäys tapahtui ja armeijan miehiä oli kaikkialla. Jotenkin onnistuin keplotella siellä pakoon piiloutumalla aina sopiviin paikkoihin, eikä minua löydetty tarkoista tutkimuksista huolimatta. Paikka oli tyhjä kun vielä kerran vaihdoin piilopaikkaa varuilta ja ryömin erään kankaita ja jotain epämääräistä sälää sisältäneen kasan alle, mistä saatoin tarkkailla, mutta minua ei nähtäisi. Hetken päästä paikalle tuli kuitenkin kaksi Minfolaista, ilmeisesti Kramox ja Nooruska. He naureskelivat piiloutumiselleni, joten ryömin ylös ja puhuimme hetken jostain asiasta, jota en enää muista. Tilanne päättyi kuitenkin siihen että Kramox ja Nooruska kävelivät edelläni viereistä käytävää pitkin ja kerkesivät kääntyä kulmauksesta kun yllättäen sen armeijan joku pääjehu hyökkäsikin siihen. Tuijotimme hetken toisiamme silmiin kunnes tajusin laskea 1+1 ja totesin olevani kusessa. Käännyin ja lähdin juoksemaan siihen samaan suuntaan mistä olin tullut, mutta päädyin umpikujaan. Tämä armeijan mies tulee perässäni ja käännyn selkä seinää vasten katsomaan häntä jälleen. Miehellä on käsissään sellainen tanko jonka päässä on silmukka, joilla normaalisti villiintyneitä koiria ja muita otetaan kiinni. Silmukan vieressä on lisäksi eräänlainen kori ja tajuan, että jos silmukkaa kiristää tarpeeksi, se on niin voimakas, että kiinnipidetyn kaula katkeaa ja irtopää tippuu koriin. Sanon miehelle, että en kuulu niihin hulluihin, että olen erilainen kuin ne ja ettei ole mitään syytä tappaa minua. Mies kuitenkin nopealla liikkeellä ohjaa silmukan kaulani ympärille ja kiristää sitä sen verran, ettei se muuta kuin kuristaa hieman kurkkuani. Nostan kädet refleksinomaisesti kaulalleni kun mies käskee minun kävellä. Hän kävelee perässäni ja ohjailee silmukkatangon avulla suuntaa, joka näyttäisi olevan melko vahvasti ulos tuolta kartanosta.

Valitettavasti en tiedä mitä tämän jälkeen tapahtui, sillä heräsin.

Toisessa unessa ei ollut mitään Minfoon liittyvää yleisesti, muuta kuin post-it -lappu joka oli pöydän reunassa ja jossa Albaanisissi kyseli apuja sokeritoukkien hävittämiseen ja pyysi vastausta tekstiviestitse.

Näyttäisi siltä, että mitä vähemmän Minfoa käytän, sitä enemmän se tunkee uniin...

Viime yönä pakenin poliisia pitkin ja poikin Suomea. Meitä oli alunperin vain yksi, minä, joka olin tappanut aluksi vain yhden tyypin, mutta jotenkin homma oli riistäytynyt käsistä ja päädyin syystä x ampumaan singolla jotain postikonttoria, jolloin 36 joko kuoli, tai loukkaantui - en muista kumpaan tuo luku liittyi, mutta muistan olleeni yllättynyt kun uutisissa se luku mainittiin. Todennäköisesti se oli loukkaantuneiden määrä ja kuolleita oli 6, koska se oli toinen luku joka jäi jotenkin mieleen niistä uutisista.

Olin jostain syystä Kajaanissa sillä hetkellä kun nuo uutiset kuulin ja mielessä oli lähinnä vain kolme asiaa; 1) pitäisi paeta, mutta minne? 2) vai ampuisiko vain itsensä (toisaalta ajatus ei kiehtonut, koska halusin nähdä vielä lisää sitä miten tilanne kehittyisi) ja 3) tiesin Minfolla teidän nyt tietävän nimeni ja kuvani, (tosin olin pari vuotta todellista ikää nuorempi ja nimenikään ei ollut oikea nimeni) ja mietin vain sitä, miten innolla uutisoitte koko ajan tekemisiäni ja menemisiäni ja toisaalta sitä, miten kauhea kusipää se VoDKa onkaan.

Lopulta pääsin jonnekin vähän syrjempään, missä törmäsin lähes kirjaimellisesti tyyppiin, joka oli samassa liemessä kanssani sekä toiseen, joka oli jostain syystä kannattajani. Poliisit saapuivat samaan aikaan paikalle ja olimme jo antautumassa, kun tajusin todella tiheän metsän vieressämme. Ryntäsimme sinne ja eksytimme poliisit hetkeksi kannoiltamme - samalla kun päädyimme jotenkin kaikista maailman paikoista Kiteen nurkille...

Siellä kiipesimme eräänlaista vuorta ylöspäin, kunnes sen huipulle päästyämme aloimme laskeutumaan toista puolta alaspäin kohti Kiteetä. Samaan aikaan jotenkin saimme tietoon viimeisimmät uutislähetykset ja tiedot liikkeistämme. Laskeutuminen oli tosi raskasta ja otti henkeen ja viimein kun pääsimme alas, olimmekin jonkinlaisen sillan luona (ulkoisesti muistutti aika paljon Kuokkalan siltää Jyväskylässä ja jotenkin se koko homma siirtyikin sitten Jyväskylään). Sillan luona oli keikkalava, jolla Jari Sillanpää (!) oli juuri esiintymässä. Poliisit olivat tässä vaiheessa muutaman kilometrin jäljessämme. Koko homma alkoi tuntumaan naurettavalta ja ihmisten ollessa katsomassa Sillanpään esitystä kiipesimme kaiteen yli lavan puolelle. Sillanpää itse suhtautui tilanteeseen suopeasti, naureskeli jopa, sillä toinen mukanani olleista kavereista oli hänen tuttunsa. Olimme lavalla kahdestaan tässä vaiheessa Sillanpään kanssa, sillä kolmas tyyppi oli jäänyt kaiteen toiselle puolelle. Jostain syystä keksimme, että pidättämisestämme pitää tulla tosi näyttävää niin, että media ja yleisö varmasti on paikalla - ja siellähän niitä ihmisiä ja mediaa piisasi, keikkapaikalla. Laskeuduimme lavalle polvillemme ja nostimme kätemme päämme päälle ristittyinä ja jäimme odottamaan poliisin tuloa - samalla kun yleisö räpsi meistä kuvia ja media kaiveli esille kameroitaan.

Valitettavasti en tiedä mitä sitten tapahtui, sillä poliisit hidastelivat tapansa mukaan ja kerkesin herätä ennen varsinaista pidätystä...

Kerrassaan mahtava uni, VoDKa... Eniten ihmettelen tuota Sillanpäätä, ettet vaan olisi sittenkin homokammoinen keski-äkäinen mies

maija turjukka kirjoitti:Kerrassaan mahtava uni, VoDKa... Eniten ihmettelen tuota Sillanpäätä, ettet vaan olisi sittenkin homokammoinen keski-äkäinen mies

Voisihan se olla niinkin! Jari oli herrasmies, pukeutunut violettiin pukuun ja kaulassaan oli violetti samettikravatti! (Lienee enemmän homoksi sen tilanteen olisi saanut laittamalla sinne vain YMCAn soimaan ja sateenkaarilipun liehumaan...)